Sinä päivänä 16.9.2016: Hälytyskoodi A747: Otto

Laura Lindlof Yleinen

Perjantaina 16. syyskuuta 2016 HYKS Akuutin ensihoitolääkäri Maria Kaista oli aloittanut vuoronsa aamukahdeksalta FinnHEMSin FH10-tukikohdassa Vantaalla. Päivä oli tavanomainen, joskin kiireinen. Kello 11.31 tukikohdan päivystävän miehistön Virve-puhelimet hälyttivät.

Ensitietojen mukaan 12-vuotias poika oli jäänyt kaatuvan jalkapallomaalin alle koulun pihalla Kärkölässä. Hälytyskoodi oli A747, vamma, muu.

– Etäisyyden takia matkaan lähdettiin helikopterilla. Hälytyksestä meni kuusi minuuttia siihen, että helikopteri oli ilmassa ja matkalla kohti onnettomuuspaikkaa. Matkalla kommunikoin jo paikalla olevien yksiköiden sekä onnettomuuspaikalle matkalla olleen Lahden lääkäriyksikön kanssa. Olimme perillä alle puoli tuntia hälytyksestä, Kaista kertaa.

Korkeariskisissä ja aikakriittisissä tehtävissä pelastus- ja ensihoitohenkilökuntaa hälytetään paljon. Helikopterin tullessa koulun pihalla oli kolme ambulanssia, paikallinen ensivasteyksikkö, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän hoitotason ambulanssi sekä samana päivänä aloittaneen Lahden Akuutti 24:n lääkäriyksikkö.

Sinä päivänä 16.9.2016: Oton tarina

Laura Lindlof Uutiset, Yleinen

Otto on kuin kuka tahansa 12-vuotias poika. Hän pelaa jalkapalloa ja käy läheisessä kaukalossa lämimässä kiekkoa kavereidensa kanssa. Koulussa kivointa on liikunta ja puukäsityöt. Ja kaverit – etenkin se kaikkein paras, joka punnersi raskaan maalin hänen päältään syyskuisena perjantaina 2016.

Ruotsin tunti Kärköläläisessä alakoulussa oli juuri loppunut, ja kuudesluokkalainen Otto potki välitunnilla palloa parhaan ystävänsä kanssa. Pelin tiimellyksessä Otto hyppäsi ja tarttui jalkapallomaalin ylärimaan, kasvot maaliverkkoon päin kääntyneinä – niin kuin lapset yhtenään tekevät. Teräsrunkoinen jalkapallomaali antoi kuitenkin periksi ja lähti kaatumaan pojan päälle. Ylärima osui häntä voimalla kasvoihin.

Otto muistaa, että kipu oli kova. Pelottiko häntä? Todennäköisesti. Hän muistaa, että ensimmäiseksi auttamaan tulleilla oli mustat takit ja että pihalla oli useita ambulansseja.

Oikea silmä oli muurautunut umpeen, eikä Otto nähnyt sillä mitään. Hän kuitenkin tunsi, pikemmin kuin näki, kuinka hänelle laitettiin kaularankatuki. Hän kuuli jonkun sanovan, että helikopteri on tulossa. Korvista valui verta, joten hän ei ole varma kuuliko oikeasti helikopterin säksätyksen vai kuvitteliko sen jälkeenpäin. Ottoa väsytti, mutta ensihoitohenkilöstö käski häntä pysymään hereillä. Se oli vaikeaa.

Blogi: Oppia tilanteisiin, joihin kukaan ei halua joutua 

Laura Lindlof Blogi, Yleinen

Suuronnettomuus. Katastrofi. Poikkeustilanne. Sanoja, jotka väistämättä vievät ajatukset tuhoisiin maanjäristyksiin, junaonnettomuuksiin tai verisiin terroritekoihin. Elokuussa Turussa tällainen tilanne kohdattiin silmästä silmään. Mitkä ovat lääkärin valmiudet toimia poikkeustilanteessa?

