FinnHEMSillä on Suomessa kuusi tukikohtaa. Kussakin tukikohdassa päivystävällä miehistöllä on käytössään helikopteri ja maayksiköt eli HEMS-hälytysajoneuvot. Vantaan, Turun, Tampereen, Kuopion ja Oulun yksiköissä helikopterin miehistö koostuu lääkäristä, HCM:stä eli lentoavustajasta ja lentäjästä. Rovaniemellä miehistössä on kahden lentäjän lisäksi kaksi ensihoitajaa. Koko toiminnan tukena ovat hallinnon ammattilaiset Vantaalla.
HCM (HEMS Crew Member) eli lentoavustaja on koulutukseltaan tavallisesti pelastaja tai ensihoitaja, joka lisäksi on saanut erikoiskoulutuksen helikopteritoimintaan. Lennolla ja ennen lentoa hän toimii lentäjän työparina ja hälytyspaikalla ensihoitolääkärin tukena.
Mika Vuorentolalla on takanaan 16 vuotta lääkärihelikopterityötä. Ennen sitä hän oli ensihoitajana ambulanssissa. Normaalisti Rovaniemen tukikohdassa työskentelevä Vuorentola käy tekemässä vuoroja myös Oulussa. Hänen työnantajansa on tukikohtien lentopalvelusta vastaava Babcock Scandinavian Air Ambulance -yhtiö. Vuorentola nauttii työstään.
– Mitä tiukempi paikka, sitä paremmin viihdyn, hän sanoo.
Vuorentola arvioi, että HCM:n työssä pärjää henkilö, jolla on kyky tehdä nopeita päätöksiä ja toisaalta uskallus muuttaa toimintatapaa tilanteiden muuttuessa.
– Ehdoton edellytys on se, että sopeutuu toimimaan tiimin jäsenenä: kuuntelemaan, kommunikoimaan ja luottamaan työkavereihin. On tärkeää pystyä pitämään pää kylmänä, vaikka tilanteet ovat välillä haastavia, hän kertoo.
Vuorentolan tehtäviin kuuluvat kohteen paikantaminen ja lennonaikainen suunnistus. Lennoilla HCM myös monitoroi lentoa ja turvallisuutta lentäjän apuna. Kohteessa hän varmistaa laskupaikan turvallisuutta. Kun hälytykseen lähdetään kopterin sijaan hälytysajoneuvolla, HCM puolestaan tarttuu rattiin. Tukikohdasta riippuen navigoinnista vastaa silloin lääkäri tai lentäjä. Mika Vuorentola kertoo, että monipuolinen tehtävänkuva vaatii ensihoitajan ammattitaidon lisäksi ymmärryksen kopterin toiminnasta, lentomenetelmistä ja helikopterin tekniikasta.
– Koulutusta on todella paljon, hän sanoo. HCM on työvuorossa aina vuorokauden kerrallaan. Hälytystehtävien lisäksi tehdään runsaasti huolto- ja tarkistustöitä. Työvuoron alkaessa tarkastetaan kalusto ja varusteet viikko- ja kuukausilistojen mukaan.
FinnHEMSin hallinnossa työskentelee toimitusjohtajan lisäksi 14 työntekijää. Hallintoon kuuluvat muun muassa lentotoimintayksikön päällikkö ja talous-, kiinteistö- ja tietohallintopäälliköt sekä esimerkiksi ilmailusta ja laadusta vastaava sekä tilastotieteen asiantuntijat.
Kati Welling työskentelee FinnHEMSin erityisasiantuntijana. Vuoden 2019 marraskuussa yhtiössä aloittanut Welling vastaa tällä hetkellä erityisesti tehtävätietokannan ylläpidosta ja kehitystyöstä.
– FinnHEMS-tehtävätietokanta, joka tunnetaan meillä myös lyhenteellä FHDB, uudistui viime vuoden lopulla. Tehtävätietokantaan kirjataan kaikki lääkärihelikopteriyksiköiden tehtävät. Tavoitteena on, että tietokanta tarjoaisi mahdollisimman kattavaa valtakunnallista ensihoitodataa paitsi meidän omaa kehitystoimintaamme ja ensihoidon muita toimijoita varten, myös päättäjille.
Welling kertoo näkevänsä oman työnsä kentällä toimivien ammattilaisten tukemisena.
– Tuotamme yhdenmukaista tietoa koko maasta, mikä auttaa kehittämään koko ensihoitojärjestelmää. Työ täällä on hyvin monitahoista, sillä emme ole vain yhtä toimijaa varten, hän toteaa.
Kati Wellingillä on tehtäväänsä harvinaisen hyvin soveltuva ja monipuolinen työhistoria. Hän on valmistunut 1990- luvun lopussa lentokoneasentajaksi ja opiskellut myöhemmin myös sairaanhoitajaksi. Welling työskenteli vuosia lentokoneasentajana, huoltosuunnittelijana ja tekniikan koulutus- ja lupakirjahallinnoijana.
– Lääkärihelikopteritoiminnassa kahden aiemman uran tuoma kokemus yhdistyy mielenkiintoisesti, hän sanoo.
