Lääkärihelikopteritoiminnassa yhdistyy kaksi ammattiympäristöä – ensihoitolääketiede ja ilmailu – joissa molemmissa vaaditaan systemaattista ja dokumentoitua toimintakulttuuria. Jatkuva raportointi ja seuranta tuottavat luotettavaa tietoa, jonka pohjalta toimintaa analysoidaan, kehitetään ja tehostetaan.
Lääkärihelikopteritoiminnan laadun ja vaikuttavuuden mittaamisessa ja tutkimuksessa on pitkään nojattu perinteiseen tilastotietoon: kuinka paljon hälytyksiä tulee, kuinka monta potilasta kohdataan, montako minuuttia tehtävää kohden kuluu. Nämä tunnusluvut eivät kuitenkaan yksin riitä mittaamaan tai kuvaamaan toiminnan laatua, saati antamaan eväitä kehittämiseen.
– Hoidon laadun kehittämiseksi tarvitaan tieteellistä näyttöä. Näyttöön perustuen kehitetyt hoitomenetelmät ja toimintatavat johtavat parhaaseen hoitotulokseen ja resurssien mielekkääseen käyttöön, sanoo HUS Akuutin ensihoitolääkärinä FinnHEMSin Vantaan tukikohdassa työskentelevä dosentti Jouni Nurmi.
Uraauurtava kehityshanke
Nurmi johtaa FinnHEMSin tutkimus- ja kehitysyksikössä vuonna 2019 aloitettua uraauurtavaa lääkäriyksiköiden laadun ja vaikuttavuuden mittaamista kartoittavaa ja kehittävää tutkimushanketta. Tarve vaikuttavuuden tutkimiselle ja kehittämiselle on suuri.
– Ensihoidon menetelmien kehittämisen lisäksi hankkeesta saatava tieto auttaa parantamaan koko järjestelmää. Jotta lääkärihelikopteritoiminnasta saadaan maanlaajuisesti paras hyöty irti, sen toiminta on kohdennettava oikein. Hankkeesta saatava tieto auttaa kehittämään esimerkiksi lääkärihelikopteriyksiköiden hälytyskriteereitä, Nurmi kertoo.
Hankkeen alkuvaiheessa tehdään ”HEMS-perustiedettä” eli kootaan maanlaajuista tietoa muun muassa siitä, millaisia potilaita lääkärihelikopteritoiminnassa hoidetaan ja kuinka eri potilasryhmät selviytyvät. Tutkimuksen edetessä kerättävä ja analysoitava tieto pureutuu yhä syvemmälle hoitomenetelmiin eri tilanteissa. FinnHEMSin tutkimus- ja kehitysyksikön lisäksi tutkimusryhmään kuuluu edustajia kaikista niistä sairaanhoitopiireistä, joissa on lääkäri- tai lääkintähelikopteritoimintaa.
– Tutkimus on tutkimus- ja kehitysyksikön fasilitoimaa eri sairaanhoitopiirien yhteistyötä, yli hallinnollisten rajojen. Tämän tyyppistä tietoa ei pystytä tuottamaan yhden sairaanhoitopiirin alueella, resursseilla ja aineistolla, korostaa Nurmi.
Tiivis turvallisuuskulttuuri vähentää riskejä
Korkeariskinen lentotoiminta vaatii tiivistä seurantaa ja toiminnan jatkuvaa kehittämistä yhä turvallisemmaksi. Lentotoimintaa seurataan FinnHEMSissä säännöllisesti, ja lisäksi toimintaa auditoidaan erikseen. Tinkimätön turvallisuuskulttuuri pienentää riskejä.
– Seuraamme lentotoimintaa hyvin laajasti kokonaisuutena. Tämä tarkoittaa paitsi ostopalveluissa sopimuksenmukaisuuden valvontaa, myös lentotuntimääriä, henkilöstöresursseja, koulutusta, johtamis- ja turvallisuusjärjestelmiä, huoltotoimintaa, lentoturvallisuusraportteja, poikkeamailmoituksia ja auditointeja, listaa ilmailun ja laadun asiantuntija Tuomas Suominen FinnHEMSistä.
