Kansainväliset kongressit ja konferenssit ovat korvaamattoman tärkeitä paitsi verkostoitumisen myös alan kehityksen ja tutkimuksen seuraamisen sekä oman ammattitaidon kartuttamisen kannalta. Tutkimus- ja kehitystoiminnan suunnittelemisessa on tärkeää tietää, missä mennään meillä ja muualla.
Huhtikuussa ensihoidon ammattilaiset kokoontuivat jälleen Kööpenhaminaan EMS2018-kongressiin, josta on kolmen vuoden aikana muodostunut alan kärkitapahtumia Euroopassa. Vuodesta toiseen tapahtuma on tarjonnut merkityksellisiä kohtaamisia, tietoa ja uusia ideoita.
Kongresseihin osallistumiseen kannattaa mielestäni panostaa. Kolme intensiivistä päivää alan asiantuntijoita kuunnellen – tauoilla käydyistä keskusteluista puhumattakaan! – stimuloi ajattelua aivan eri tavoin kuin tavalliset työpäivät toimistolla. Kansainvälisen verkostoitumisen lisäksi tapahtumissa on mahdollista keskustella suomalaisten ensihoidon osaajien kanssa alan kotimaisista kehitysnäkymistä. Ilahduttavaa on, että ensihoitojärjestelmämme on kansainvälisesti vertailtuna monin tavoin pitkälle kehittynyt ja meillä tehdään laadukasta ensihoitotutkimusta: tänäkin vuonna tapahtumassa oli esillä useita suomalaistutkijoiden postereita, joiden joukossa myös meidän yksikkömme tukemia tutkimuksia.
Kongressin teemana oli tällä kertaa Next Is Now, ensihoidon tulevaisuus. Mikäli haluamme vastata tulevaisuuden haasteisiin sekä hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla hurjaa vauhtia kehittyvää tietoa, osaamista ja teknologiaa, meillä on oltava rohkeutta katsoa riittävän pitkälle. Ensihoitoa on visioitava vähintään 5–10 vuoden päähän ja tartuttava toimeen. Next Is Now.
Mitä ensihoito voisi olla 10 vuoden päästä? Ensihoitajien osaamistaso kasvaa jatkuvasti, ja lääkäreiden mukana voidaan viedä yhä vaativampaa hoitoa sairaalan ulkopuolelle aikakriittisten potilaiden luokse. Jos haluamme tulevaisuudessa palvella kaikkia potilaita paremmin ja pelastaa enemmän henkiä, on huomioitava kolme tärkeää asiaa. Ensimmäinen on teknologia, joka mahdollistaa kokonaan uusia toimintatapoja ja yhä enemmän tehohoitotasoista hoitoa sairaalan ulkopuolella, sekä tehostaa toimintaa. Toinen on koulutuksen ja harjoittelun merkitys entistä vaativampien toimenpiteiden turvallisuuden ja laadun varmistamiseksi. Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä, on ensihoitojärjestelmä, jossa resurssit kohdentuvat oikein – toisin sanoen järjestelmä, joka pystyy tarjoamaan oikeaa hoitoa oikeille potilaille oikeaan aikaan. Kongressin sloganin mukaisesti: It takes a system to save a life.
Yksi asia vaikuttaa kuitenkin olevan muuttumaton ajasta tulevaisuuteen: vain tietoon perustuvalla yhteistyöllä saadaan hyviä muutoksia aikaan.
Kirjoittaja Anna Olkinuora on FinnHEMSin tutkimus- ja kehitysyksikön projektipäällikkö.
FinnHEMSin blogissa suunvuoro annetaan vuorotellen eri alojen ammattilaisille, jotka omalta osaltaan pitävät huolen siitä, että lääkärihelikopterit päivystävät valtakunnallisesti vuoden jokaisena päivänä ja kiireistä apua tarvitsevat saavat laadukkaan, elintärkeän ensihoidon.