Suuronnettomuus. Katastrofi. Poikkeustilanne. Sanoja, jotka väistämättä vievät ajatukset tuhoisiin maanjäristyksiin, junaonnettomuuksiin tai verisiin terroritekoihin. Elokuussa Turussa tällainen tilanne kohdattiin silmästä silmään. Mitkä ovat lääkärin valmiudet toimia poikkeustilanteessa?
Suuronnettomuus on tapahtuma, jossa kuolleiden tai loukkaantuneiden määrä tai aiheutunut vahinko ovat poikkeuksellisen suuria. Suuronnettomuudesta puhutaan myös, kun tilanne on käytettävissä oleviin resursseihin suhteutettuna poikkeuksellinen. Siksi poikkeustilanne harvaan asutulla seudulla ei välttämättä ole poikkeustilanne vahvemmin resursoidulla kaupunkialueella. Tilanteen poikkeuksellisuus syntyy kontekstista, ei ainoastaan uhrien määrästä.
Suuronnettomuudet ovat siitä haastavia, että niitä kohtaa harvoin. Kun sellainen sitten osuu kohdalle, pitäisi ensihoitolääkärin tai ensihoidon kenttäjohtajan kyetä toimimaan ripeästi, järjestelmällisesti ja malttiaan menettämättä. Samaan aikaan tulee sietää se, että tilanteen kohtaa esimerkiksi mediassa joka päivä, monta kertaa.
Lääketieteen perusopinnoissa poikkeustilanteita ei välttämättä käsitellä kuin joidenkin yksittäisten tuntien aikana. HEMS-toiminnassa mukana oleville lääkäreille poikkeustilannejohtaminen sisältyy useimmiten osaksi lääkäriyksikköön perehdyttämistä, mutta myös kokenut lääkäri hyötyy osaamisen päivittämisestä, verkostoitumisesta ja vertaisarvioinnista.
Erikoislääkäreille on tarjolla yliopistollinen ensihoitolääketieteen lisäkoulutusohjelma. Osana tätä koulutusohjelmaa, järjestetään marraskuussa Oulussa suuronnettomuuksia ja poikkeustilanteita käsittelevä koulutus. Siellä niin luennoitsijat kuin koulutettavat jakavat autenttisia, omakohtaisia kokemuksia suuronnettomuustilanteen hoitamisesta ja johtamisesta.
Henkilökohtaisesti odotan koulutukselta paljon. Turun tapahtumat muistuttivat valmiustarpeesta. Lisäksi ensihoitolääketiede kehittyy tällä hetkellä hurjasti. Lääkärin on kehityttävä alan mukana ja oltava valmis oppimaan uutta – myös tilanteista, joihin ei koskaan toivoisi joutuvansa. Kokemusten ja ajatusten jakaminen, toinen toiselta oppiminen, on lääkärille suuri voimavara.
Kirjoittaja Lasse Raatiniemi toimii Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun apulaisylilääkärinä ja päivystävänä ensihoitolääkärinä FinnHEMSin Oulun FH50-tukikohdassa.
FinnHEMSin blogissa suunvuoro annetaan vuorotellen eri alojen ammattilaisille, jotka omalta osaltaan pitävät huolen siitä, että lääkärihelikopterit päivystävät valtakunnallisesti vuoden jokaisena päivänä ja kiireistä apua tarvitsevat saavat laadukkaan, elintärkeän ensihoidon.