FinnHEMSillä on Suomessa kuusi tukikohtaa, ja lääkärihelikopteritoimintaa tuotetaan yhteensä kahdeksalla helikopterilla. Lääkärihelikoptereille on erityisvaatimuksia, jotka liittyvät lentoturvallisuuteen ja lääkinnälliseen varustukseen.
Helikopterien toimintakykyä ja turvallisuutta lisäävät erilaiset apuvälineet ja järjestelmät. Esimerkiksi pimeänäkölaitteet auttavat ohjaajaa hahmottamaan maastonmuotoja paremmin pimeässä.
Normaalien vikatilanteista ilmoittavien järjestelmien lisäksi ilma-aluksissa on turvallisuutta lisääviä järjestelmiä. Ne muun muassa varoittavat maan läheisyydestä sekä välittävät tietoa helikopterin sijainnista maahan.
Tietyt ilma-alusten järjestelmät keskustelevat keskenään, mikä omalta osaltaan ehkäisee yhteentörmäyksiä ja muita vaaratilanteita.
Lääkärihelikoptereiden lääkinnällinen varustus on erittäin korkeatasoista. Ensihoidossa käytettävistä helikoptereista löytyy tehohoitotasoiseen sairaanhoitoon tarvittava välineistö ja laitteisto. Kaikkien lääkintälaitteiden ja varusteiden tulee olla kannettavia ja kenttäkelpoisia, sillä potilaita hoidetaan hyvin monenlaisissa ympäristöissä.
Helikoptereille tehdään suurempia määräaikaishuoltoja päivämääriin tai lentotunteihin perustuen, yleensä noin 200–300 lentotunnin välein. Suurempien määräaikaishuoltojen ajaksi huollettava ilma-alus otetaan pois lentopalveluksesta.
Kuudessa tukikohdassa tarvitaan yhteensä kahdeksan helikopteria pääasiassa juuri huoltosyklin mahdollistamiseksi.
MOOTTORI
Kaikki FinnHEMSin käytössä olevat helikopterit ovat kaksimoottorisia. Kaksimoottorisuus lisää suorituskykyä, mutta ennen kaikkea kyse on turvallisuutta lisäävästä ominaisuudesta. Moottorihäiriötilanteessa lento on mahdollista
keskeyttää turvallisesti yhdellä toimivalla moottorilla.
POLTTOAINETANKKI
FinnHEMSin käyttämissä helikopterimalleissa polttoainetankin koko ei merkittävästi vaikuta toimintasäteeseen. Helikopteriin tankataan toimintasäteen vaatima määrä polttoainetta aina tehtävältä palaamisen jälkeen. Nykyaikaiset helikopterit kuluttavat lentäessään noin
200–250 kg lentopetrolia tunnissa.
MITTARILENTO
Mittarilentotoiminnassa lennetään ohjaajan näköhavaintojen sijasta helikopterin mittareiden ja automatiikan avustuksella, esimerkiksi pilvisessä tai sumuisessa säässä. Mittareiden avulla voidaan myös nousta ilmaan. Laskeutuminen mittareiden avulla ei kuitenkaan onnistu mihin tahansa, vaan ainoastaan
paikoille, joissa on käytössä mittarilentomenetelmät.
LASKEUTUMINEN
Lentoturvallisuusnormit edellyttävät
FinnHEMSin käytössä oleville helikoptereille laskeutumiseen noin 25×25 metrin kokoisen, tasaisen alueen. Pimeässä laskeutumiseen edellytetään kaksi kertaa suurempi alue. Laskeutumisalue ei saa olla liian kalteva eikä ympäristössä saisi olla mitään vahingoittuvaa tai lentoon lähtevää.
MIEHISTÖ
Helikoptereissa on istuimet neljän hengen miehistölle. Miehistöön kuuluu tavallisesti lentäjä, HEMS-ensihoitaja, joka
toimii lennolla lentäjän ja maassa lääkärin työparina, sekä ensihoitolääkäri.
Rovaniemen tukikohdassa miehistö
koostuu kahdesta lentäjästä ja kahdesta
ensihoitajasta.
POTILAAN KULJETUSTILA
Hoitotilan koko, turvavöihin kiinnittyminen ja helikopterin melu rajoittavat potilaalle tehtäviä hoitoja ja tutkimuksia helikopterikuljetuksen aikana. Helikopterikuljetuksesta ambulanssikuljetuksen sijaan hyötyvät erityisesti aikakriittiset vakavasti sairastuneet tai vammautuneet potilaat, jotka ovat kaukana lopullisesta hoitavasta sairaalasta.