Suuronnettomuus on tapahtuma, jossa kuolleiden tai loukkaantuneiden määrä tai aiheutunut vahinko ovat poikkeuksellisen suuria. Suuronnettomuudesta puhutaan myös, kun tilanne on käytettävissä oleviin resursseihin suhteutettuna poikkeuksellinen. Siksi poikkeustilanne harvaan asutulla seudulla ei välttämättä ole poikkeustilanne vahvemmin resursoidulla kaupunkialueella. Tilanteen poikkeuksellisuus syntyy kontekstista, ei ainoastaan uhrien määrästä.

Suuronnettomuudet ovat siitä haastavia, että niitä kohtaa harvoin. Kun sellainen sitten osuu kohdalle, pitäisi ensihoitolääkärin tai ensihoidon kenttäjohtajan kyetä toimimaan ripeästi, järjestelmällisesti ja malttiaan menettämättä. Samaan aikaan tulee sietää se, että tilanteen kohtaa esimerkiksi mediassa joka päivä, monta kertaa.

Ensihoidon tutkimusseminaarin ohjelma julkistettu ja ilmoittautuminen käynnissä

finadmin Uutiset, Yleinen

FinnHEMS tutkimus- ja kehitysyksikkö järjestää lokakuussa 2017 valtakunnallisen ensihoidon tutkimusseminaarin Helsingissä.

FinnHEMS tutkimus- ja kehitysyksikkö järjestää yhteistyössä HYKS Akuutin ja Suomen Anestesiologiyhdistyksen ensihoitojaoksen kanssa valtakunnallisen ensihoidon tutkimusseminaarin. Seminaarin tavoitteena on tuoda valtakunnallisesti yhteen jo ensihoidon tutkimusta tekeviä ja siitä kiinnostuneita ammatista tai aiemmasta tutkimustaustasta riippumatta.

Seminaari järjestetään maanantaina 30.10.2017 Biomedicumissa, Helsingin Meilahdessa.

Seminaarin ohjelma on nyt päivitetty ja ilmoittautuminen on käynnissä. Käy tutustumassa tarkemmin tapahtuman verkkosivulla ja ilmoittaudu mukaan ajoissa!

Blogi: Rovaniemi sai rauhan

Laura Lindlof Blogi, Yleinen

Vuosi sitten pääsimme Rovaniemellä muuttamaan uusiin miehistötiloihin. Vihdoinkin saimme työrauhan – ja pääsimme kuulosuojaimista eroon.

Työskentelimme edellisissä, parakeista koostuvista miehistötiloissamme noin viisi vuotta. Parhaiten silloista tilannettamme kuvaa sana turtuminen. Turruimme parakkielämään ja siihen, että kuljimme sisätiloissa kuulosuojaimet päässä. Se alkoi tuntua jopa normaalilta, kuten myös se, että saimme jatkuvasti jännittää, milloin kaivattu lepohetki katkeaa melun takia. Ja melulla en tarkoita pelkästään lennoston Hornetien aiheuttamaa melua. Parakissa kuului ihan kaikki: lumiauran kolahdus, postiauton peruutustutkan kimeä piipitys ja naapurihuoneen lattialle putoavan kynän helähdys. Hiljaista ei ollut koskaan. Koskaan ei pystynyt rauhassa keskittymään käsillä olevaan työhön, ja levätessäkin oli oltava koko ajan varuillaan.

Uuden tukikohdan merkitystä ei ymmärtänyt ennen kuin sen sai kokea. On ollut hämmentävää tajuta, että on oikeasti hiljaista, eivätkä ulkopuoliset häiriötekijät vaikuta työntekoon. En ollut oikeastaan aikaisemmin edes ymmärtänyt, kuinka tärkeä asia rauhallinen ympäristö on. Eikä kyse ole pelkästään levosta. Myös koulutusten suorittaminen, ohjeistusten kirjoittaminen tai muu hallinnollinen työ on paljon helpompaa, kun tekemiseen voi oikeasti keskittyä. Nyt kun huoneen oven sulkee, saa aidosti olla rauhassa. Vain VIRVE-hälytyksen piippaus vie päivystystehtävälle.

Etäisyydet eivät ole este – Arktiset olosuhteet haastavat FH51:n toiminnan

Laura Lindlof Uutiset, Yleinen

FinnHEMSin helikopteri tuo Lapissa vuosittain avun yli 500 henkilölle. Pohjoisen potilasmäärät eivät ole suuria koko maan lukuihin suhteutettuna, mutta palvelulla on sitäkin suurempi merkitys harvaan asutun seudun väestölle, heidän omaisilleen ja elinkeinolleen sekä Lapin lomamatkailijoille.

