Australian oppeja: Kaikki lähtee perehdytyksestä

Tiina Koutajoki Ajankohtaista, Blogi

Kunnollinen perehdytys on paitsi uuden työntekijän oikeus myös tehtävässä menestymisen edellytys. Siksi on yllättävää, kuinka monessa työpaikassa perehdytykseen suhtaudutaan melko välinpitämättömästi. Kuinka paljon säästettäisiinkään virheiden korjaamiseen käytettävää työaikaa, jos perehdytys tehtäisiin hyvin?

Sydneyn HEMS-yksikössä lääkäreiden perehdytysjakso kestää neljä viikkoa. Ennen jakson alkua uudet työntekijät suorittavat laajan verkkokoulutuskokonaisuuden tentteineen. Verkkomateriaali esittelee yksikön toimintamalleja ja käsittelee kliinisiä kokonaisuuksia muun muassa traumapotilaan ensihoidosta ja toimenpiteistä.

Perehdytysjakson ensimmäiset kaksi viikkoa keskittyvät simulaatioharjoitteluna toteutettaviin tehtäviin ja hätätilanteisiin. Koska yksikkö vastaa myös vaativista hoitolaitossiirroista, painottuu ensimmäinen viikko interhospital-tehtäviin ja toinen viikko sairaalan ulkopuolisiin ensihoitotehtäviin. Jakson aikana harjoitellaan toimenpiteitä työpajoissa, hiotaan ultraäänen käyttöä erillisen kurssin merkeissä, kouluttaudutaan kolaripotilaan irrotukseen ensihoitajien ja pelastajien ohjauksessa sekä ajetaan keikkaa simulaatioina.

Simulaatioita on paljon, ja jokainen simulaatiocase analysoidaan perusteellisesti ryhmissä. Oleelliset suoritteet – kuten hengitystien varmistaminen – toistuvat useasti, mikä vahvistaa oppimista ja rutiinin saavuttamista ennen varsinaisia tehtäviä. Koulutuksen edetessä simulaatioiden vaikeusastetta nostetaan vähitellen häiriötekijöitä lisäämällä ja stressitasoa nostamalla.

Päivät ovat pitkiä ja tiiviitä, ja ne ovat täynnä haastavia harjoitussessioita. Kurssin korkeasta laadusta kertoo sen laaja osallistujajoukko: yksikön omien väen lisäksi koulutukseen osallistuu työntekijöitä myös muista Australian kopteritukikohdista Tasmaniaa myöten. Mukana on myös tarkkailijoita ulkomailta sekä esimerkiksi Sydney HEMSin aiempia työntekijöitä verestämässä oppejaan ja kartoittamassa kehityskohteita omiin toimintayksiköihinsä. Näin perehdytyskurssin korkeatasoinen anti ja tarkkaan pohditut toimintamallit leviävät ja luovat pohjaa yhteisille toimintatavoille sekä laadukkaalle ensihoitotyölle.

Perehdytysjakson loppupuolella keskitytään lentotoimintaan, kuten vinssauskoulutukseen ja Suomessakin edellytettävään pelastautumiskoulutukseen tilanteessa, jossa helikopteri päätyy veteen ja uppoaa (helicopter underwater escape training, HUET). Kun viimeinenkin osio on suoritettu, on aika siirtyä valvottuihin päivystysvuoroihin helikopterissa, maayksikössä ja siirtokuljetuksissa.

Sydney HEMSin koulutusta on helppo hehkuttaa, monestakin syystä. Kokonaisuus on suunniteltu ja toteutettu todella hyvin. Lisäksi kaikki tapahtuu alle kaksi vuotta sitten valmistuneessa koulutuskeskuksessa aivan kopteritukikohdan vieressä. Sinne on rakennettu paitsi simulaatiohuoneet myös vinssauslaitteisto, virtuaalitodellisuus helikopterin rungossa sekä oma HUET-allas. Myös päivystystukikohdassa on simulaatiotiloja keikkojen lomassa hyödynnettävään harjoitteluun.

Kokemukseni ovat herättäneet ajatuksia perehdyttämisen kehittämistarpeista Suomessa. Saisimmeko mekin yhtenevän perehdytysohjelman HEMS-työtään aloittaville? Ja onnistuisiko toteutus keskitetysti yhdessä paikassa? Väitän, että yhtenevät koulutus- ja laatutavoitteet ja toimintamallit toteutuisivat vahvemmin, jos ne iskostuisivat käytäntöön alusta alkaen.

Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan luonnetta tarkasteltaessa alueelliset erot ovat lopulta vähäiset. Maantiede, hoitolaitokset ja toimintayksiköt toki vaihtelevat paikallisesti, mutta kliiniset perustavoitteet ovat kaikkialla samat. Ajatusmalli tukikohdissa pitäisi muuttaa siten, että lääketiedettä voidaan ja sitä pitää opettaa muun operatiivisen perehdytyksen yhteydessä. Tuskin kenellekään tekisi pahaa käydä läpi tehokas koulutuspaketti simulaatioiden merkeissä, ennen kuin siirtyy potilastyöhön uudella osa-alueella.

Antti Kämäräinen

Antti Kämäräinen kirjoittaa blogia vuoden mittaisesta työjaksostaan lääkärinä Sydneyn HEMS-yksikössä Australiassa. Henkilökohtaisen oppimisen ja kehittymisen lisäksi hän tarkastelee kansainvälisesti laadukkaana tunnetun yksikön toimintatapoja ja ammentaa eväitä kotimaisen HEMS-toiminnan kehittämiseksi. Lisätietoa Sydneyn yksiköstä löytyy osoitteesta www.sydneyhems.com.