Etsimme kasvavaan joukkoomme sinua, IT-ylläpitäjä

Tiina Koutajoki Uutiset, Yleinen

Mahdollistat (elin)tärkeän toiminnan ylläpitämällä ja hallinnoimalla kuuden lääkärihelikopteritukikohdan sekä kahden hallinnon toimipisteen tietoverkkoja, operatiivisia palveluita sekä niiden välisiä verkkoyhteyksiä. Edesautat osaltasi kriittisten ensihoitopalveluiden toimintaa myös kehitys- ja testaustoimilla ja tietoturvan varmistamisella.

Toiminnan ainutlaatuisuuden lisäksi haastetta työhön tuo yhä mobiilimmaksi muuttuva tietotekninen toimintaympäristö, jossa kenttäjohto-  sekä muiden operatiivisten järjestelmien toiminnot viedään maayksiköihin ja helikoptereihin. Toimistomme sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoaseman välittömässä läheisyydessä WTC-rakennuksessa hyvien liikenneyhteyksien varrella.

Mistä päiväsi koostuvat?

  • Palvelinympäristöjen ylläpito
    • Virtualisointiympäristön ylläpitotehtävät
    • Windows / Linux palvelinympäristöjen sekä ohjelmistojen ylläpito
  • MAC/IOS ja Windows loppukäyttäjätuki
  • Säännölliset käynnit FinnHEMSin lääkärihelikopteritukikohdissa ympäri Suomen
    • Tukikohdan henkilöstön auttaminen tietoteknisissä asioissa tarvittaessa
    • Tukikohdan IT-laitteistojen asennus ja ylläpitotehtävät

Mistä on tuleva kollegamme tehty?

Blogi: "Kaikki, mitä teemme, tapahtuu potilaan ehdoilla"

Laura Lindlof Blogi, Yleinen

Lääkärihelikopteritoiminta on tärkeä osa ensihoitopalvelua. Tavoitteemme on palvella koko erityisvastuualuettamme mahdollisimman hyvin. Kaikki, mitä teemme, tähtää potilaan kannalta mahdollisimman hyvään tulokseen. Myös tukikohtaratkaisu on osa tätä tavoitetta.

Itä-Suomen lääkärihelikopteri on aina toiminut väliaikaisissa tiloissa. Toiminnan vakiintumisen myötä saamme vihdoin pysyvän lääkärihelikopteritukikohdan Kelloniemeen.

Merkittävä osa alueen väestöstä keskittyy Kuopion taajama-alueelle, jonne sijoittuu myös merkittävä osa tehtävistämme. Mikä sitten olisi paras sijainti lääkärihelikopteritukikohdalle? Lentotoiminnan näkökulmasta tarkasteltuna Rissala olisi järkevä vaihtoehto. Ensihoitopalvelun kannalta taas sijainti Kelloniemessä, lähempänä kantakaupunkia on parempi. Lääkärihelikopteritoiminnan yhteydessä puhutaan paljon helikopterista ja lentämisestä, mutta myös maayksiköllä hoidettavat tehtävät ovat tärkeä osa toimintaamme. Kulkuvälineellä ei ole potilaan kannalta merkitystä. Sillä on merkitystä, että tavoitamme hänet mahdollisimman nopeasti ja turvallisesti.

Blogi: Tavallista turvallisempi talo

Laura Lindlof Blogi, Yleinen

Kuopion FH60-tukikohta on vuosikaudet joutunut siirtymään väliaikaisista tiloista toisiin. Epävakainen taival on kuitenkin vihdoin päättymässä, kun Kuopion Kelloniemeen nousee pysyvä tukikohtarakennus. Lääkärihelikopteritoiminta muuttaa uusiin tiloihin kesällä 2019.

Kelloniemen uusi tukikohta on hyvin samanlainen kuin Turkuun vuonna 2015 valmistunut tukikohtarakennus. Se koostuu noin 400 neliön helikopterihallista, 50 neliön autohallista ja kahteen kerrokseen sijoittuvasta 450 neliön miehistötilasta.

Helikopteri täyttää suurimman osan helikopterihallista, mutta sinne sijoitetaan myös muun muassa lääkintähuollon tilat, helikopterihuollon vaatimat tekniikan varastot sekä varavoimakone, jonka avulla varmistetaan tukikohdan kriittisten toimintojen sähkön saanti myös mahdollisen sähkökatkon aikana.

Miehistötiloissa huomioidaan toiminnan erikoislaatuisuus ja päivystystyön tarpeet. Yleiset tilat, kuten luokkahuone, toimistot ja tekniset tilat sijoitetaan ensimmäiseen kerrokseen, ja päivystävän miehistön tilat eli olohuone, keittiö, majoitustyöhuoneet, pyykinpesutila, pukuhuoneet ja lennonvalmistelutila toiseen kerrokseen. Näin ollen alakerran yleisissä tiloissa voidaan järjestää kokouksia ja koulutuksia sekä vastaanottaa vieraita häiritsemättä päivystävää miehistöä. Kaikki talon sisäiset kulkureitit on suunniteltu ahdollisimman lyhyiksi ja loogisiksi, jotta toiminta hälytyksen tullessa olisi mahdollisimman nopeaa.

