Lääkäri-ja lääkintähelikopterissa työskentelee koulutettuja ja kokeneita ammattilaisia. Osaamisen ylläpitäminen vaatii jatkuvaa harjoittelua, sillä hälytystehtävissä tarvitaan nopeaa toimintaa ja saumatonta yhteistyötä niin oman tiimin kuin muiden pelastus- ja ensihoitotoimijoiden kesken. Tositilanteessa tehokas toiminta edellyttää koulutusta, työssä hankittua rutiinia sekä yhteisen harjoittelun avulla hankittuja oppeja. Kullakin miehistön jäsenellä on tiimissä oma roolinsa ja tehtävänsä, jotta ryhmä voi toimia tehokkaasti. Säännöllisen harjoittelun avulla yhteiset toimintamallit pysyvät mielessä ja lihasmuistissa.
Erilaisten, joskus harvinaistenkin tilanteiden harjoitteleminen on ensiarvoisen tärkeää. Harjoittelulla parannetaan niin potilaan saaman hoidon laatua kuin potilas-, työ- ja ilmailuturvallisuuttakin.
Tukikohdissa ja HEMS-toiminnassa harjoitellaan jatkuvasti. Erilaiset yhteisharjoitukset, kuten suuronnettomuusharjoitukset, kokoavat yhteen koko pelastustoimen ja ensihoidon ammattilaiset. Suuronnettomuusharjoitusten tarkoituksena on kehittää viranomaisyhteistyötä laajoissa onnettomuustilanteissa.
FinnHEMSin Tampereen tukikohdan ensihoitolääkäri Paula Mäki korostaa, että ensihoidon vaikuttavuus syntyy koko viranomaisketjun toimivuudesta. Tämän ketjun onnistuminen tuntuu ensihoitolääkäristä erityisen motivoivalta.
– Ne onnistumiset, jotka liittyvät koko tiimiin, ovat niitä kaikkein kannustavimpia. Tiimillä tarkoitan koko sitä joukkoa, joka on mukana tietyllä hälytystehtävällä. Esimerkiksi liikenneonnettomuudessa voi porukkaan kuulua parhaimmillaan iso moniammatillinen ryhmä: vapaapalokuntalaiset, poliisit, potilasta autosta auttavat pelastajat ja lääketieteellistä hoitoa tuottava ensihoitohenkilöstö, Mäki sanoo.
