Kun suuronnettomuus osuu omalle kohdalle 

Tiina Koutajoki Ajankohtaista, Yleinen

On elokuun 24. päivä. FinnHEMSin Kuopion tukikohdassa työskentelevä ensihoitolääkäri Sanna Hartikainen lopettelee työvuoroaan. Kotiinlähtö keskeytyy, kun tukikohtaan tulee hälytys kello 14.53. Viitostiellä on tapahtunut bussionnettomuus. 

Kyse on vuoden 2018 synkimmästä tieliikenneonnettomuudesta, joka tunnetaan Kuopion bussiturmana. 

– Onneksi kollega Tero Martikainen oli jo tullut päivystysvuoroon. Talossa oli siis poikkeuksellisesti kaksi lääkäriä samaan aikaan, Sanna Hartikainen sanoo. 

Kolmisopentiellä Leväsen liittymän 67 alueella tapahtuneessa onnettomuudessa pohjoisen suunnasta tullut linja-auto on suistunut sillalta rautatiekiskoille.

Rekry: HR-ammattilainen henkilöstöpäälliköksi FinnHEMSille

Tiina Koutajoki Ajankohtaista, Yleinen

HR-ammattilainen, oletko valmis muutokseen? Niin mekin. 

Tule luotsaamaan asiantuntijaorganisaatiotamme kohti seuraavia etappeja. Luvassa taatusti päänvaivaa ja luomisen tuskaa, mutta myös osaamistasi arvostavat ja hyväntahtoiset työkaverit sekä ainutlaatuinen ja poikkeuksellisen mielenkiintoinen toimiala. Henkilöstöpäällikkönä toimit organisaation keskiössä ja saat vastuullesi HR-toiminnot kokonaisuudessaan. Pääset rakentamaan FinnHEMSin tulevaisuuden tarpeisiin sopivat HR-prosessit ja -palvelut ja vastaat niiden kehittämisestä toiminnan tarpeiden mukaisesti. Vastuullasi on siis paljon ja saat luoda uutta!

Henkilöstöpäällikön monipuolisessa roolissa viet aktiivisesti eteenpäin organisaatiokulttuuria, rekrytointia, perehdytystä, osaamisen kehittämistä, työhyvinvointia ja palkitsemista. Huolehdit tietysti myös lakisääteisistä henkilöstöhallinnon asioista ja toimit esimiesten tukena henkilöstö- ja työsuhdeasioissa. Yhdessä yhtiön viestinnän kanssa vastaat sisäisen ja ulkoisen työnantajamielikuvan kehittämisestä. FinnHEMSin organisaatiossa olet ainoa HR-toiminnon edustaja ja teet yhteistyötä ulkoisten palvelukumppaneiden kanssa.

Australian oppeja: Ajetaanko keikat loppuun?

Tiina Koutajoki Blogi, Yleinen

Kun australialainen HEMS saa hälytyksen keikalle, ajetaan tehtävä loppuun aina, jos potilaan tila sitä edellyttää. Suurien etäisyyksien maassa on mahdollista, että potilas ehditään kuljettaa lähimpään sairaalaan ennen kopterin saapumista paikalle. Kategorisesti tämä voisi luoda helpon ratkaisun – potilas on jo päässyt hoitoon eikä HEMSiä tarvita. Todellisuus on kuitenkin toinen – lähin hoitopaikka voi olla mikä tahansa pienen terveyskeskuksen tai kohtalaisen keskussairaalan välillä.

Kokemus on osoittanut tarpeelliseksi, että HEMS jatkaa potilaan luokse riippumatta tämän sijainnista, etenkin jos kyseessä on vammapotilas. Tämä on helppo ymmärtää suomalaisittainkin – esimerkiksi terveyskeskuksen valmiudet hoitaa monivammapotilasta ovat heikot missä vain, ja potilaan lopullinen hoito toteutuu vasta oikean hoitovalmiuden sairaalassa.

Perusteet tutkimuksista ja kotoperäiset kokemukset puoltavat näkemystä, että monivammapotilaan hoidon pitäisi toteutua traumakeskuksessa. Suomessa tämä tarkoittaa yliopistosairaalaa. Kysymys kuuluukin, tulisiko lääkäriyksikön ajaa keikka loppuun myös Suomessa vaikka keskussairaalaankin evakuoidun potilaan luokse? Moni potilas voidaan kuljettaa ohi keskussairaalan, jos HEMS-yksikkö kohtaa hänet sairaalan ulkopuolella. Tästä huolimatta ainakin osittain HEMS-yksiköiden hälytysalueet rajoittuvat keskussairaaloiden ulkopuolelle, syynä oletus potilaan nopeasta siirrosta sairaalaan ennen HEMS-yksikön saapumista. Tätä olisi hyvä tarkastella kriittisemmin – vain harvoin potilaan tila nimittäin edellyttää välitöntä hätäleikkausta (vuodon hallitsemiseksi) keskussairaalassa. Ja toisaalta jos alkuvaiheen selvityksissä ilmenee, että potilas on kärsinyt monivammautumisesta, on siirto korkeamman valmiuden hoitolaitokseen tällöinkin tarpeen. Ilmeisin tarve yliopistosairaalasiirtoon on potilailla, joilla on vakava aivo- tai rintakehävamma tai jotka tarvitsevat radiologista vuodon hallintaa.