Epätahdissa

Laura Lindlof Uutiset, Yleinen

20-vuotias Hilla asuu poikaystävänsä Veikan kanssa Porvoossa. Hän käy nuorten työpajalla neljänä päivänä viikossa ja pitää piirtämisestä ja TV-sarjojen katselemisesta. Hän on monin tavoin hyvin tavallinen nuori. Ikätovereistaan hänet kuitenkin erottaa rintaan asennettu sydämentahdistin, joka valvoo väsymättä Hillan sydämenlyöntejä.

Hilla ja Veikka olivat nukkumassa, kun Veikka heräsi Hillan ääntelyyn. Hän ajatteli, että Hilla näki painajaisia ja oli heräämässä, mutta sen sijaan tyttöystävä meni liikkumattomaksi ja elottomaksi. Veikka soitti hätänumeroon ja aloitti elvytyksen hätäkeskuspäivystäjän ohjeiden mukaan. Vaikka Veikalla ei ollut kokemusta elvyttämisestä, ohjeiden avulla hän kykeni ylläpitämään elvytystä, kunnes ensimmäinen ensihoitoyksikkö saapui paikalle.

Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoitoyksikön lisäksi Hillaa hoitamaan hälytettiin myös lääkärihelikopteri koodilla A700, elottomuus. Vajaassa viidessä minuutista hälytyksestä ensihoitolääkäri Markus Lyyra, HEMS-pelastaja Juha Leppänen ja lentäjä Anssi Vuolle nousivat ilmaan FinnHEMSin Vantaan tukikohdasta. Kahdeksan minuuttia myöhemmin helikopteri laskeutui Porvoon Kuninkaanportissa sijaitsevan pelastusaseman pihalle, josta lääkäri ja HEMS-pelastaja saivat kyydin edelleen Hillan luo.

Koulumatka kesken jäi

Laura Lindlof Uutiset, Yleinen

Loppukesän aamu kaarinalaisperheessä oli niin tavallinen kuin olla ja voi. Pihalla pärähti mopo käyntiin, kun 16-vuotias Eero lähti kouluun. Alkamassa oli hänen toinen koulupäivänsä Turun ammatti-instituutissa. Eeron äiti söi keittiössä aamupalaa. Sitten hän yhtäkkiä tunsi, että kaikki ei ollut kohdallaan. 

Eeron pitkä tie kaarinalaiselta pellolta ambulanssilla TYKS:iin ja takaisin kotiin vei kuukausia. Lue Eeron koko tarina.

 

Eeron tarina kokonaisuudessaan myös alla.

Talon ohi meni paloauto. Sitten ambulanssi. Pelko siitä, että omalle pojalle oli tapahtunut jotain, voimistui.

Seuraavaksi ulkoa kuului voimistuva helikopterin ääni.

Äidin oli pakko päästä ulos. Hän ryntäsi autoonsa, ajoi tielle ja näki jo kaukaa tutun mopon. Ambulanssiin siirretty Eero oli tajuton eikä reagoinut mihinkään. Rannesyke tuntui hyvin heikosti. Perna ja maksa vuosivat massiivisesti, sääressä oli avomurtuma ja keuhkot olivat painuneet pahasti kasaan. Kypärä oli yhä pojan päässä, mutta kasvoissa näkyi ruhjeita ja aivoissa oli verenvuotoa.

Kelloniemen lääkärihelikopteritukikohdan urakoitsija valittu – perustukset valetaan heinäkuussa

Laura Lindlof Uutiset, Yleinen

Tiedote 1.7.2018

Lääkärihelikopteriyhtiö FinnHEMSin tukikohdan rakentaminen Kuopion Kelloniemessä alkaa heinäkuun alussa. Uusi tukikohta korvaa Rissalassa sijaitsevan väliaikaisen, vuokralla olevan parakkitukikohdan. Työt alkavat perustuksien ja pohjaviemärien rakentamisella. Uuden tukikohdan on määrä valmistua kesällä 2019.

Kelloniemeen rakennettavan kaksikerroksisen tukikohtarakennuksen pinta-ala on 925 neliömetriä. Kopteri- ja autohallin lisäksi rakennukseen tulee muun muassa toimistotiloja, luokkahuone, lääkevarasto sekä henkilöstölle tarkoitettuja tiloja.

Rakennushankkeen kokonaiskustannusarvio on noin kolme miljoonaa euroa. Pääurakoitsijana toimii kuopiolainen Rakennusliike Kuoma Oy.

