Ensihoidon tutkija Milla Jousi: "Ensihoidon tutkimus hyötyisi työaikajärjestelyistä"

Laura Lindlof Uutiset, Yleinen

Kliinisen lääkärin työn ja tutkijan työn yhteen sovittaminen on haastava yhtälö. Ensihoidon tutkija Milla Jousi löysi toimivan järjestelyn FinnHEMSin tutkimusrahoituksen ja osa-aikatyön avulla.

Ensihoidon tutkija, anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Milla Jousi haluaa herättää keskustelua alansa työaikajärjestelyistä.

– Minua kiinnostaa se, minkälaisia haasteita tutkimustyön ja kliinisen työn yhdistäminen luo tutkijoille ja minkälaisia ratkaisuja pulmaan olisi olemassa. Tutkimusseminaareissa harvemmin puhutaan tästä aiheesta, Jousi sanoo.

Jousi aloitti väitöstutkimuksensa vuonna 2014, jolloin hän toimi kokopäiväisesti Lohjan ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueiden ensihoidon vastuulääkärinä. Väitöskirjan tekeminen iltaisin ja viikonloppuisin kävin nopeasti ylivoimaiseksi.

Valtakunnallinen seminaari kokoaa ensihoidon tutkijat ensi kertaa yhteen

Laura Lindlof Yleinen

Mitä kuuluu suomalaiselle ja kansainväliselle ensihoidon tutkimukselle? Mitä se on ja kuka sitä tekee? Mitkä aiheet puhuttavat ja kiinnostavat juuri nyt? Mikä on ensihoidon tutkimuksen tulevaisuus Suomessa, entä yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet?

Valtakunnallista lääkärihelikopteritoimintaa hallinnoivan FinnHEMSin tutkimus- ja kehitysyksikkö järjestää yhteistyössä HYKS Akuutin ja Suomen Anestesiologiyhdistyksen ensihoitojaoksen kanssa ensihoidon tutkimusseminaarin. Seminaari kokoaa ensimmäistä kertaa tässä mittakaavassa valtakunnallisesti yhteen ensihoidon tutkijoita.

Seminaarin kutsuluennoitsijana ovat Aalborgin yliopiston professori Erika Frischknecht Christensen ja Tukholman Karoliinisen instituutin lehtori Veronica Lindström. Kutsuluentojen lisäksi päivä koostuu tieteellisistä sessioista, kahdesta työpajasta, asiantuntijoiden vetämistä ”pikatreffeistä”, paneelikeskustelusta ja posterinäyttelystä. Tapahtumaan osallistuu yli sata ensihoidon tutkijaa, asiantuntijaa ja asiasta kiinnostunutta.

Tutkijana FinnHEMSillä: Väitöstutkimus peruselintoimintojen häiriöistä ensihoidossa

Laura Lindlof Uutiset, Yleinen

Jari Kalliomäki aloitti FinnHEMS-tutkijana syksyllä 2016, kun hänen väitöskirjatyölleen myönnettiin vuoden tutkimusrahoitus. ”Harvinaista herkkua”, Kalliomäki kuvailee.

FinnHEMSin tutkimus- ja kehityspalveluiden yksikkö tukee vuosittain erilaisia ensihoidon tutkimus- ja kehitysprojekteja – kuten esimeriksi Jari Kalliomäen väitöskirjatutkimusta.

Kalliomäki tutkii peruselintoimintojen häiriöiden esiintyvyyttä ensihoidossa, ensihoidon vaikuttavuutta todettuihin peruselintoimintojen häiriöihin sekä ensihoidossa todetun elintoimintahäiriön vaikutusta myöhempään sairaalajaksoon.

Tutkimuksen aineisto käsittää kaikki hätäkeskuksen välittämät ensihoitopalvelun tehtävät Pirkanmaalla kesäkuussa 2014. Ensihoidossa kohdattiin tuolloin 4 500 potilasta.

Pisteytysjärjestelmä ensihoitoon?