FinnHEMSin pohjoisin tukikohta sijaitsee Rovaniemellä, mistä helikopteri lennättää avun yli 400 kilometrin päähän aina Utsjoelle ja Enontekiön luoteiskulmaan Kilpisjärvelle asti.

Alue on enimmäkseen harvaanasuttua maaseutua ja suurilta osin erämaata. Sairaalaverkosto on harva, etäisyydet ovat pitkiä ja avun saaminen voi kestää.

– Esimerkiksi Ivalon tehtävä voi tarkoittaa neljää lentotuntia, lähes 900 lentokilometriä ja seitsemän, jopa kahdeksan tunnin reissua, kuvailee FH51-lääkintähelikopteritukikohdan ensihoitaja Simo Tukia.

Itsenäisiä päätöksiä

FH51 on Suomen ainoa ensihoitajavetoinen tukikohta eli siellä ei ole päivystävää ensihoitolääkäriä. Tehtävälle lähtee kahden lentäjän lisäksi aina kaksi ensihoitajaa, jotka konsultoivat lääkäriä puhelimitse.

Juhannuksena lääkärihelikoptereilla kiireisintä Kuopiossa

Laura Lindlof Uutiset, Yleinen

Juhannus työllisti lääkärihelikoptereita erityisesti pohjoisella toimialueella. FinnHEMSin Kuopion ja Oulun tukikohdissa kirjattiin kiireisin juhannus kolmeen vuoteen. Etelässä sen sijaan oli rauhallisempaa, vaikka sielläkin hälytyksiä tuli tavanomaista kesäviikonloppua enemmän. 

Juhannuksena vilkkainta oli Kuopion FH60-tukikohdassa, missä FinnHEMSin lääkärihelikopteri hälytettiin tehtävälle 41 kertaa. Se on 67 prosenttia enemmän kuin tavallisena kesäviikonloppuna ja 37 prosenttia enemmän kuin viime juhannuksena. Oulussa hälytyksiä oli 11 prosenttia ja Rovaniemellä 6 prosenttia viime vuotta enemmän.

Sen sijaan muualla Suomessa hälytyksiä oli viime vuoden juhannukseen verrattuna vähemmän. Valtakunnallisesti lääkärihelikoptereilla oli toiseksi rauhallisin juhannus viiteen vuoteen. Vielä rauhallisempaa on ollut vain vuonna 2015. Tänä vuonna FinnHEMSin kuudessa tukikohdassa vastaanotettiin juhannusviikonlopun aikana yhteensä 163 hälytystä, mikä on noin seitsemän prosenttia vähemmän kuin viime vuonna.

Elottomia ja tajuttomia eniten

Juhannuksena tehtiin eniten hälytyksiä elottomien ja tajuttomien potilaiden luo. Ne ovat myös muulloin FinnHEMS-lääkärihelikoptereiden yleisimmät tehtäväkoodit.

Blogi: Lounais-Suomeen ennustetaan auringonpaistetta ja vilkkaita vuoroja

Laura Lindlof Blogi, Yleinen

Kesä on kiireistä aikaa FinnHEMSin tukikohdissa. Eniten kiire tuntuu Turussa, missä ero talvi- ja kesäkuukausien välillä on kaikista suurin. Syy selviää, kun kuvittelee itsensä helikopteriin ja katsoo alas.

Kun Turun FinnHEMSin tukikohdasta noustaan ilmaan, silmien eteen avautuu Euroopan laajin saaristo. Ahvenanmaalle ulottuva Saaristomeri koostuu noin 40 000 saaresta ja kallioluodosta. Lounaisrannikon kunnat, kuten Kustavi, Taivassalo ja Parainen, heräävät eloon ja täyttyvät mökkiläisistä.

Väkiluvun moninkertaistuessa luonnollisesti myös hälytyksiä tulee enemmän kuin talvisaikaan –tilastollisesti noin puolet enemmän. Siinä missä talvella lääkärihelikopterimme saa hälytyksen keskimäärin neljän tunnin välein, hälytetään meidät kesällä reilun kahden tunnin välein. Käytännössä se tarkoittaa, että juuri kun edelliseltä tehtävältä on tultu takaisin, on taas aika nousta ilmaan.