Rakennustyöt aloitetaan heinäkuun alussa maatöillä, perustuksien valamisella ja pohjaviemärin rakentamisella. Ensimmäinen työvaihe kestää noin puolitoista kuukautta, minkä jälkeen vuorossa on ala- ja yläpohjien ja ulkoseinien rakentaminen. Talotekniikkaa päästään suunnitelmien mukaan rakentamaan vuodenvaihteessa.

Lääkärihelikoptereilla useita synnytyshälytyksiä juhannuksena

Laura Lindlof Uutiset, Yleinen

Tiedote 26.6.2018

Juhannus oli lääkärihelikoptereille tavanomaisen vilkas. Hälytyksiä oli 20 prosenttia enemmän kuin kesäkuun muina viikonloppuina. Kiireisin päivä oli sunnuntai, jolloin hälytyksiä tuli yli puolet enemmän normaaliin kesäkuun sunnuntaihin verrattuna. Tänä vuonna FinnHEMS hälytettiin poikkeuksellisesti useille synnytystehtäville.

Vilkkainta juhannuksena oli Tampereen tukikohdassa, missä FinnHEMSin lääkärihelikopteri hälytettiin tehtävälle 41 kertaa. Määrä on 50 prosenttia enemmän kuin tavallisesti kesäkuun viikonloppuna ja 32 prosenttia enemmän kuin viime juhannuksena. Vastaavasti muualla Suomessa hälytyksiä oli hieman viime vuotta vähemmän.

Kaikissa FinnHEMSin kuudessa tukikohdassa vastaanotettiin juhannusviikonlopun aikana yhteensä 159 hälytystä. Määrä on lähes sama kuin viime vuonna, jolloin hälytyksiä kirjattiin 163 kappaletta.

Tajuttomia ja elottomia potilaita eniten

Suurin osa hälytyksistä koski tajuttomia ja elottomia potilaita, tieliikenneonnettomuuksien uhreja sekä myrkytystapauksia.

Blogi: Kansainvälinen yhteistyö kehittää eurooppalaista HEMS-alaa

Laura Lindlof Blogi, Yleinen

Huhtikuussa FinnHEMSin lentotoimintayksikön projektipäällikkönä aloittanut Ari Pellinen osallistui viime viikolla Varsovassa järjestettyyn AIRMED-kongressiin. Alalle vastikään tullut Pellinen on vaikuttunut siitä, kuinka työlleen omistautuneita HEMS-yhteisön jäsenet ovat eri puolilla maailmaa. Yhteistyötä ja yhtenäisiä toimintatapoja tosin voisi hänen mielestään olla nykyistäkin enemmän.

Mikä on AIRMED-kongressi?

AIRMED kokoaa vuosittain yhteen HEMS-alan toimijoita etupäässä Euroopasta, mutta myös sen ulkopuolelta. Tänä vuonna AIRMED-kongressi järjestettiin Puolan Varsovassa 12.–14. kesäkuuta.

Keitä tapahtumaan osallistui?

Mukana oli lentoyhtiöiden, helikopteri- ja laitevalmistajien, tutkimusyhteisöjen sekä lääkintäalan edustajia. Osallistujia oli myös esimerkiksi USA:sta ja Australiasta, ja olipa eksoottisella Bhutanillakin edustus kongressissa. Itse osallistuin AIRMEDiin yhdessä muutamien muiden FinnHEMSin työntekijöiden kanssa. Siten tapahtuma tarjosi uudelle työntekijälle kiistatta hyvän yleiskatsauksen HEMS-alan eurooppalaiseen toimintaympäristöön. Kolmipäiväisen tapahtuman suurin haaste olikin valita mielekkäimmät luennot.

Tutkimus: uusi aluejakomalli parantaisi ensihoitopalvelun vertailtavuutta

Laura Lindlof Uutiset, Yleinen

FinnHEMS tutkimus- ja kehitysyksikön asiantuntijan Jukka Pappisen mukaan uuden, väestötiheyteen perustuvan aluejakomallin avulla alueiden ensihoidon palvelutarve voitaisiin ennakoida nykyistä yksinkertaisemmin. Malli helpottaisi myös palvelun tason valtakunnallista vertailua eri sairaanhoitopiirien välillä. Tämä käy ilmi Pappisen toukokuussa julkaistusta tutkimuksesta.

Erikoissairaanhoidosta alueellaan vastaavien sairaanhoitopiirien tulee lain mukaan laatia ensihoidon palvelutasopäätös, jossa määritellään ensihoitopalvelun sisältö muun muassa tavoitettavuuden näkökulmasta. FinnHEMS tutkimus- ja kehitysyksikön asiantuntija Jukka Pappinen on tutkinut, miten uutta aluejakomallia voitaisiin soveltaa palvelutasopäätöksessä.

Pappisen tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää, miten väestötiheydeltään erilaiset alueet tulisi jaotella, jotta niiden erityispiirteet pystyttäisiin huomioimaan paremmin ensihoitopalvelua suunnitellessa ja miten ensihoitopalvelun tasoa olisi helpompi vertailla valtakunnallisesti.