Blogi: Kansainvälinen yhteistyö kehittää eurooppalaista HEMS-alaa

Laura Lindlof Blogi, Yleinen

Huhtikuussa FinnHEMSin lentotoimintayksikön projektipäällikkönä aloittanut Ari Pellinen osallistui viime viikolla Varsovassa järjestettyyn AIRMED-kongressiin. Alalle vastikään tullut Pellinen on vaikuttunut siitä, kuinka työlleen omistautuneita HEMS-yhteisön jäsenet ovat eri puolilla maailmaa. Yhteistyötä ja yhtenäisiä toimintatapoja tosin voisi hänen mielestään olla nykyistäkin enemmän.

Mikä on AIRMED-kongressi?

AIRMED kokoaa vuosittain yhteen HEMS-alan toimijoita etupäässä Euroopasta, mutta myös sen ulkopuolelta. Tänä vuonna AIRMED-kongressi järjestettiin Puolan Varsovassa 12.–14. kesäkuuta.

Keitä tapahtumaan osallistui?

Mukana oli lentoyhtiöiden, helikopteri- ja laitevalmistajien, tutkimusyhteisöjen sekä lääkintäalan edustajia. Osallistujia oli myös esimerkiksi USA:sta ja Australiasta, ja olipa eksoottisella Bhutanillakin edustus kongressissa. Itse osallistuin AIRMEDiin yhdessä muutamien muiden FinnHEMSin työntekijöiden kanssa. Siten tapahtuma tarjosi uudelle työntekijälle kiistatta hyvän yleiskatsauksen HEMS-alan eurooppalaiseen toimintaympäristöön. Kolmipäiväisen tapahtuman suurin haaste olikin valita mielekkäimmät luennot.

Blogi: Next is now – ajatuksia ensihoidon tulevaisuudesta

Laura Lindlof Blogi, Yleinen

Kansainväliset kongressit ja konferenssit ovat korvaamattoman tärkeitä paitsi verkostoitumisen myös alan kehityksen ja tutkimuksen seuraamisen sekä oman ammattitaidon kartuttamisen kannalta. Tutkimus- ja kehitystoiminnan suunnittelemisessa on tärkeää tietää, missä mennään meillä ja muualla.

Huhtikuussa ensihoidon ammattilaiset kokoontuivat jälleen Kööpenhaminaan EMS2018-kongressiin, josta on kolmen vuoden aikana muodostunut alan kärkitapahtumia Euroopassa. Vuodesta toiseen tapahtuma on tarjonnut merkityksellisiä kohtaamisia, tietoa ja uusia ideoita.

Kongresseihin osallistumiseen kannattaa mielestäni panostaa. Kolme intensiivistä päivää alan asiantuntijoita kuunnellen – tauoilla käydyistä keskusteluista puhumattakaan! – stimuloi ajattelua aivan eri tavoin kuin tavalliset työpäivät toimistolla. Kansainvälisen verkostoitumisen lisäksi tapahtumissa on mahdollista keskustella suomalaisten ensihoidon osaajien kanssa alan kotimaisista kehitysnäkymistä. Ilahduttavaa on, että ensihoitojärjestelmämme on kansainvälisesti vertailtuna monin tavoin pitkälle kehittynyt ja meillä tehdään laadukasta ensihoitotutkimusta: tänäkin vuonna tapahtumassa oli esillä useita suomalaistutkijoiden postereita, joiden joukossa myös meidän yksikkömme tukemia tutkimuksia.

Blogi: Australia vs. Suomi

Laura Lindlof Blogi, Yleinen

Ensihoitolääkäri Riika Merivirta haki työhönsä oppia maapallon toiselta puolelta Australiasta. Lääkärihelikopterin täkäläisissä ja suomalaisissa toimintatavoissa on paljon samaa, mutta työvuosi Queenslandin osavaltiossa toi esiin myös ison joukon eroavaisuuksia. Minkälaisia?

