Elossa 24 h -televisiosarja on saanut jatkoa. Myös uusia jaksoja kuvattiin FinnHEMSin Pirkkalan tukikohdassa, ja sarjassa jatkaa ensihoitolääkäri Piritta Setälä. Toisen tuotantokauden uudet jaksot esitetään ensi viikolla.
Vuoden 2017 alussa televisiossa esitetty Ylen Elossa 24 -sarja on saanut jatkoa. FinnHEMS on mukana myös toisella tuotantokaudella, kun Pirkkalan tukikohta valikoitui jälleen yhdeksi kuvauskohteeksi.
Ruudussa nähdään myös ensimmäiseltä tuotantokaudelta tuttu, Pirkkalan tukikohdan vastuulääkärinä toimiva Piritta Setälä. Toinen kausi kuvattiin 20.-21. syyskuuta.
– Mukanaolo oli nyt paljon luontevampaa kuin ensimmäisellä kerralla. Yksi ratkaiseva tekijä oli se, että tukikohtaan saatiin tuttu kuvaaja, Tapio Sovijärvi, joka jälleen hoiti homman minua, miehistön muita jäseniä ja potilaita kunnioittaen. Tiesin entuudestaan, että hän osaa monipuolisesti käyttää ja soveltaa erilaisia kuvakulmia ensihoitotilanteiden mukaan, Setälä kertoo.
Luottamus televisiotuotantoa kohtaan ei alunperin ollut itsestäänselvyys. Ensimmäisellä kaudella Setälää mietitytti kuvaajan kyvyt toimia ensihoitotilanteissa sekä se, miten potilaat ja omaiset suhtautuisivat kuvauksiin. Luonnollisesti myös lopputulos jännitti – erityisesti se, miten potilaat ja heidän omaisensa esiintyvät valmiissa sarjassa.
– Nyt tiesin, että sarja kuvaa potilaat erittäin lempeästi ja heidän erilaisia elämäntilanteitaan kunnioittaen, Setälä sanoo.
Viime vuonna Setälä kirjoitti blogissa tuntemuksiaan sarjan kuvauksista sekä siitä, miten kuvaukset sujuivat lääkärihelikopteritukikohdan kiireisessä arjessa ja haastavissa ensihoitotilanteissa. Blogi julkaistiin alun perin 1.1.2017.
Elossa 24h toinen tuotantokausi esitetään Yle TV 1:llä ja Yle Areenassa 7. tammikuuta alkaen. Seitsemänosainen sarja kertoo, mitä suomalaisessa terveydenhuollossa tapahtuu vuorokauden aikana.
___
Blogi: TV-sarjan kuvaukset kesken ensihoitolääkäripäivystyksen
1.1.2017
Elossa 24h – potilaan turvallisuus ja turvallinen olo ensisijalla
Elossa 24h -sarjaa kuvattiin Pirkkalan tukikohdassa samanaikaisesti kuin muuallakin Suomessa. Itse päädyin kuvausten päähenkilöksi vahingossa. Selvitin esimieheni pyynnöstä onko lääkäriyksikössä kuvaaminen mahdollista ja millaisia haasteita toimintaympäristö ja helikopteritoiminta aiheuttavat. Sitten minulle ehdotettiinkin kuvauksiin osallistumista, kun olin jo ollut niin useasti yhteydessä tuotantotiimiin.
Toimintaympäristömme on vähintäänkin haasteellinen, mutta minusta kuvaaja Tapio Sovijärvi selvisi todella hyvin. Jo ennen kuvauksia kävimme tuotantoyhtiön kanssa tarkkaan läpi lentoturvallisuuteen ja muuhun tukikohdassa toimimiseen liittyvät kysymykset, ja lisäksi Tapio tuli jo kuvauksia edeltävänä iltana tukikohtaan katsomaan tilanteen paikan päällä, kiinnittämään pienet gopro -kamerat sovittuihin kohtiin jne. Koko ajan edettiin niin kuin aina muutoinkin: lento- ja potilasturvallisuus edellä kaikissa asioissa.
Tehtävillä kamera unohtuu
Isoa kameraa oli vaikea olla huomaamatta, mutta kyllä kuvausten aikana pystyi rentoutumaankin. Tehtävillä fokus on potilaassa, ja unohdin kameran tuolloin täysin. Kuvaajan kanssa oli tarkkaan sovittu toimintatavat hälytystehtävillä. Potilaalla pitää aina olla turvallinen olo lääkäriyksikön kohdatessaan, eikä hän saa joutua pelkäämään intimiteettinsä puolesta. Kysyimme kaikilta potilailta – tai heidän omaisiltaan mikäli potilas ei itse ollut kykenevä vastaamaan – sopiiko kuvaaminen heille. Kukaan potilas ei ole kuvissa vastoin tahtoaan. Kuvaaja sovitteli sitten kameraansa niin, että hän pysytteli sivummalla ja tarpeeksi etäällä, jotta hoitotilanne ei missään vaiheessa häiriintynyt. Täytyy sanoa, että kuvaaja osoitti välillä aikamoista innovatiivisuutta kuvakulmia etsiessään!
Tukikohdassa kamera ei käynyt koko aikaa, vaan aina välillä otimme siitä hengähdystauon. Tauot ovat tarpeen – aivan niin kuin varsinaisessa työssämmekin. Tauoilla palaudutaan tehtäviltä, levätään ja kerätään voimia seuraaville tehtäville. On mukavaa, että myös kuvaaja kunnioitti tätä.
Toivon että TV-sarja antaa katsojille edes pienen vilauksen siitä valtavasta koneistosta ja siitä määrästä ihmisiä jotka eri rooleissaan tekevät joka päivä, vuorokauden ympäri, työtään suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin eteen. Suomessa on hieno järjestelmä. Toivon ihmisten ymmärtävän, kuinka vaativasta työstä ensihoidossa on kyse. Meillä on todella hienoja ja hyvin koulutettuja ensihoidon ammattilaisia kentällä joka päivä tekemässä työtä suomalaisten hyväksi. Annetaan heille tilaa tehdä työtään ja pyritään kaikki yhdessä tekemään kentästä turvallisempi kaikille ensihoidon ja pelastuksen ammattilaisille. Jok’ikinen voi omalta osaltaan parantaa turvallisuutta esimerkiksi liikenneonnettomuuspaikoilla laskemalla ajonopeuksia ja antamalla tietä. Yhtä lailla jokainen voi parantaa kanssaihmisten saamaa palvelua kun soittaessaan hätäkeskukseen antaa mahdollisimman täsmälliset tiedot ja vastaa rauhallisesti hätäkeskuspäivystäjän kysymyksiin. Ensihoito on tiimityötä. Kaikkein parasta on oma tiimi. Työkaverit tukikohdassa. Heihin voin luottaa joka tilanteessa.
Piritta Setälä on Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ensihoitolääkäri ja Pirkkalan FH30-tukikohdan vastuulääkäri. Hän on taustaltaan anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri ja tuli alun perin tukikohtaan erikoistuvana lääkärinä. Ensihoidossa häntä kiehtovat kriittisesti sairastuneiden tai vammautuneiden potilaiden hoito ja monipuolinen työnkuva: potilaat kattavat koko elämän kirjon ja ikähaarukan vauvasta isovaariin.
FinnHEMSin blogissa suunvuoro annetaan vuorotellen eri alojen ammattilaisille, jotka omalta osaltaan pitävät huolen siitä, että lääkärihelikopterit päivystävät valtakunnallisesti vuoden jokaisena päivänä ja kiireistä apua tarvitsevat saavat laadukkaan, elintärkeän ensihoidon.