Turvallisuuskriteerit ovat yleisiä säädöksiä tiukemmat, ja niiden toteutumista seurataan tarkasti. Sillä varmistetaan miehistön työturvallisuus, potilasturvallisuus sekä yleinen turvallisuus.
– Auditoinnin avulla selvitämme, miten sopimuksia ja lääkärihelikopterilentämiselle asetettuja vaatimuksia noudatetaan toiminnassamme. Tiiviillä auditointi- ja raportointikulttuurilla on selvä yhteys turvallisuuden jatkuvaan parantumiseen, muistuttaa Suominen.
Hyötyjinä ilmailu ja ensihoito kokonaisuudessaan
Tuomas Suomisen mukaan systemaattisesti kerättyä tietoa hyödynnetään muun muassa, kun alaan liittyviin lakeihin ja määräyksiin pyydetään lausuntoja tai kun FinnHEMS on mukana ilmatilahallinnan valtakunnallisessa suunnittelussa. FinnHEMSin asiantuntijat voivat myös avustaa tukikohtapaikkakuntia tukikohtien sijoittelussa ja esittää näkökulmia tulevaisuuden lentäjäresurssien ennakointiin.
– Tällä hetkellä olemme aktiivisesti mukana esimerkiksi keskusteluissa, jotka liittyvät drone-lennätyksen riskeihin, PinS-lentomenetelmien kehittämiseen, sairaaloiden laskupaikkojen suunnitteluun ja tulevaisuuden lääkärihelikopterien vaatimusmäärittelyihin. Meillä on ainutlaatuinen, valtakunnallinen näköala moniin korkeariskisen siviili-ilmailun ja sairaalan ulkopuolella tapahtuvan ensihoidon arkeen, kertoo Suominen.
– Tätä tietopohjaa hyödyntämällä pyrimme vaikuttamaan lentoturvallisuuteen ja Suomessa tehtävään kehitystyöhön, Suominen pohtii.
Ainutlaatuinen BOPRA starttasi
Yksi tutkimus- ja kehitysyksikön painopistetutkimuksista vuonna 2019 on ollut ainutlaatuinen BOPRA-tutkimus. Siinä kartoitetaan potilaan aivojen happeutumista ensihoidon aikaisessa anestesiassa ja sen yhteyttä potilaan myöhempään toipumiseen.
BOPRA tuo leikkaussaleissa riskipotilailla käytettävän NIRS-menetelmän ensimmäistä kertaa ensihoitoon. NIRS-monitoroinnin avulla ensihoidon potilaita mahdollisesti pystytään tulevaisuudessa hoitamaan entistä yksilöllisemmin ja korkealaatuisemmin.
Uuden, aivojen kudoshappea mittaavan NIRSmonitorointilaitteen ja tutkimusprotokollan toimivuutta selvittänyt ja päätutkimuksen otoskokolaskelmia tarkentanut pilottitutkimus toteutettiin Vantaan ja Oulun lääkärihelikopteriyksiköissä touko–syyskuussa 2019. Se antoi arvokasta kokemusta, jonka perusteella päätutkimus käynnistettiin kaikissa FinnHEMSin tukikohdissa ennen joulua 2019.
Tutkimus seuraa pidemmällä aikavälillä potilaan aivojen happeutumista ja sen vaikutusta potilaan toipumiseen. Perimmäisenä tavoitteena on potilaan seurantamenetelmien kehittäminen ja siten potilaiden saaman hoidon parantaminen. Turvaamalla kriittisesti sairaiden tai vammautuneiden potilaiden aivojen hapentarjonta mahdollistetaan neurologinen toipuminen.
BOPRA-tutkimus toteutetaan FinnHEMSin tutkimus- ja kehitysyksikön, yliopistollisten sairaanhoitopiirien, Lapin sairaanhoitopiirin sekä useiden ammattikorkeakoulujen yhteistyönä. Tutkimusryhmä koostuu tutkimus- ja kehitysyksikön sekä sairaanhoitopiirien tutkijoista. Lisäksi projektissa työskentelee tutkimusavustajina ammattikorkeakoulujen ensihoidon opiskelijoita. Lyhenne BOPRA tulee sanoista Brain Oxygenation during Prehospital Anesthesia.
Lue lisää www.boprastudy.fi