Australian oppeja: Virheiden paikkaamisesta laadunhallintaan

finadmin Blogi

Kuvittele matkapuhelintehdas, jonka tuote vaihtelisi ulkomuodoltaan ja toiminnoiltaan aina sen mukaan, keitä tehtaassa on kunakin päivänä töissä. Tasalaatuisuuden puute tuskin edistäisi tuotteen kysyntää markkinoilla, vai mitä?

Teollisuuden historia pursuaa esimerkkejä epätasalaatuisuudesta. Vastalääkkeeksi monella alalla on kehitetty laadunvalvonta, jonka avulla kehitetään tuotteita ja palveluita sekä varmistetaan niiden tasalaatuisuus.

Lääketiede ei ole insinööritiedettä, eivätkä potilaat ole kokoonpanolinjojen tuotteita. Patofysiologiset, sosiaaliset ja olosuhteista riippuvat tekijät – jokainen potilas ja sairaus on omanlaisensa. Mutta tähän vedoten ei voi sanoa, etteikö lääketieteessä tai ensihoidossa voisi asettaa odotuksia ja laatuvaatimuksia. Siis sille, miten potilaita hoidetaan. Lääkäriyksiköiden potilaisiin lukeutuu tietynlaisia tyyppipotilaita, joiden hoitamiseksi on olemassa hoito-ohjeita ja määriteltyjä tavoitteita. Esimerkiksi aivovammapotilaan hoidossa tunnetaan tavoitteet happisaturaation, verenpainearvojen ja hiilidioksidipitoisuuden osalta. Toisaalta suoritteet itsessäänkin mahdollistavat laadunhallinnan – montako prosenttia intubaatioista onnistuu ensimmäisellä yrittämällä, ilman komplikaatioita?

Potilastarina: Tilalle tuli aikaa

Tiina Koutajoki Ajankohtaista

Haukiputaalla asuva Paason perhe kohtasi järkyttävän onnettomuuden kesällä 2018. Alun shokin sekä epävarmojen ja raskaidenkin vaiheiden jälkeen kokemuksesta koitui myös paljon hyvää. Hellekesän perinteiset riemut olivat kiellettyjä, mutta tilalle tuli jotain muuta: aikaa olla yhdessä, pelailla, istuskella ja jutella. Kenelläkään ei ollut kiire. 

Kahdeksanhenkisen Paason perheen kiireet karisivat heinäkuun toisena päivänä Äänekoskella sijaitsevalle Liimattalan pellolle. Oli Suviseurojen päätöspäivä, ja kymmenet tuhannet ihmiset pakkautuivat autoihinsa ja pyrkivät pois alueelta. 

Myös Paasot tekivät lähtöä, mutta ensin piti odotella turvallisuustoimikuntaan kuuluvan Antti-isän vapautumista purkutöistä. Äiti Kaija-Liisa oli perheen pienimpien lasten kanssa asuntovaunulla pakkailemassa.

Tiedote: Lääkärihelikoptereilla historian kiireisin juhannus

Tiina Koutajoki Ajankohtaista, Uutiset

FinnHEMSin lääkärihelikoptereilla oli kaikkien aikojen kiireisin juhannus. Ne hälytettiin tehtävälle yhteensä 199 kertaa, mikä on 25 prosenttia enemmän kuin viime juhannuksena. Eniten hälytyksiä kirjattiin Kuopion lääkärihelikopteritukikohdassa.

Lääkäri- ja lääkintähelikopterit saivat enemmän hälytyksiä juhannuksena kuin kertaakaan aiemmin FinnHEMSin historiassa. Edellinen ennätyslukema on vuodelta 2012, jolloin hälytyksiä oli 196.

Koko maassa juhannuksen kiireisin päivä oli lauantai, jolloin FinnHEMS hälytettiin 86 kertaa. Kuudesta tukikohdasta vilkkain oli Kuopio, missä lääkärihelikopteri hälytettiin viikonlopun aikana tehtävälle kaikkiaan 52 kertaa. Se on 49 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

Seuraavaksi eniten hälytyksiä kirjattiin Turussa (37 hälytystä) sekä Vantaalla ja Tampereella (molemmissa 36 hälytystä). Vantaalla kasvua viime vuodesta oli 44 prosenttia ja Turussa 37 prosenttia.