Sairaaloissa on käytössä erilaisia aikaisen varoituksen pisteytysjärjestelmiä, joilla voidaan tunnistaa kriittisesti sairas potilas. Parhaaksi menetelmäksi on osoittautunut National Early Warning Score -pisteytysjärjestelmä (NEWS).

Tutkimus- ja kehitystoiminnalla kohti laadukkaampaa ensihoitoa

Laura Lindlof Uutiset, Yleinen

Kahdessa vuodessa FinnHEMSin tutkimus- ja kehityspalveluiden yksiköstä on rakennettu kansainvälisestikin noteerattu tutkimustoimija. Sen toiminta on valtakunnallisesti ensihoidon kannalta merkittävää, läpinäkyvää ja tehokasta.

FinnHEMSin tutkimus- ja kehityspalveluiden yksikön perustaminen vuonna 2015 oli merkittävä askel ensihoidon laadun ja lääkärihelikopteripalvelun parantamiseksi.

Yksikkö koordinoi, rahoittaa ja toteuttaa ensihoidon ja HEMS-toiminnan tutkimus- ja kehitysprojekteja. Toiminnan tavoitteena on ensihoitopalvelun kehittäminen yhteistyössä sairaanhoitopiirien kanssa.

– Kyse ei ole pelkästään lääketieteellisten toimenpiteiden tutkimuksesta. Ensihoitoa tarkastellaan kokonaisuutena, myös järjestelmän näkökulmasta. Tutkimusta tehdään monipuolisesti koko ensihoitokentän hyödyksi ja eri tieteenaloilta, selvittää projektipäällikkö Anna Olkinuora FinnHEMSistä.

Tutkimus- ja kehitysyksikön tutkijaprojektit tuottavat tulosta

Laura Lindlof Yleinen

FinnHEMSin tutkimus- ja kehitysyksikkö tukee ensihoidon tutkimusta valtakunnallisesti. Yksikössä työskentelee määräaikaisilla työsuhteilla vaihteleva määrä tutkijoita, jotka toteuttavat väitöskirjatutkimuksia tai muita ensihoidon tutkimus- tai kehitysprojekteja. Syksy on ollut julkaisujen osalta erityisen tuloksellinen.

Syyskuun aikana julkaistiin kolme tutkimus- ja kehitysyksikön rahoittaman väitöskirjatutkijan artikkelia. Toni Pakkasen artikkeli lääkäriyksiköiden vaikuttavuudesta aivovammapotilaiden ensihoidossa, samoin kuin Milla Jousen artikkeli luuytimestä otettujen verinäytteiden hyödyntämisestä ensihoitopotilailla, julkaistiin Scandinavian Journal of Trauma, Resuscitation and Emergency Medicine -julkaisussa. Lisäksi Piritta Setälän sairaalan ulkopuolisten sydänpysähdysten elvytystä käsittelevä artikkeli julkaistiin Acta Anestesiologian Scandinavian -julkaisussa.

Sinä päivänä 16.9.2016: Hälytyskoodi A747: Otto

Laura Lindlof Yleinen

Perjantaina 16. syyskuuta 2016 HYKS Akuutin ensihoitolääkäri Maria Kaista oli aloittanut vuoronsa aamukahdeksalta FinnHEMSin FH10-tukikohdassa Vantaalla. Päivä oli tavanomainen, joskin kiireinen. Kello 11.31 tukikohdan päivystävän miehistön Virve-puhelimet hälyttivät.

Ensitietojen mukaan 12-vuotias poika oli jäänyt kaatuvan jalkapallomaalin alle koulun pihalla Kärkölässä. Hälytyskoodi oli A747, vamma, muu.

– Etäisyyden takia matkaan lähdettiin helikopterilla. Hälytyksestä meni kuusi minuuttia siihen, että helikopteri oli ilmassa ja matkalla kohti onnettomuuspaikkaa. Matkalla kommunikoin jo paikalla olevien yksiköiden sekä onnettomuuspaikalle matkalla olleen Lahden lääkäriyksikön kanssa. Olimme perillä alle puoli tuntia hälytyksestä, Kaista kertaa.

