Krista Kiuru toimi perhe- ja peruspalveluministerinä ajanjaksolla, jolloin FinnHEMS siirtyi valtio-omisteiseksi ja eteni kohti omaa lentotoimintaa. Kiuru arvioi, että muutokset selkiyttivät ensihoidon tehtävänjakoa. Hänen mukaansa lääkärihelikoptereita tulee myös pystyä käyttämään erilaisissa yhteiskunnan häiriötilanteissa terveydenhuollon valmiustehtävissä.
Lääkärihelikopterit ovat tärkeä osa kansalaisten turvaverkkoa. FinnHEMSin siirtyminen valtio-omisteiseksi vuonna 2020 on tuonut toiminnalle vakiintuneen statuksen ja mahdollisuuden kehittää kokonaisuutta kansallisesti. Tämä on Krista Kiurun mukaan merkittävä edistyminen.
– Lääkärihelikopteritoiminta on juurtunut osaksi suomalaista ensihoitopalvelua ja turvallisuustoimijoiden verkostoa. Yhtiön siirtyminen valtion erillisyhtiöksi on selkiyttänyt lentopalvelua järjestävän tahon ja hyvinvointialueiden sekä pääkaupunkiseudulla HUS-yhtymän välistä tehtävänjakoa ja parantanut entisestään niiden välistä yhteistyötä, hän sanoo.
Krista Kiuru korostaa, että lääkärihelikopteritoimintaa on tärkeää kehittää siten, että se on tulevaisuudessakin kustannustehokasta ja palvelee mahdollisimman kattavasti yhteiskuntaa.
Tarvitaan valtakunnallinen strategia
Suomalainen lääkärihelikopteritoiminta on kansainvälisesti vertailtaessa erittäin korkeatasoista. Kiuru näkee, että toiminnan korkean laadun takaamiseksi tulevaisuudessakin tarvitaan strategista linjausta. Hänen mukaansa vaikuttavuutta voidaan oikeilla toimilla edelleen lisätä.
– Mahdollisimman tehokkaan, tuottavan ja saatavuudeltaan hyvän sekä tarkoituksenmukaisen palvelun kehittämiseksi tulisi tämän vuoden aikana valmistella valtakunnallinen lääkärihelikopteritoiminnan strategia, josta saadaan suuntaviivoja sekä kaluston että toiminnan osalle.
Kehittämisehdotuksia saatiin jo valtioneuvoston tilaamassa Lääkärihelikopteritoiminnan vaikuttavuus ja kustannustehokkuuden kehittäminen -tutkimuksessa, joka julkaistiin loppuvuodesta 2022.
– Hienoa, että lääkärihelikopteritoimintaa selvittänyt tutkimusryhmä toi loppuraportissaan esille valtakunnallisen strategian tarpeen. Ensihoitopalvelun ja lääkärihelikopteritoiminnan tulee kehittyä yhteiskunnan muuttuvien tarpeiden mukaisesti. Odotamme, että tulevaisuudessa saamme myös jatkotutkimuksin nykyistä systemaattisemmin tietoon perustuvia ehdotuksia siitä, miten järjestelmää tulee kehittää, Kiuru sanoo.
Kustannusanalyyseja jatkossakin
Kiurun ministerikausina lääkärihelikopteritoiminnan merkittävyydestä keskusteltiin julkisuudessa paljon. Hän pitää kriittistä keskustelua tervetulleena ja tarpeellisena.
– On hyvä asia, että toiminnan kustannuksia ja toiminnan kohdentamista mahdollisimman tarkoituksenmukaisiin tehtäviin arvioidaan kriittisesti. Vertailua voidaan tehdä esimerkiksi vastaavanlaisiin kansainvälisiin toimintaympäristöihin. Mutta oleellinen asia on, että – kuten edellä totesin- voimme tehdä kustannusanalyysejä nykyistä paremmin ja luotettavammin, kun saamme systemaattisesti tietoa palvelun kohteena olevien potilaiden jatkoselviytymisestä ja kuntoutumisesta. Meillä ei ole ollut riittävän kattavaa tietoa nimenomaan potilaiden saaman hyödyn arviointia varten.
Oman kaluston hankinnalle hyvät perusteet
Lääkärihelikopteritoiminnan kehittämistä on linjattu jatkettavaksi valtion omistajaohjauksessa niin, että FinnHEMS siirtyy omaan laivastoon nykyisen leasingkaluston kautta vuosien 2026–2027 aikana. Krista Kiuru pitää tärkeänä, että tulevaisuusstrategiassa huomioidaan myös lääkärihelikoptereiden rooli häiriötilanteissa ja kriisiajan viranomaisyhteistyössä.
– Yksi peruste FinnHEMS:n siirtymisessä valtion erillisyhtiöksi oli todennäköiset synergiaedut valtion muiden helikopteritoimijoiden kanssa. Niiden arviointi kuuluu myös tulevaisuusstrategiaan. Lisäksi lääkärihelikoptereita tulee pystyä käyttämään erilaisissa yhteiskunnan häiriötilanteissa terveydenhuollon valmiustehtävissä. Omalla kalustolla sellainen toiminta on joustavasti mahdollista yli hallintorajojen. Toiminnan kehittäminen liittyy myös yhteistyöhön valtion muiden helikopteritoimijoiden kanssa, hän toteaa.