Tutkimus- ja kehitysyksikön tutkijaprojektit tuottavat tulosta

Laura Lindlof Yleinen

FinnHEMSin tutkimus- ja kehitysyksikkö tukee ensihoidon tutkimusta valtakunnallisesti. Yksikössä työskentelee määräaikaisilla työsuhteilla vaihteleva määrä tutkijoita, jotka toteuttavat väitöskirjatutkimuksia tai muita ensihoidon tutkimus- tai kehitysprojekteja. Syksy on ollut julkaisujen osalta erityisen tuloksellinen.

Syyskuun aikana julkaistiin kolme tutkimus- ja kehitysyksikön rahoittaman väitöskirjatutkijan artikkelia. Toni Pakkasen artikkeli lääkäriyksiköiden vaikuttavuudesta aivovammapotilaiden ensihoidossa, samoin kuin Milla Jousen artikkeli luuytimestä otettujen verinäytteiden hyödyntämisestä ensihoitopotilailla, julkaistiin Scandinavian Journal of Trauma, Resuscitation and Emergency Medicine -julkaisussa. Lisäksi Piritta Setälän sairaalan ulkopuolisten sydänpysähdysten elvytystä käsittelevä artikkeli julkaistiin Acta Anestesiologian Scandinavian -julkaisussa.

Toni Pakkasen lääkäriyksikön vaikuttavuuteen keskittyvässä tutkimuksessa todetaan, että lääkäriyksikön hoitamien aivovammapotilaiden hengitystie on useammin varmistettu ja hapenpuutteen esiintyminen on harvinaisempaa kuin ensihoitoyksiköiden hoitamilla potilailla. Todennäköisesti tämän vuoksi pitkäaikaisseurannassa lääkäriyksikön hoitamien aivovammapotilaiden (hyvä neurologinen) toipuminen oli myös merkittävästi parempaa.

Milla Jousi perehtyy tutkimuksessaan luuytimestä otettujen verinäytteiden hyödyntämiseen ensihoitopotilaan tilan arvioimisessa sekä hoitopäätösten tekemisessä. Kriittisesti sairailla potilailla suoniyhteyden avaaminen on joskus vaikeaa, ja vaihtoehtona käytetään IO-yhteyttä. IO-neulan paikka varmistetaan aspiroimalla verta. Tätä pientä verimäärää voisi teoriassa helposti analysoida hoitopaikalla vierianalysaattorilla. Tutkimus osoittaa, että luuytimestä otetut verinäytteet soveltuvat ensihoidossa pikatestillä analysoitavaksi, joskin tulosten tulkinta vaatii tiettyjen asioiden huomioimista.

Piritta Setälän artikkelissa arvioidaan ennusteettoman potilaan elvytystoimenpiteiden vaikutusta sairaalan ulkopuolisten sydänpysähdysten selviytymisen raportointiin. Tutkimuksessa havaittiin, että tapauksia, joissa elvytystä ei aloiteta lainkaan tai se lopetetaan hyvin pian hyödyttömänä, oli yli kolmasosa kaikista tapauksista. Niiden vaikutus selviytyneiden potilaiden raportointilukuihin oli selkeä. Näin ollen hyödyttömänä lopetettu elvytys olisi tärkeää tunnistaa omana alaryhmänään sairaalan ulkopuolisten sydänpysähdysten kansainvälisessä raportointimallissa, jotta saadaan paremmin selviytymistä kuvaavia vertailtavia tuloksia.

Kaikki tutkimus- ja kehitysyksikön julkaisut on koottu Julkaisut-sivulle.