Oikeustieteilijänä ensihoidon maailmassa
Olen koulutukseltani oikeustieteen maisteri, erityisosaamiseni on kansainvälisessä oikeudessa, EU-oikeudessa ja ihmisoikeuksissa. Ensihoidon pariin päädyin ”vahingossa”, kun rakastuin ensihoitajaan. Minua kiinnostaa ensihoidossa erityisesti se, miten lainsäädäntö, poliittinen päätöksenteko ja hoitokäytännöt toimivat sen varmistamiseksi, että potilas saa tarvitsemansa hoidon. Kirjoitin graduni ensihoidon saatavuudesta haja-asutusalueilla. Aihe oli sen verran mielenkiintoinen, että päätin jatkaa tutkimusta väitöskirjatasolle.
Väitöstutkimukseni käsittelee ensihoitoa ja etenkin ensihoidon lainsäädännöllistä pohjaa kansainvälisen, eurooppalaisen ja kansallisten oikeusjärjestelmien perspektiivistä. Yksi tutkimukseni keskeisimmistä hypoteeseista on, että nykyinen ensihoidon lainsäädäntö ja poliittiset päätökset painottuvat liikaa kustannustehokkuus –ajattelulle, minkä seurauksena ensihoito nähdään ennemminkin taloudellisena menona kuin potilaan hengen pelastavana toimintana. Tutkimukseni tavoitteena on oikeudellisen analyysin kautta vahvistaa potilaslähtöistä ajattelua ensihoidossa.
Tuntemani ensihoitolääkäri vinkkasi minulle mahdollisuudesta hakea tutkimukselleni rahoitusta FinnHEMSin T&K-yksiköltä. Hakemusprosessi oli mielestäni hyvin selkeä. Minulle suurin haaste oli ”kääntää” oikeustieteellinen terminologia sellaiseen muotoon, että oikeustieteeseen perehtymättömätkin ymmärtäisivät tutkimukseni tavoitteet. Toisaalta, kun jouduin hakuprosessissa ajattelemaan tutkimustani myös oman tutkimusalani ulkopuolelta, ymmärsin itsekin paremmin tutkimukseni monialaisen merkittävyyden.
Minulle myönnettiin rahoitus syksylle 2016. Konkreettisesti se tarkoitti, että pystyin keskittymään täysipäiväisesti tutkimukseeni. Rahoituskauden aikana tutkin, miten ensihoitoa koskevia oikeustapauksia on käsitelty EU-tuomioistuimessa ja miten argumentaatiota voidaan kehittää hyödyntämällä mm. lääketieteellisiä tuloksia sekä potilaslähtöistä ajattelua.
Projektitutkijana FinnHEMSillä
Mielestäni FinnHEMSin T&K –yksikkö on organisoinut tutkimustoiminnan hyvin. Työaikaa seurattiin päivittäisillä työaikakirjauksilla ja tutkimuksen etenemistä viikoittaisilla etenemisraporteilla. Säätiörahoitukseen verrattuna FinnHEMSin rahoitus edellyttää siis huomattavasti tehokkaampaa seurantaa, mutta itse koin sen vain positiivisena. Kun on pakko tehdä töitä päivässä tietty tuntimäärä, tutkimus etenee rivakasti. Erityistä työaikaa ei kuitenkaan ollut, vain sain itse määritellä, mihin aikaan työskentelin, kunhan päivittäinen tuntimäärä tuli täyteen. Viikoittaisissa etenemisraporteissa riitti muutaman lauseen kuvaus tutkimuksen etenemisestä. Rahoituskauden lopussa puolestaan edellytettiin laajempaa yhteenvetoa tutkimuskauden toiminnasta ja saavutetuista tavoitteista.