Siirtolennot: Terveydenhoito Australiassa on hyvin keskittynyttä, ja pieniltä klinikoilta siirretään paljon potilaita suurempiin sairaaloihin. Siirrot saattavat olla hyvinkin pitkiä, ja vaikka potilaan tila ei välttämättä ole kriittinen, lääkäri otetaan lennolle mukaan ikään kuin lisäkäsiksi.

Lääkevalikoima: Lääkäriyksikön lääkevalikoima Queenslandissa on huomattavasti suurempi kuin Suomessa, ja potilasta hoidetaan ja lääkitään pitkien etäisyyksien takia lennon aikana enemmän. Tavallisilla ensihoitajilla sen sijaan on käytössään suomalaisia ensihoitajia huomattavasti suppeampi valikoima lääkkeitä.

Blogi: Oppia pallon toiselta puolelta

Laura Lindlof Blogi, Yleinen

Kun on pidempään tehnyt töitä samassa paikassa, alkaa väistämättä miettiä, miten töitä tehdään muualla. Suomessa on korkeatasoinen terveydenhoito, ja lääkärihelikopteritoimintaakin on harjoitettu jo 25 vuotta. Itsetyytyväisyys ei kuitenkaan saa olla oppimisen ja kehittymisen esteenä. Uusia ajatuksia kannattaa tutkia avoimin mielin ja ideoita hakea muualta. Kaukaakin.

Kuulin Australiassa sijaitsevan Queenslandin osavaltion tarjoamista mahdollisuuksista suomalaiskollegoiltani. Queensland nimittäin tukeutuu monella alalla, myös lääkärikunnan osalta, kansainväliseen työvoimaan.

Mikä minut lopulta ajoi hakemaan töitä maan rajojen ulkopuolelta? No uteliaisuus. Toki myös subtrooppinen ilmasto on tehokas houkutin. Raskaan byrokratian jälkeen sain työluvan, ja työt alkoivat heinäkuussa 2016.

Queenslandin toimintatavoissa oli eroa Suomeen verrattuna. Sikäläisellä työnantajallani LifeFlightilla on useita tukikohtia ympäri osavaltiota. Työ ei ole pelkkää ensihoitoa, vaan se sisältää myös paljon siirtokuljetuksia syrjäseutujen pikkuklinikoilta sairaaloihin. Siirtokuljetuspotilaiden kirjo ulottui sydänpotilaista aina mielenterveysongelmista kärsiviin ja lapsipotilaista vanhuksiin.

Blogi: Onneksi on joulu

Laura Lindlof Blogi, Yleinen

Onneksi kohta on joulu. Tämän lauseen olen kuullut viime aikoina usein, ja itsekin olen sitä hokenut. Pimeään syöksyvät marras-joulukuun päivät ovat väsyttäneet meitä kaikkia. On lottovoitto syntyä Suomeen. Vai onko?

Aamulla töihin pyöräillessäni – välillä pyörää ajoradalle jääneiden lumiröykkiöitten yli kantaen – ei ihan siltä tunnu. Yön yli päivystänyt ensihoitolääkäri kertoo vuoronsa tapahtumista samalla, kun juomme yhdessä kahvit.

Katselen hetken väistyvää, joulukuista aamua, kunnes siirryn tietokoneelle. Päiväni menee toimistohommissa, tukikohdan päivälääkärin huolehtiessa päivittäisrutiineista, varustetarkistuksista ja operatiivisesta toiminnasta. Hän myös vastaa puhelimeen, kun toiminta-alueemme ensihoitajat tiedustelevat hoito-ohjeita.

***

Ensihoidon ja lääkäriyksiköiden loppuvuosi on usein kiireinen: puhelimet soivat ja tehtäviä on paljon. Potilastyön lisäksi itse kunkin kalenterit täyttyvät erilaisista ”muista tehdä, muista hoitaa”-merkinnöistä, joista pitäisi suoriutua ennen joulunpyhiä.

