Videosarja, osa 3: Pieni paine kirittää lentäjän parhaaseen suoritukseen

Tiina Koutajoki Blogi

”Ensimmäinen fiilis, kun keikka tulee, on: minneköhän se tulee, minkälainen sää on, millä mennään.” Näin lähtötunnelmia kuvailee FinnHEMSin Turun tukikohdassa helikopterilentäjänä työskentelevä Antti Pesonen. Lisää lääkärihelikopterilentäjän työstä kerrotaan FinnHEMSin kuusiosaisen videosarjan toisessa osassa. Klikkaa itsesi tukikohdan kulisseihin!

Videosarja, osa 2: Tukikohdissa ollaan valmiina 24/7

Tiina Koutajoki Blogi

Lääkärihelikopteritukikohdan miehistön on oltava aina valmiina lähtemään tehtävälle. Siksi on levättävä silloin, kun siihen on mahdollisuus. On muistettava syödä ja kannettava omia varusteita mukanaan. ”Kaikki tehtävät ovat yllätyksiä. Koskaan ei voi tietää, mitä on vastassa”, sanoo FinnHEMSin Turun tukikohdan lääkäri Timo Iirola. Hälytyksen saatuaan yksikkö lähtee tehtävälle noin viidessä minuutissa. FinnHEMSin videosarjan viides osa kertoo, miten miehistö varautuu hälytyksiin.

Vihdoinkin työ saa arvoisensa puitteet

Tiina Koutajoki Blogi

Vedosta lepattavat lahkeet, jäätyvät putket ja ovenraosta sisälle tupruttava lumi ovat Kuopion Rissalassa sijaitsevan nykyisen parakkirakenteisen tukikohdan ilmeisiä haittapuolia. Vielä merkittävämpiä tekijöitä ovat työssä jaksamiseen ja lepomahdollisuuksiin liittyvät puutteet. Toimintaamme varta vasten suunniteltu uusi tukikohta onkin siksi ihan mielettömän hieno juttu.

Kesällä tulee kuluneeksi 10 vuotta siitä, kun aloitin työni HEMS-toiminnassa. Koko tämän ajan – ja jo ennen sitä – Itä-Suomen lääkärihelikopteri on toiminut väliaikaisissa tiloissa. Tilat ovat muutto muutolta parantuneet, mutta tilanpuute ja parakkirakenteiden ongelmat puutteellisine lämmön- ja ääneneristyksineen ovat pysyneet.

Nykyisissä tiloissa rakenteelliset haitat ovat kuitenkin pieniä verrattuna työssä jaksamisen haasteisiin. Pienissä tiloissa kaikki tapahtuu saman käytävän varrella. Päivystävän miehistön lepo häiriintyy, kun käytävällä liikkuu esimerkiksi muita miehistön jäseniä, mekaanikkoja tai FinnHEMSin edustajia. Heikon äänieristyksen takia kukaan ei saa rauhaa. Myös lentokentän melu kyllästyttää.

Blogi: "Kaikki, mitä teemme, tapahtuu potilaan ehdoilla"

Tiina Koutajoki Blogi

Lääkärihelikopteritoiminta on tärkeä osa ensihoitopalvelua. Tavoitteemme on palvella koko erityisvastuualuettamme mahdollisimman hyvin. Kaikki, mitä teemme, tähtää potilaan kannalta mahdollisimman hyvään tulokseen. Myös tukikohtaratkaisu on osa tätä tavoitetta.

Itä-Suomen lääkärihelikopteri on aina toiminut väliaikaisissa tiloissa. Toiminnan vakiintumisen myötä saamme vihdoin pysyvän lääkärihelikopteritukikohdan Kelloniemeen.

Merkittävä osa alueen väestöstä keskittyy Kuopion taajama-alueelle, jonne sijoittuu myös merkittävä osa tehtävistämme. Mikä sitten olisi paras sijainti lääkärihelikopteritukikohdalle? Lentotoiminnan näkökulmasta tarkasteltuna Rissala olisi järkevä vaihtoehto. Ensihoitopalvelun kannalta taas sijainti Kelloniemessä, lähempänä kantakaupunkia on parempi. Lääkärihelikopteritoiminnan yhteydessä puhutaan paljon helikopterista ja lentämisestä, mutta myös maayksiköllä hoidettavat tehtävät ovat tärkeä osa toimintaamme. Kulkuvälineellä ei ole potilaan kannalta merkitystä. Sillä on merkitystä, että tavoitamme hänet mahdollisimman nopeasti ja turvallisesti.

Blogi: Tavallista turvallisempi talo

Tiina Koutajoki Blogi

Kuopion FH60-tukikohta on vuosikaudet joutunut siirtymään väliaikaisista tiloista toisiin. Epävakainen taival on kuitenkin vihdoin päättymässä, kun Kuopion Kelloniemeen nousee pysyvä tukikohtarakennus. Lääkärihelikopteritoiminta muuttaa uusiin tiloihin kesällä 2019.