Korkeariskisissä ja aikakriittisissä tehtävissä pelastus- ja ensihoitohenkilökuntaa hälytetään paljon. Helikopterin tullessa koulun pihalla oli kolme ambulanssia, paikallinen ensivasteyksikkö, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän hoitotason ambulanssi sekä samana päivänä aloittaneen Lahden Akuutti 24:n lääkäriyksikkö.

Sinä päivänä 16.9.2016: Oton tarina

Laura Lindlof Uutiset, Yleinen

Otto on kuin kuka tahansa 12-vuotias poika. Hän pelaa jalkapalloa ja käy läheisessä kaukalossa lämimässä kiekkoa kavereidensa kanssa. Koulussa kivointa on liikunta ja puukäsityöt. Ja kaverit – etenkin se kaikkein paras, joka punnersi raskaan maalin hänen päältään syyskuisena perjantaina 2016.

Ruotsin tunti Kärköläläisessä alakoulussa oli juuri loppunut, ja kuudesluokkalainen Otto potki välitunnilla palloa parhaan ystävänsä kanssa. Pelin tiimellyksessä Otto hyppäsi ja tarttui jalkapallomaalin ylärimaan, kasvot maaliverkkoon päin kääntyneinä – niin kuin lapset yhtenään tekevät. Teräsrunkoinen jalkapallomaali antoi kuitenkin periksi ja lähti kaatumaan pojan päälle. Ylärima osui häntä voimalla kasvoihin.

Otto muistaa, että kipu oli kova. Pelottiko häntä? Todennäköisesti. Hän muistaa, että ensimmäiseksi auttamaan tulleilla oli mustat takit ja että pihalla oli useita ambulansseja.

Oikea silmä oli muurautunut umpeen, eikä Otto nähnyt sillä mitään. Hän kuitenkin tunsi, pikemmin kuin näki, kuinka hänelle laitettiin kaularankatuki. Hän kuuli jonkun sanovan, että helikopteri on tulossa. Korvista valui verta, joten hän ei ole varma kuuliko oikeasti helikopterin säksätyksen vai kuvitteliko sen jälkeenpäin. Ottoa väsytti, mutta ensihoitohenkilöstö käski häntä pysymään hereillä. Se oli vaikeaa.

Blogi: Oppia tilanteisiin, joihin kukaan ei halua joutua 

Laura Lindlof Blogi, Yleinen

Suuronnettomuus. Katastrofi. Poikkeustilanne. Sanoja, jotka väistämättä vievät ajatukset tuhoisiin maanjäristyksiin, junaonnettomuuksiin tai verisiin terroritekoihin. Elokuussa Turussa tällainen tilanne kohdattiin silmästä silmään. Mitkä ovat lääkärin valmiudet toimia poikkeustilanteessa?

Suuronnettomuus on tapahtuma, jossa kuolleiden tai loukkaantuneiden määrä tai aiheutunut vahinko ovat poikkeuksellisen suuria. Suuronnettomuudesta puhutaan myös, kun tilanne on käytettävissä oleviin resursseihin suhteutettuna poikkeuksellinen. Siksi poikkeustilanne harvaan asutulla seudulla ei välttämättä ole poikkeustilanne vahvemmin resursoidulla kaupunkialueella. Tilanteen poikkeuksellisuus syntyy kontekstista, ei ainoastaan uhrien määrästä.

Suuronnettomuudet ovat siitä haastavia, että niitä kohtaa harvoin. Kun sellainen sitten osuu kohdalle, pitäisi ensihoitolääkärin tai ensihoidon kenttäjohtajan kyetä toimimaan ripeästi, järjestelmällisesti ja malttiaan menettämättä. Samaan aikaan tulee sietää se, että tilanteen kohtaa esimerkiksi mediassa joka päivä, monta kertaa.