Suurin osa hälytyksistä koski tajuttomia ja elottomia potilaita, tieliikenneonnettomuuksien uhreja sekä myrkytystapauksia. Juhannuksena oli seitsemän vesipelastustehtävää ja neljä synnytystä.

Poikkeuksellisen laaja kliininen ensihoidon tutkimus käynnistyy

Tiina Koutajoki Ajankohtaista, Uutiset

Suomessa on käynnistymässä kansallisesti poikkeuksellisen laaja kliininen ensihoidon tutkimus BOPRA. Siinä leikkaussalissa tuttua menetelmää testataan lääkärihelikopterin tehtävillä. Tavoitteena on kehittää potilaan seurantamenetelmiä ja siten parantaa potilaan saamaa hoitoa ensihoidossa. Tutkimuksen pilotti on käynnistynyt Vantaan ja Oulun lääkärihelikopteriyksiköissä. Päävaiheen on määrä käynnistyä marraskuussa.

BOPRA on valtakunnallinen, riippumaton tutkijalähtöinen ensihoidon tutkimusprojekti. Sen päärahoittajana toimivan lääkärihelikopteriyhtiö FinnHEMSin tutkimus- ja kehitysyksikön lisäksi mukana ovat kaikki yliopistolliset sairaanhoitopiirit, Lapin sairaanhoitopiiri sekä joukko ammattikorkeakouluja.

Projektissa tutkitaan aivojen happeutumista ensihoidon aikaisessa anestesiassa ja sen yhteyttä potilaan myöhempään toipumiseen. BOPRA on lyhenne sanoista Brain Oxygenation during Prehospital Anesthesia.

Lääkäri- ja lääkintähelikopterihenkilöstön työhyvinvointi on melko hyvällä tasolla

Tiina Koutajoki Ajankohtaista, Uutiset

Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminta (HEMS-toiminta) yhdistää kaksi turvallisuuskriittistä alaa: terveydenhuollon ja ilmailun. Tärkeä osa kokonaisturvallisuudesta muodostuu henkilöstön jaksamisesta ja vireydestä, minkä vuoksi FinnHEMS tutkimus- ja kehitysyksikkö ja Työterveyslaitos toteuttivat valtakunnallisen tutkimushankkeen HEMS-henkilöstön kuormituksesta ja palautumisesta Suomessa. Tulosten perusteella HEMS-henkilöstön yleinen terveys ja työhyvinvointi ovat kaikissa ammattiryhmissä yleisesti melko hyvällä tasolla.

Tuloksista nousi kuitenkin esiin lääkäreiden suurempi kuormitus verrattuna muihin ammattiryhmiin. He nukkuivat yön yli kestävien työvuorojensa aikana vähemmän kuin muut ammattiryhmät ja raportoivat useammin alentunutta vireystilaa kuin muut ammattiryhmät.

– Suurin syy lääkärien kuormitukseen ovat todennäköisesti konsultaatiopuhelut, joihin HEMS-lääkärit vastaavat ympäri vuorokauden ja jotka siten rajoittavat lääkäreiden yhtäjaksoista lepoa työvuoron aikana, sanoo ohjelmapäällikkö Mikael Sallinen Työterveyslaitoksesta.

Rekry: Etsimme talouspäällikköä

Tiina Koutajoki Ajankohtaista, Uutiset

Haluatko hyödyntää ammattitaitoasi merkityksellisen toiminnan parissa? Etsimme joukkoomme kokenutta talouspäällikköä. Tehtävässä vastaat FinnHEMS Oy:n taloushallinnosta kokonaisuudessaan.

Vastuullasi on yhtiön taloudellisen tilan suunnittelu ja seuranta, budjetointi, toiminnan kannalta olennaisten mittareiden seuranta ja kehittäminen sekä kirjanpidon ja raportoinnin organisointi. Toimit liiketoiminnan tukena talouden näkökulmasta ja vastaat taloustoimintojen pitkäjänteisestä suunnittelusta. Toimit tiiviissä yhteistyössä tilitoimiston kanssa ja vastaat tilintarkastuksen yhteistyöstä. Työskentelet aktiivisesti johdon strategisen työn tukena tuottaen analysoitua tietoa päätöksenteon tueksi. Teet kuukausi- ja vuositason raportointia, tuotat talouteen liittyviä analyysejä ja valmistelet raportointimateriaalia johdolle ja hallitukselle.