Kelloniemen uusi tukikohta on hyvin samanlainen kuin Turkuun vuonna 2015 valmistunut tukikohtarakennus. Se koostuu noin 400 neliön helikopterihallista, 50 neliön autohallista ja kahteen kerrokseen sijoittuvasta 450 neliön miehistötilasta.

Helikopteri täyttää suurimman osan helikopterihallista, mutta sinne sijoitetaan myös muun muassa lääkintähuollon tilat, helikopterihuollon vaatimat tekniikan varastot sekä varavoimakone, jonka avulla varmistetaan tukikohdan kriittisten toimintojen sähkön saanti myös mahdollisen sähkökatkon aikana.

Miehistötiloissa huomioidaan toiminnan erikoislaatuisuus ja päivystystyön tarpeet. Yleiset tilat, kuten luokkahuone, toimistot ja tekniset tilat sijoitetaan ensimmäiseen kerrokseen, ja päivystävän miehistön tilat eli olohuone, keittiö, majoitustyöhuoneet, pyykinpesutila, pukuhuoneet ja lennonvalmistelutila toiseen kerrokseen. Näin ollen alakerran yleisissä tiloissa voidaan järjestää kokouksia ja koulutuksia sekä vastaanottaa vieraita häiritsemättä päivystävää miehistöä. Kaikki talon sisäiset kulkureitit on suunniteltu ahdollisimman lyhyiksi ja loogisiksi, jotta toiminta hälytyksen tullessa olisi mahdollisimman nopeaa.

Blogi: Kansainvälinen yhteistyö kehittää eurooppalaista HEMS-alaa

Tiina Koutajoki Blogi, Yleinen

Huhtikuussa FinnHEMSin lentotoimintayksikön projektipäällikkönä aloittanut Ari Pellinen osallistui viime viikolla Varsovassa järjestettyyn AIRMED-kongressiin. Alalle vastikään tullut Pellinen on vaikuttunut siitä, kuinka työlleen omistautuneita HEMS-yhteisön jäsenet ovat eri puolilla maailmaa. Yhteistyötä ja yhtenäisiä toimintatapoja tosin voisi hänen mielestään olla nykyistäkin enemmän.

Mikä on AIRMED-kongressi?

AIRMED kokoaa vuosittain yhteen HEMS-alan toimijoita etupäässä Euroopasta, mutta myös sen ulkopuolelta. Tänä vuonna AIRMED-kongressi järjestettiin Puolan Varsovassa 12.–14. kesäkuuta.

Keitä tapahtumaan osallistui?

Mukana oli lentoyhtiöiden, helikopteri- ja laitevalmistajien, tutkimusyhteisöjen sekä lääkintäalan edustajia. Osallistujia oli myös esimerkiksi USA:sta ja Australiasta, ja olipa eksoottisella Bhutanillakin edustus kongressissa. Itse osallistuin AIRMEDiin yhdessä muutamien muiden FinnHEMSin työntekijöiden kanssa. Siten tapahtuma tarjosi uudelle työntekijälle kiistatta hyvän yleiskatsauksen HEMS-alan eurooppalaiseen toimintaympäristöön. Kolmipäiväisen tapahtuman suurin haaste olikin valita mielekkäimmät luennot.

Blogi: Next is now – ajatuksia ensihoidon tulevaisuudesta

Tiina Koutajoki Blogi, Yleinen

Kansainväliset kongressit ja konferenssit ovat korvaamattoman tärkeitä paitsi verkostoitumisen myös alan kehityksen ja tutkimuksen seuraamisen sekä oman ammattitaidon kartuttamisen kannalta. Tutkimus- ja kehitystoiminnan suunnittelemisessa on tärkeää tietää, missä mennään meillä ja muualla.

Huhtikuussa ensihoidon ammattilaiset kokoontuivat jälleen Kööpenhaminaan EMS2018-kongressiin, josta on kolmen vuoden aikana muodostunut alan kärkitapahtumia Euroopassa. Vuodesta toiseen tapahtuma on tarjonnut merkityksellisiä kohtaamisia, tietoa ja uusia ideoita.

Kongresseihin osallistumiseen kannattaa mielestäni panostaa. Kolme intensiivistä päivää alan asiantuntijoita kuunnellen – tauoilla käydyistä keskusteluista puhumattakaan! – stimuloi ajattelua aivan eri tavoin kuin tavalliset työpäivät toimistolla. Kansainvälisen verkostoitumisen lisäksi tapahtumissa on mahdollista keskustella suomalaisten ensihoidon osaajien kanssa alan kotimaisista kehitysnäkymistä. Ilahduttavaa on, että ensihoitojärjestelmämme on kansainvälisesti vertailtuna monin tavoin pitkälle kehittynyt ja meillä tehdään laadukasta ensihoitotutkimusta: tänäkin vuonna tapahtumassa oli esillä useita suomalaistutkijoiden postereita, joiden joukossa myös meidän yksikkömme tukemia tutkimuksia.