Työskentelin pääasiassa kotona. Yhteistyö T&K-yksikön kanssa toimi kuitenkin todella hyvin. Esimerkiksi ajoittaiset tekniset ongelmat, kuten kirjautuminen FH:n intranettiin, hoitui ripeästi soittamalla tai sähköpostitse. Lääketieteellistä ja tilastotieteellistä tukea olisi myös ollut saatavilla, mutta oma tutkimushankkeeni ei tuossa vaiheessa sellaista tarvinnut. Oikeustieteellinen tutkimus keskittyy pitkälti oikeustieteellisen materiaalin, kuten lainsäädännön ja tuomioistuinratkaisujen, analysointiin. Tässä suhteessa oma tutkimusaiheeni ja metodini poikkesivat muista FinnHEMSin projektitutkijoiden tutkimushankkeista.
Lokakuussa T&K-yksikkö järjesti tutkijatapaamisen, jossa yksikön tutkijat esittelivät omia tutkimushankkeitaan. Jännitin tapaamista hieman, koska muut projektitutkijat olivat ensihoitolääkäreitä tai ensihoitoon erikoistuvia lääkäreitä. Tapaamisesta jäi kuitenkin todella hyvä olo, ja oma tutkimushankkeeni otettiin todella kiinnostuneina vastaan. Erityisen positiivista oli huomata, kuinka useamman projektitutkijan hankkeilla olikin liittymäpintaa toistensa kanssa, vaikka periaatteessa pelkästään tutkimusotsikoita vertaamalla aiheet olivat selkeästi toisistaan poikkeavia.
Suomessa tehdään mielestäni suhteellisen vähän ns. poikkitieteellistä tutkimusta. Esimerkiksi laadukas ensihoidon tutkimus ei kuitenkaan koostu pelkästään lääketieteellisistä projekteista, koska myös muilla tieteenaloilla on paljonkin annettavaa ensihoidon kehittämisessä. Tässä suhteessa näen FinnHEMSin tietyllä tapaa edelläkävijänä, koska T&K –yksikkö lähti esimerkiksi rahoittamaan oikeustieteellistä tutkimustani. Vastavuoroisesti voin taas oman tutkimukseni kautta vahvistaa lääketieteellistä ymmärrystä ja lääketieteen merkitystä oikeudellisen ajattelun tukena.
FinnHEMSin myöntämän rahoituksen ansiosta väitöskirjastani on kirjoitettu nyt noin kolmannes. Rahoituskauden päättymisen jälkeen jatkan tutkimusta muista lähteistä saatavan rahoituksen avulla. Kokonaistavoitteenani on saada väitöskirja tarkastettavaksi vuoden 2018 loppuun mennessä.
Jenna Uusitalo on oikeustieteen maisteri, joka työskenteli FinnHEMSin tutkimus- ja kehityspalveluiden yksikön projektitutkijana syksyllä 2016. FinnHEMSin myöntämän rahoituksen ansiosta Uusitalon väitöskirjasta on kirjoitettu nyt noin kolmannes.
Ihmiset FinnHEMSin takana – valtakunnallisessa lääkärihelikopteritoiminnassa tarvitaan erilaisia käsipareja ja monipuolisia osaajia.
FinnHEMSin blogissa suunvuoro annetaan vuorotellen eri alojen ammattilaisille, jotka omalta osaltaan pitävät huolen siitä, että lääkärihelikopterit päivystävät valtakunnallisesti vuoden jokaisena päivänä ja kiireistä apua tarvitsevat saavat laadukkaan, elintärkeän ensihoidon.
Taivaalla lentävä keltainen helikopteri on FinnHEMSin työn näkyvin osa. Ympärivuorokautisen päivystyksen tukikohdissa mahdollistaa eri alojen ammattilaisten monipuolinen yhteistyö.
FinnHEMSin tutkimus- ja kehityspalveluiden yksikön tavoitteena on lääkärihelikopteripalvelun sekä ensihoidon laadun ja tasalaatuisuuden parantaminen potilaan parhaaksi. Yksi yksikön toimintamuodoista on tutkimusrahoituksen myöntäminen tutkimusprojekteille valintaprosessin mukaisesti.