Lääkärihelikopterit ovat toimineet äkillisesti kriittisesti sairastuneiden potilaiden turvana jo yli kolmen vuosikymmenen ajan. Asema valtion erityistehtäväyhtiönä ja oma operatiivinen tuotanto ovat mahdollistaneet toiminnan entistä laaja-alaisemman, valtakunnallisen kehittämisen osana suomalaista ensihoitoa.
Kehittämismahdollisuudet olivat yhtenä syynä toiminnan valtiollistamiseen. Uniikki valtakunnallinen toimintamalli herättää jatkuvasti kansainvälistäkin kiinnostusta.
Rakenteellisten muutosten jälkeen alalla ryhdyttiin toiminnan laajaan sisällölliseen kehittämiseen. Tutkimustyö ja vuonna 2023 käynnistetty vuosikymmenten päähän luotaava strategiatyö ovat osoittaneet, että lääkärihelikopteritoiminnassa on edelleen merkittävää kehittämisen potentiaalia. Vaikuttavuuden, ilmailupalvelun saatavuuden ja kustannustehokkuuden tasoa on mahdollista vieläkin nostaa. Voimme tukea muuta ensihoitoa ja kriittisesti sairastuneiden terveydenhuollon palveluja entistäkin paremmin.
HEMS-yksiköt tekevät ihailtavan laadukasta työtä ja suomalaisen lääkärihelikopteritoiminnan kehittäminen on hyvällä polulla. Sitä ei nyt pidä päästää katkeamaan. Toiminnan rahoituksen turvaaminen on keskeistä jatkuvuudelle ja vaikuttavuuden kehittämiselle. Kehittäminen edellyttää monen tahon yhteistyötä. Toimintaa tulisi tarkastella laaja-alaisesti osana erikoissairaanhoidon ja terveydenhuollon verkoston kehittämistä sekä valmiutta ja varautumista.
Kriittisesti sairaiden ja vammautuneiden hoito on yhteiskunnan mittari niin normaali- kuin poikkeusolosuhteissakin. Silloinkin, kun lopputulos on potilaan kannalta huonoin mahdollinen, on tärkeää, että me yhteiskuntana olemme tehneet kaikkemme. Ensihoidossa ei voida tehdä kompromisseja: hätätilapotilaille tulee turvata hoidon saatavuus koko Suomen alueella.
Lääkärihelikopteritoimintaa voi ja tulee kehittää. Siitä hyötyy koko ensi- ja terveydenhoito – ja ennen kaikkea potilaat ja heidän läheisensä.
JARI HUHTINEN, TOIMITUSJOHTAJA