FinnHEMS T & K tutkii: Miten lääkäriyksiköiden laatua voidaan mitata?

Tiina Koutajoki Ajankohtaista, Yleinen

Lääkärihelikopteritoiminnan vaikuttavuuden näkökulmasta esiin nousevat monesti tilastot: kuinka paljon hälytyksiä tulee, kuinka monta potilasta kohdataan, montako minuuttia kuluu per tehtävä. Nämä tunnusluvut eivät kuitenkaan yksin riitä mittaamaan tai kuvaamaan toiminnan laatua: laadun mittaaminen ensihoidossa on olennaista, mutta se koetaan monesti haasteelliseksi.

Suomen kaikki HEMS-yksiköt osallistuivat vuonna 2016 pohjoismaiseen lääkäriyksiköiden laadun mittaamista kartoittavaan tutkimushankkeeseen ja sen aineiston keräämiseen FinnHEMS-tehtävätietokannassa. Projektipäällikkö Anna Olkinuora toimi kyseisen tutkimuksen Suomen vastuututkijana. ”Kerätyn aineiston työstäminen tuloksiksi ja julkaisuiksi on usein pitkä prosessi, mutta nyt olemme saaneet tutkimusryhmämme ensimmäisen julkaisun vihdoin ulos. Siinä tavoitteena oli kansainvälisen konsensuspaneelin määrittämien laatuindikaattoreiden testaaminen kliinisessä ympäristössä, sekä kansainvälisten benchmarkkien ehdottaminen kerätyn datan pohjalta”, kertoo Olkinuora. Samasta aineistosta on työstetty myös toinen julkaisu, joka on juuri lähetetty lehteen arvioitavaksi. Tavoitteena on lähitulevaisuudessa tarkastella kerättyä aineistoa tarkemmin myös kansallisesta näkökulmasta.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV päätti FinnHEMSin hankintojen selvittämisen – ei aihetta toimenpiteisiin

Tiina Koutajoki Ajankohtaista, Uutiset

FinnHEMSin hankintaprosesseja on sivuttu julkisuudessa muun muassa lääkärihelikopteritoiminnan tulevaisuutta käsittelevissä lehtijutuissa. Olemme syksyn aikana tehneet yhteistyötä Kuluttaja- ja kilpailuviraston kanssa, ja nyt yhtiön hankintamenettelyjen lainmukaisuus on saanut Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) selvityksen myötä julkisen vahvistuksen. Julkisten hankintojen valvontaan keskittyvä KKV on päättänyt lopettaa FinnHEMSin asian käsittelyn, sillä FinnHEMSin toimittama aineisto ja selvitys eivät anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

”Noudatamme kaikessa toiminnassamme lakia ja olemme hankintakysymyksissä käyttäneet aina samaa asiantuntijatahoa. KKV:n tekemä ratkaisu ei ollut yllättävä ja vahvistaa, että yhtiön toimintatapa on ollut oikea. On hyvä, että tällaisia selvityksiä tehdään ja julkisilla varoilla toimivien organisaatioiden hankintaprosesseja seurataan. Julkiset hankinnat eivät ole yksinkertaisia ja herättävät varmasti monenlaisia kysymyksiä myös lääkärihelikopteritoiminnan kentällä”, toimitusjohtaja Jyri Örritoteaa.

Kuopion uusi lääkärihelikopteritukikohta valmis palvelemaan potilaita

Tiina Koutajoki Uutiset, Yleinen

Keskustan alueella ensihoitolääkärit pääsevät potilaiden luo jopa kymmenen minuuttia nopeammin kuin aiemmin. Tukikohdan sijainti lähellä KYSiä vähentää lentämistä, kun potilas on saatettu sairaalaan.

FinnHEMS Oy:n Kuopion lääkärihelikopteritoiminta on siirtynyt uuteen Kelloniemeen rakennettuun tukikohtaan. Muutto sujui ongelmitta ja toiminta siirtyi ilman toimintakatkoksia.

Kelloniemessä lääkärihelikopterihenkilöstön käytössä on noin 900 neliömetrin suuruinen kaksikerroksinen rakennus, joka koostuu miehistötiloista ja kalustohallista. Miehistötilassa on päivystys- ja oleskelutilojen lisäksi myös koulutus- ja toimistotiloja sekä varastoja.

Tukikohdan avajaisia vietettiin maanantaina 7.10.

Kelloniemestä FH60-lääkäriyksikkö palvelee aluettaan entistä tehokkaammin

FH60-tukikohta ehti toimia yli viisi vuotta tilapäisissä parakkitiloissa Rissalassa. Uusi sijoituspaikka parantaa merkittävästi helikopterien palvelumahdollisuuksia Kuopion keskusta-alueella. Keskeisempi sijanti lyhentää lisäksi päällekkäisille tai peräkkäisille tehtäville lähtemisen viivettä.