Ensihoitolääkäreitä on FinnHEMSin tukikohdissa noin 70. Heidän työnantajansa ovat tukikohtien ensihoidosta vastaavat sairaanhoitopiirit. Lääkärit tekevät pääsääntöisesti 24 tunnin vuoroja. Hälytystyön lisäksi ensihoitolääkärit vastaavat vuosittain yli 20 000 konsultaatiopuheluun.
Sanna Hartikainen on työskennellyt ensihoitolääkärinä FinnHEMSin Kuopion tukikohdassa vuodesta 2011 alkaen. Tukikohdan ensihoitopalveluista vastaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, joka on myös Hartikaisen työnantaja.
– Ala kiinnosti jo opiskeluaikoina. Tulin Kuopioon oikeastaan siksi, että pääsin silloiseen lääkärihelikopteri Ilmariin töihin, Hartikainen kertoo.
Intensiiviseen ja vaativaan työhön häntä motivoi monipuolisuus.
– Yksikään päivä ei ole koskaan samanlainen, hän sanoo.
Viime vuonna käyttöön otetusta Kuopion Kelloniemen tukikohdasta lääkärihelikopteri tavoittaa 30 minuutin sisällä hälytyksestä Pohjois- ja Etelä-Savon alueet aina Varkauteen, Suonenjoelle, Outokumpuun ja Iisalmen saakka. Hälytyksiä tulee keskimäärin seitsemän vuorokaudessa. Tärkeä osa ensihoitolääkärin työtä on myös ensihoitajien konsultointi puhelimitse.
– Tukikohtaamme tulee ensihoidon konsultaatiopuheluita yli 10 kappaletta vuorokaudessa, Hartikainen kertoo.
Sanna Hartikainen oli työvuorossa myös kesällä 2018, kun Kuopiossa tapahtui tuhoisa bussiturma. Työvuoroaan lopettelemassa ollut Hartikainen oli lääkärikollegansa kanssa paikalla 15 minuutissa hälytyksen jälkeen. Kokemus suuronnettomuudesta lisäsi Sanna Hartikaisen kokemusta siitä, kuinka suuri merkitys ensihoidon ja viranomaistoimijoiden yhteistyöllä on hätätilapotilaiden kohdalla.
– Toivonkin, että esiin tuotaisiin lääkäriyksikön tekemän työn lisäksi muidenkin arvo. Me olemme osa isoa ketjua, jossa yhdistyy ensihoitopalveluiden, sairaaloiden, Hätäkeskuslaitoksen, poliisin ja pelastustoiminnan saumaton yhteistoiminta, Hartikainen painottaa.
Kuten useimmat FinnHEMSin tukikohdissa työskentelevät lääkärit, Hartikainenkin on koulutukseltaan anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri. Lisäksi hänellä on ensihoidon erityispätevyys ja ensihoitolääketieteen yliopistollinen lisäkoulutus.
Lentäjiä työskentelee FinnHEMSin tukikohdissa noin 55. Heidän työnantajansa ovat lentotoimintaa hoitavat lento-operaattorit. Turussa, Vantaalla ja Tampereella ilmailupalvelusta vastaa Skärgårdshavets Helikoptertjänst. Kuopion, Oulun ja Rovaniemen tukikohdissa palvelua pyörittää Babcock Scandinavian AirAmbulance.
Santtu Mannila aloitti lentäjänä FinnHEMSin lääkärihelikopterissa vuonna 2012.
– Urani alkoi käytännössä lentoreserviupseerikurssilta vuonna 1988. Kadettikoulun jälkeen päädyin töihin Rajavartiolaitokselle. Olen työskennellyt kaikissa kolmessa Rajavartiolaitoksen tukikohdassa. Viimeinen pestini oli Turussa Super-Puman lentäjänä ja Turun yksikön päällikkönä, Mannila kertoo.
Santtu Mannilan mukaan lentämisessä häntä on kiinnostanut erityisesti se, millaista hyvää sen kautta voidaan yhteiskuntaan tuoda.
– Lääkärihelikopteritoiminnassa lentäminen ei ole itsetarkoitus, vaan potilas on aina keskiössä. Teemme asioita sen mukaan, mistä potilas hyötyy eniten, hän korostaa. Mannilan mukaan lääkärihelikopterilentäjän työ on kokeneiden lentäjien hommaa.
– Tehtävien nopean luonteen vuoksi lentotunteja ei kerry paljon ja peruskokemus onkin ollut pakko yleensä hankkia jo jossain muualla. Myös mittarilentolupakirjavaatimus rajaa tähän työhön tuloa. Kaikkihan tähtää siihen, että toiminta on mahdollisimman turvallista. Nykyisessä työssään Mannila arvostaa erityisesti sitä, kuinka tiiviisti ja koordinoidusti lääkärihelikopterimiehistö toimii yhdessä.
– Esimerkiksi HCM:t ovat hyvin koulutettuja myös lentotoimintaan. He toimivat lentäjän apuna lennon aikana ja lentäjän työparina. Toisaalta kohteessa HCM puolestaan antaa ensihoitolääkärille lisätuen. Se myös mahdollistaa tehtävien suorittamisen nopeasti ja turvallisesti. Tiimin jäsenet tekevät kaikkea ja kohteessa lentäjäkin saa olla lisäkäsinä, kun sellaisia tarvitaan, Mannila kertoo.
Santtu Mannila työskentelee FinnHEMSin Turun tukikohdassa, jossa lentotehtäviä on vuosittain yli tuhat.