Blogi: Kansallisen HEMS-standardin kehittämisessä yhteistyö on voimaa

Laura Lindlof Blogi, Yleinen

Euroopan laajuinen HEMS-standardi on vielä kaukana, mutta Suomessa yhtenäisten toimintatapojen ja tasalaatuisuuden tavoittelemisessa ollaan pitkällä. Kansallisen HEMS-toiminnan laatustandardin valmistelu on loppusuoralla.

Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan tavoitteena on, että kansalaiset saavat ensihoitolääkäripalveluita valtakunnallisesti yhdenmukaisilla perusteilla ja yhdenmukaisin toimintatavoin. FinnHEMSille on annettu velvoite toimia aktiivisesti ja määrätietoisesti yhtenäisten toimintatapojen ja laatutason saavuttamiseksi, joten FinnHEMS tutkimus- ja kehitysyksikkö sai tehtäväkseen koordinoida valtakunnallisen HEMS-toiminnan laatustandardin laatimisen. Työryhmä aloitti työnsä kesäkuussa 2015.

Toimiva työryhmä avainroolissa

Aloitin tutkimus- ja kehitysyksikössä vuoden 2015 elokuussa ja siitä lähtien olen ollut tiiviisti mukana standardin valmistelussa. Tehokas projektinhallinta on osoittautunut olennaiseksi tässä hankkeessa. Avainasemassa on loistava työryhmä, johon kuuluu lisäkseni yksikkömme tutkimusjohtaja Ilkka Virkkunen sekä FinnHEMS-tukikohtien vastuulääkärit (Rovaniemen tukikohdalta vastuuensihoitaja).

Blogi: Eurooppalaista HEMS-yhteistyötä: tavoitteena tasalaatuisuus

Laura Lindlof Blogi, Yleinen

Lääkärihelikopteritoiminta ja sairaalan ulkopuolinen ensihoito poikkeavat merkittävästi sairaalassa tehtävästä ensihoitotyöstä. Tästä syystä ala hyötyy paitsi kansallisten laatustandardien asettamisesta myös Euroopan tasolla tehtävästä yhteistyöstä.

EHAC (European Helicopter and Air Ambulance Committee) on kattojärjestö, joka kokoaa yhteen eurooppalaisia HEMS-toimijoita. Järjestön sateenvarjon alla toimii useita työryhmiä, joissa pureudutaan HEMS-toiminnan eri osa-alueisiin. EHACin Medical Working Group (MWG) koostuu järjestön jäsenyhtiöiden lääketieteellisistä toiminnoista vastaavista asiantuntijoista.

Foorumin tavoitteena on luoda Euroopan laajuisia suosituksia ja ohjeistopohjia, joiden avulla yhtenäistetään HEMS-toiminnan lääketieteellistä laatua. Tavoite on kunnianhimoinen. Parhaimmillaan yhteistyö voisi tuottaa yleiseurooppalaisen HEMS-standardin, jossa määritellään lääketieteellisen miehistön pätevyys- ja osaamisvaatimukset sekä tiettyjen ensihoitolääketieteen perustoimenpiteiden parhaat käytännöt (Best Practice).

Blogi: Oppia tilanteisiin, joihin kukaan ei halua joutua 

Laura Lindlof Blogi, Yleinen

Suuronnettomuus. Katastrofi. Poikkeustilanne. Sanoja, jotka väistämättä vievät ajatukset tuhoisiin maanjäristyksiin, junaonnettomuuksiin tai verisiin terroritekoihin. Elokuussa Turussa tällainen tilanne kohdattiin silmästä silmään. Mitkä ovat lääkärin valmiudet toimia poikkeustilanteessa?

Suuronnettomuus on tapahtuma, jossa kuolleiden tai loukkaantuneiden määrä tai aiheutunut vahinko ovat poikkeuksellisen suuria. Suuronnettomuudesta puhutaan myös, kun tilanne on käytettävissä oleviin resursseihin suhteutettuna poikkeuksellinen. Siksi poikkeustilanne harvaan asutulla seudulla ei välttämättä ole poikkeustilanne vahvemmin resursoidulla kaupunkialueella. Tilanteen poikkeuksellisuus syntyy kontekstista, ei ainoastaan uhrien määrästä.