Lääkärihelikopteritoiminnan tulevaisuutta selvitetään

Tiina Koutajoki Uutiset, Yleinen

Lääkärihelikopteritoiminnasta on tehty viime vuosina useita selvityksiä, joissa on arvioitu kansalaisille parasta ja kustannustehokkainta tapaa tuottaa palvelua. Uusinta selvitystä varten on eilen asetettu selvitysmies, jonka tehtävänä on arvioida, tulisiko sairaanhoitopiirien, FinnHEMS Oy:n ja muiden toimijoiden tehtäväjako säilyttää nykyisenä tai tulisiko sitä muuttaa.

Suurten muutosten mahdollisuus saa aina aikaan monenlaisia näkökulmia ja usein vilkastakin keskustelua. Se on ollut itsestäänselvyys myös lääkärihelikopteritoiminnassa, jossa toiminnan ulottuvuuksia on paljon ja sidosryhmillä monenlaisia intressejä. Toiminnan kriisiytymistä ei kuitenkaan ole syytä pelätä, sillä toimintavuosiensa aikana FinnHEMS on integroitunut kiinteäksi osaksi suomalaista ensihoitopalvelua.

Anne Tapper FinnHEMSin talouspäälliköksi

Tiina Koutajoki Uutiset, Yleinen

FinnHEMSin talouspäällikkönä on elokuussa aloittanut KTM Anne Tapper. Annen rautainen osaaminen on perua Lappeenrannan teknillisen yliopiston laskentatoimen pääaineopinnoista sekä niin rakennusalan kuin sote-maailmankin taloushallinnon tehtävistä. Ennen FinnHEMSin leipiin siirtymistään Anne on toiminut Rinnekoti-säätiön talousjohtajana.

BOPRA-pilottitutkimus saatu päätökseen – tulokset lupaavia

Tiina Koutajoki Ajankohtaista, Yleinen

FinnHEMS tutkimus- ja kehitysyksikkö toteuttaa yhteistyössä yliopistollisten sairaanhoitopiirien, Lapin sairaanhoitopiirin sekä useiden ammattikorkeakoulujen kanssa aivojen happeutumista ensihoidon aikaisessa anestesiassa kartoittavan tutkimuksen, joka on ainutlaatuisen laaja kliininen ensihoidon tutkimuskokonaisuus Suomessa. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe eli pilottitutkimus saatettiin onnistuneesti päätökseen syyskuun alussa.

BOPRA (Brain Oxygenation during Prehospital Anesthesia) on valtakunnallinen kliininen ensihoidon tutkimus, jossa kartoitetaan potilaan aivojen happeutumista ensihoidon aikaisessa anestesiassa ja sen yhteyttä potilaan myöhempään toipumiseen. Tutkimus toteutetaan uudella, erityisesti ensihoitoon soveltuvalla NIRS-monitorointilaitteella. NIRS-monitoroinnin (near-infrared spectroscopy) avulla ensihoidon potilaita mahdollisesti pystytään tulevaisuudessa hoitamaan entistä yksilöllisemmin ja korkealaatuisemmin.

Australian oppeja: Virheiden paikkaamisesta laadunhallintaan

finadmin Blogi

Kuvittele matkapuhelintehdas, jonka tuote vaihtelisi ulkomuodoltaan ja toiminnoiltaan aina sen mukaan, keitä tehtaassa on kunakin päivänä töissä. Tasalaatuisuuden puute tuskin edistäisi tuotteen kysyntää markkinoilla, vai mitä?

Teollisuuden historia pursuaa esimerkkejä epätasalaatuisuudesta. Vastalääkkeeksi monella alalla on kehitetty laadunvalvonta, jonka avulla kehitetään tuotteita ja palveluita sekä varmistetaan niiden tasalaatuisuus.

Lääketiede ei ole insinööritiedettä, eivätkä potilaat ole kokoonpanolinjojen tuotteita. Patofysiologiset, sosiaaliset ja olosuhteista riippuvat tekijät – jokainen potilas ja sairaus on omanlaisensa. Mutta tähän vedoten ei voi sanoa, etteikö lääketieteessä tai ensihoidossa voisi asettaa odotuksia ja laatuvaatimuksia. Siis sille, miten potilaita hoidetaan. Lääkäriyksiköiden potilaisiin lukeutuu tietynlaisia tyyppipotilaita, joiden hoitamiseksi on olemassa hoito-ohjeita ja määriteltyjä tavoitteita. Esimerkiksi aivovammapotilaan hoidossa tunnetaan tavoitteet happisaturaation, verenpainearvojen ja hiilidioksidipitoisuuden osalta. Toisaalta suoritteet itsessäänkin mahdollistavat laadunhallinnan – montako prosenttia intubaatioista onnistuu ensimmäisellä yrittämällä, ilman komplikaatioita?