Pitkän linjan päivystys- ja ensihoitolääkäri Jarmo Lehtonen eläköityi syyskuun alusta. FinnHEMSin Turun ja Vantaan tukikohdissa työskennellyt Lehtonen on yksi Suomen ensimmäisistä akuuttilääketieteen erikoislääkäreistä ja merkittävä ensihoidon koulutuksen kehittäjä.
Ensihoidon konkarilääkäri. Näin luonnehtii kollega Jarmo Lehtosta. Eikä turhaan. Lehtosen ura lääkärikoptereissa ja päivystystyössä on alkanut jo 1980-luvun lopulla. Hänen ensimmäiset työkokemuksensa ensihoidossa ovat Helsingin lääkäriyksiköstä vuodelta 1987. Päätoimisena päivystyksen ylilääkärinä Lehtonen on aloittanut vuonna 1992.
Lehtosen ansiot tunnetaan laajalti. Hän sai vuonna 2020 Vuoden erikoislääkärikouluttaja -palkinnon. Palkinnon perusteluissa mainittiin, että hän on kehittänyt kriittisesti sairaiden potilaiden päivystyshoitoa tehokkaaksi, oikea-aikaiseksi, empaattiseksi ja potilaslähtöiseksi nimenomaan erikoislääkärikoulutuksen kautta.
Kiinnostus päivystystyöhön heräsi jo opiskeluaikoina.
– Minulle oli selvää, että tähtään päivystystyöhön. Muistan pohtineeni jo silloin, miksi ensihoitoyksiköt toivat päivystykseen potilaita, joiden hoitoa ei oltu aloitettu kohteessa ja jotka kuitenkin olisivat hyötyneet aiemmin aloitetusta hoidosta. Silloin elettiin aikaa, jolloin ensihoidossa keskityttiin ennen kaikkea elvytykseen, hän kertoo.
Kolmenkymmenen vuoden aikana Jarmo Lehtonen on nähnyt ensihoidon kehittymisen ja ollut myös isosti vaikuttamassa siihen. Nykyään ensihoidossa tehdään merkittävästi enemmän toimenpiteitä jo ennen potilaan kuljettamista sairaalaan.
– Alkuvaiheen lääkärihelikopteritoiminnan lääkärit Helsingissä olivat paitsi innostajia myös kehitykseen sysääjiä. FinnHEMSin rooli on edelleenkin toimia linkkinä ja kehittäjänä. Ilman kentän osaamista ensihoidon tutkimus- ja kehitystyö ei olisi edes mahdollista, hän sanoo
”Johtajan on ansaittava paikkansa”
Sisätautilääkäriksi alun perin kouluttautunut Lehtonen on viimeiset vuodet toiminut Tyks Akuutin koulutusylilääkärinä ja HUS Lohjan sairaalan päivystyksen osastoylilääkärinä. Hän on koko ajan tehnyt myös kliinistä työtä sairaalassa ja FinnHEMSin tukikohdassa.
– Johtajan on ansaittava paikkansa. Mitä pienempi päivystys on, sitä enemmän akuuttilääketieteen erikoislääkärin on oltava itse kliinisessä työssä. Erikoiskoulutuksen saanutta ihmistä ei pidä istuttaa toimistossa, sillä arjen tunteminen on kaiken perusta. Ei voi käskyttää tai kouluttaa muita, ellei itse osaa, hän sanoo.
Jarmo Lehtonen oli mukana aloittamassa akuuttilääketieteen erikoistuvien koulutusta Turun yliopistollisessa keskussairaalassa jo vuonna 2012 ja on tuottanut ensihoidon oppaita Suomeen.
– Asiat ovat menneet hyvin kohdalleen. Suomalainen ensihoito ja lääkärihelikopteritoiminta on hyvällä mallilla ja korkeatasoista.
Motivaatio kumpuaa työtoveruudesta
Jarmo Lehtonen on jatkanut työtään FinnHEMSin Turun tukikohdassa eläköitymiseen saakka.
– Olen tyytyväinen, että saan lopettaa ”täysin palvelleena”. Lääkärihelikopteritoiminnassa minua on kantanut toveruus, joka tarkoittaa täydellistä luottamusta niihin ihmisiin sekä työssä että työn ulkopuolisissa asioissa. Tukikohdassa työ on niin tiivistä, että työtoveruutta siellä voisi kuvailla hyvässä ja pahassa eräänlaiseksi avioliitoksi, hän naurahtaa.
HEMS-työssä korostuu Lehtosen mukaan sitoutuminen ja joustavuus.
– Lääkärihelikopteritiimin jäsenten mielialat vaikuttavat siihen tunnelmaan, miten tehtäviin lähdetään. Jokaisella tiimin jäsenellä on erittäin merkittävä rooli, joka tukee kaikkien muiden työtä. Siksi kaikkien tiimin jäsenten välillä tulee olla koko ajan täysi luottamus.
Jarmo Lehtonen haluaa korostaa sitä, että lääkäri on vain yksi osa pitkää ensihoidon ketjua. Lääkärihelikopterikaan ei yksin pelasta.
– Tämä ei ole sankarilääketiedettä. Narsistisella asenteella työskentelevä lääkäri ei ole hyvä tiimin jäsen. Paras lähtötilanne on se, että pidetään jalat maassa ja pyritään toimimaan niin hyvin kuin mahdollista. Tämä on yhteistyötä, hän sanoo.