Kesällä myös kuljetamme potilaita enemmän kuin muulloin. Saaristosta tuodaan helikopterilla hoitoon paitsi vakavasti loukkaantuneita myös esimerkiksi aivoverenkierronhäiriöstä kärsiviä potilaita. Siinä missä ambulanssin ajomatka esimerkiksi Korppoosta Tyksiin kestää yli tunnin, helikopteri lentää matkan vain 15–20 minuutissa.

Ensihoidon tutkimusseminaari syksyllä Helsingissä

Laura Lindlof Uutiset, Yleinen

FinnHEMS tutkimus- ja kehitysyksikkö järjestää syksyllä 2017 valtakunnallisen ensihoidon tutkimusseminaarin Helsingissä.

FinnHEMS tutkimus- ja kehitysyksikkö järjestää yhteistyössä HYKS Akuutin ja Suomen Anestesiologiyhdistyksen ensihoitojaoksen kanssa valtakunnallisen ensihoidon tutkimusseminaarin syksyllä 2017. Seminaarin tavoitteena on tuoda valtakunnallisesti yhteen jo ensihoidon tutkimusta tekeviä ja siitä kiinnostuneita ammatista tai aiemmasta tutkimustaustasta riippumatta.

Seminaari järjestetään maanantaina 30.10.2017 Biomedicumissa, Helsingin Meilahdessa. 

Ilmoittautuminen seminaariin aukeaa tapahtuman verkkosivulla 1.8.2017. Päivitämme ohjelman ja tarkempia tietoja tapahtumasta verkkosivuille kesän aikana.

Ensihoidon tutkimushankkeille FinnHEMS-rahoitusta

Laura Lindlof Uutiset, Yleinen

FinnHEMS tutkimus- ja kehitysyksikkö on myöntänyt vuoden 2017 tutkimusrahoitushaussa rahoitusta yhteensä kuudelle tutkimushankkeelle.

FinnHEMS tutkimus- ja kehitysyksikkö myöntää osana toimintaansa rahoitusta ensihoidon tutkimusprojekteihin. Vuonna 2017 yksikkö vastaanotti määräaikaan mennessä yhteensä 14 hakemusta. Hakemukset arvioitiin ensihoidon asiantuntijaryhmässä mm. tutkimussuunnitelman sekä tutkimuksen merkityksen perusteella.

Arvioinnin pohjalta tutkimusrahoitusta päätettiin myöntää kuudelle tutkimushankkeelle, yhteensä 24 täyden rahoituskuukauden verran. Rahoitusta myönnettiin eri puolilta maata tuleville tutkijoille eri näkökulmista ensihoitoa tarkasteleviin tutkimuksiin. Suurin osa rahoituksesta tullaan käyttämään vuoden 2018 aikana.

TtM Jani Paulinille myönnettiin 6 kk rahoitusta tutkimukseen, jossa kartoitetaan ensihoitajien kuljettamatta jättämiä potilaita. LL Janne Eerolalle myönnettiin 4 rahoituskuukautta lääkärihelikopterin toteuttamaa lasten ensihoitoa käsittelevään tutkimukseen. Myös LL Jelena Oulasvirta sai 4 kk rahoitusta tutkimukseen, jossa selvitetään lapsiin ja nuoriin kohdistuvia sairaalan ulkopuolisia ensihoitotehtäviä Helsingissä. LL Risto Viitaselle myönnettiin 2 kk rahoitusta ensihoidon aivovammapotilaiden NIRS-monitorointia käsittelevään tutkimukseen. Jatkorahoitusta myönnettiin kahdelle jo aiemmin yksiköltä rahoitusta saaneelle tutkijalle: LL Heidi Kangasniemi sai 5 kk jatkorahoituksen hoitolaitoksiin kohdistuvien kiireellisten ensihoitotehtävien ja lääkäriyksikön vaikuttavuuden arviointiin liittyvään tutkimukseensa, ja LL Milla Jouselle myönnettiin 3 kk tutkimukseen luuytimestä otettujen näytteiden soveltuvuudesta vieritestauslaitteella analysointiin.