Tehtävässä menestyminen edellyttää

  • vahvaa kokemusta monipuolisesta taloushallinnosta
  • kirjanpitoon ja tilinpäätösraportointiin liittyvää osaamista
  • proaktiivista otetta toiminnan ja kannattavuuden analysoinnissa
  • itseohjautuvaa työskentelytapaa ja näkemystä raportoinnin kehittämiseen
  • kokonaisuuksien hallintaa ja systemaattisuutta
  • vakuuttavia kommunikointitaitoja ja kykyä perustella asioita
  • joustavaa yhteistyötä organisaation eri tahojen ja sidosryhmien kanssa

Tarjoamme itsenäisen ja vastuullisen tehtäväkentän mielenkiintoisen toiminnan parissa sekä ympärillesi innostuneen ja ammattitaitoisen työyhteisön. Toimitilat sijaitsevat Vantaalla lentoaseman läheisyydessä. Tehtävä on vakituinen ja alkaa sopimuksen mukaan.

Australian oppeja: Potilassiirtojen puutteet on korjattava

Tiina Koutajoki Ajankohtaista, Blogi

Kriittisesti sairaan tai loukkaantuneen potilaan siirto hoitolaitoksesta toiseen tapahtuu Suomessa vaihtelevin käytännöin. Julkiselta puolelta puuttuu kansallisen tason yhtenäinen toimintamalli, eikä lääketieteessä juurikaan tunnisteta hoitolaitossiirtojen merkitystä osana hoitoketjua. Kuulostaa pahalta, eikö? Voisimmeko ottaa oppia Australiasta?

Näkemykseni Suomen hoitolaitossiirroista ovat vahvistuneet työskenneltyäni viime kuukaudet täällä Australian New South Walesin alueella, missä suuri osa Sydneyn lääkärihelikopteriyksikön ensihoidon tehtävistä on vaativia hoitolaitossiirtoja. Kokemukseni ovat paljastaneet minkälaisia puutteita ja kehitystarpeita suomalaiseen potilassiirtoon liittyy. Siinä missä Suomessa kriittisesti sairaiden potilaiden siirrot toteutetaan vaihtelevilla järjestelyillä alueesta riippuen, täällä ne hoidetaan yhteisen, kaikkien tunteman järjestelmän puitteissa.

Australian oppeja: Kaikki lähtee perehdytyksestä

Tiina Koutajoki Ajankohtaista, Blogi

Kunnollinen perehdytys on paitsi uuden työntekijän oikeus myös tehtävässä menestymisen edellytys. Siksi on yllättävää, kuinka monessa työpaikassa perehdytykseen suhtaudutaan melko välinpitämättömästi. Kuinka paljon säästettäisiinkään virheiden korjaamiseen käytettävää työaikaa, jos perehdytys tehtäisiin hyvin?

Sydneyn HEMS-yksikössä lääkäreiden perehdytysjakso kestää neljä viikkoa. Ennen jakson alkua uudet työntekijät suorittavat laajan verkkokoulutuskokonaisuuden tentteineen. Verkkomateriaali esittelee yksikön toimintamalleja ja käsittelee kliinisiä kokonaisuuksia muun muassa traumapotilaan ensihoidosta ja toimenpiteistä.

Perehdytysjakson ensimmäiset kaksi viikkoa keskittyvät simulaatioharjoitteluna toteutettaviin tehtäviin ja hätätilanteisiin. Koska yksikkö vastaa myös vaativista hoitolaitossiirroista, painottuu ensimmäinen viikko interhospital-tehtäviin ja toinen viikko sairaalan ulkopuolisiin ensihoitotehtäviin. Jakson aikana harjoitellaan toimenpiteitä työpajoissa, hiotaan ultraäänen käyttöä erillisen kurssin merkeissä, kouluttaudutaan kolaripotilaan irrotukseen ensihoitajien ja pelastajien ohjauksessa sekä ajetaan keikkaa simulaatioina.