Suuronnettomuudet ovat siitä haastavia, että niitä kohtaa harvoin. Kun sellainen sitten osuu kohdalle, pitäisi ensihoitolääkärin tai ensihoidon kenttäjohtajan kyetä toimimaan ripeästi, järjestelmällisesti ja malttiaan menettämättä. Samaan aikaan tulee sietää se, että tilanteen kohtaa esimerkiksi mediassa joka päivä, monta kertaa.

Blogi: Rovaniemi sai rauhan

Laura Lindlof Blogi, Yleinen

Vuosi sitten pääsimme Rovaniemellä muuttamaan uusiin miehistötiloihin. Vihdoinkin saimme työrauhan – ja pääsimme kuulosuojaimista eroon.

Työskentelimme edellisissä, parakeista koostuvista miehistötiloissamme noin viisi vuotta. Parhaiten silloista tilannettamme kuvaa sana turtuminen. Turruimme parakkielämään ja siihen, että kuljimme sisätiloissa kuulosuojaimet päässä. Se alkoi tuntua jopa normaalilta, kuten myös se, että saimme jatkuvasti jännittää, milloin kaivattu lepohetki katkeaa melun takia. Ja melulla en tarkoita pelkästään lennoston Hornetien aiheuttamaa melua. Parakissa kuului ihan kaikki: lumiauran kolahdus, postiauton peruutustutkan kimeä piipitys ja naapurihuoneen lattialle putoavan kynän helähdys. Hiljaista ei ollut koskaan. Koskaan ei pystynyt rauhassa keskittymään käsillä olevaan työhön, ja levätessäkin oli oltava koko ajan varuillaan.

Uuden tukikohdan merkitystä ei ymmärtänyt ennen kuin sen sai kokea. On ollut hämmentävää tajuta, että on oikeasti hiljaista, eivätkä ulkopuoliset häiriötekijät vaikuta työntekoon. En ollut oikeastaan aikaisemmin edes ymmärtänyt, kuinka tärkeä asia rauhallinen ympäristö on. Eikä kyse ole pelkästään levosta. Myös koulutusten suorittaminen, ohjeistusten kirjoittaminen tai muu hallinnollinen työ on paljon helpompaa, kun tekemiseen voi oikeasti keskittyä. Nyt kun huoneen oven sulkee, saa aidosti olla rauhassa. Vain VIRVE-hälytyksen piippaus vie päivystystehtävälle.

Blogi: Lounais-Suomeen ennustetaan auringonpaistetta ja vilkkaita vuoroja

Laura Lindlof Blogi, Yleinen

Kesä on kiireistä aikaa FinnHEMSin tukikohdissa. Eniten kiire tuntuu Turussa, missä ero talvi- ja kesäkuukausien välillä on kaikista suurin. Syy selviää, kun kuvittelee itsensä helikopteriin ja katsoo alas.

Kun Turun FinnHEMSin tukikohdasta noustaan ilmaan, silmien eteen avautuu Euroopan laajin saaristo. Ahvenanmaalle ulottuva Saaristomeri koostuu noin 40 000 saaresta ja kallioluodosta. Lounaisrannikon kunnat, kuten Kustavi, Taivassalo ja Parainen, heräävät eloon ja täyttyvät mökkiläisistä.

Väkiluvun moninkertaistuessa luonnollisesti myös hälytyksiä tulee enemmän kuin talvisaikaan –tilastollisesti noin puolet enemmän. Siinä missä talvella lääkärihelikopterimme saa hälytyksen keskimäärin neljän tunnin välein, hälytetään meidät kesällä reilun kahden tunnin välein. Käytännössä se tarkoittaa, että juuri kun edelliseltä tehtävältä on tultu takaisin, on taas aika nousta ilmaan.