Taustaa ja tehtyjä selvityksiä

Taustaa ja tehtyjä selvityksiä

Lääkärihelikopteritoiminnan taustaa Suomessa

Suomessa on ollut lääkärihelikopteritoimintaa vuodesta 1993 alkaen. Palvelu laajeni lyhyessä ajassa kuudelle paikkakunnalle, joissa palvelua ohjattiin alueellisen tukiyhdistyksen toimesta. 

Lentotoiminta kilpailutettiin julkisena hankintana ja ostettiin palveluntarjoajalta. Kustannukset maksettiin rahapeliavustuksilla, joita RAY myönsi tukiyhdistyksille hakemuksesta. Lisäksi tukiyhdistykset keräsivät kansalaisilta ja yrityksiltä varoja omaan toimintaansa telemarkkinointia hyödyntäen.

Vuodesta 2006 alkaen RAY asetti rahapeliavustukset ehdolliseksi ja tällöin alueiden sairaanhoitopiirit ottivat lääkärihelikopteritoiminnan ensihoidon vastattavakseen. Kumppanuusmallilla toimittiin vuoteen 2009 asti.

Sosiaalipoliittinen ministerityöryhmä päätti 16.9.2009, että lääkärihelikopteritoiminnan hallinnointi keskitetään yhdelle valtakunnalliselle taholle. Yliopistolliset sairaanhoitopiirit piirit sopivat sosiaali- ja terveysministeriön kanssa vuoden 2010 loppuun kestävästä valmisteluhankkeesta, jonka yhtenä tehtävänä oli kilpailuttaa lääkärihelikopteritoiminnan lentopalvelu valtakunnallisesti. Hankkeen lopputulemana tehtiin lentopalvelusopimukset perustetun FinnHEMS Oy:n lukuun siten, että sopimusten määräaika oli vuoden 2021 loppuun asti.

FinnHEMS Oy perustettiin hankkeen aikana jatkamaan valmisteluhankkeen työtä ja sen omistajiksi tulivat yliopistolliset sairaanhoitopiirit (Helsingin ja Uudenmaan, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirit) tasaosuuksin.

Rahapeliavustukset lakkasivat 31.12.2010 ja yhteiskunnan tähän toimintaa allokoimat varat on ohjattu vuodesta 2011 alkaen FinnHEMS Oy:n käyttöön.

 

FinnHEMS on vastannut suomalaisesta lääkärihelikopteritoiminnasta vuoden 2011 siirtymäkauden jälkeen valtakunnallisesti, jolloin sen vastuulle on kuulunut ostetun lentotoiminnan valvonta ja ohjaus, tukikohdat ja niiden infra, ICT-palvelu sekä oma hallinto. Ensihoitopalvelusta (henkilöstö, välineet ja lääkkeet) ovat vastanneet kunkin toimialueen sairaanhoitopiirit järjestämisvastuun nojalla.

Toimintaa on kuudella paikkakunnalla (Vantaa, Turku, Tampere, Kuopio, Oulu ja Rovaniemi). FinnHEMS Oy:n päätoimipiste sijaitsee Vantaalla. Tukikohdissa työskentelevät alihankkijoiden ja yhteistyötahojen työtekijät huomioiden palvelutuotantoon osallistuu noin 200 lääkärihelikopteritoiminnan ammattilaista. Vuodesta 2010 alkaen on yhtiön toimitusjohtajana ollut Jyri Örri. Ensihoidon ilmailutoiminnan kustannukset ovat tämän hetkisellä toiminnan laajuudella vuositasolla noin 30 miljoonaa euroa. Se jakautuu lentotoiminnan kustannuksiin ja ensihoitopalvelun kustannuksiin. Varsinaisesta ensihoitopalvelusta (lääkäri, ensihoitaja ja tarvittavat varusteet) ja sen rahoituksesta ovat vastanneet yhtiön omistajina toimivat viisi yliopistollista sairaanhoitopiiriä. 

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 10.9.2019 järjestelyä, jossa FinnHEMS Oy:n osakkeet hankittaisiin valtiolle ja yhtiö valmistautuisi toteuttamaan lentotoiminnan omana tuotantona kahdeksassa tukikohdassa vuoden 2022 alusta. FinnHEMS siirtyi valtion omistukseen 13.3.2020. Valtion omistajaohjauksesta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. FinnHEMS vastaa edelleen ilmailupalvelun järjestämisestä ja sairaanhoitopiirit ensihoidosta. 

Ilmailupalvelun hallinnointi ja lentotoiminta sekä sitä tukeva maayksikkötoiminta rahoitetaan valtion talousarviosta. Määräraha myönnetään vuodeksi kerrallaan tarkasti rajattuun käyttötarkoitukseen ja sen käytöstä on raportoitava kuukausittain. Yhtiö ei saa maksaa omistajilleen osinkoa ja toiminnan lakatessa tai sen myydessä omaisuutta, sille syntyy tuottojen ja omaisuuden palautusvelvollisuus ministeriölle tai muuhun yleishyödylliseen tarkoitukseen. 

FinnHEMS kopteri jään yllä

Selvityksiä HEMS-toiminnasta

4.2.1999

Sisäasiainministeriö asetti 26.3.2008 Helikopterityöryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää helikopterien käyttö ensihoidossa, eksyneen etsinnässä ja pelastustoimen erityistehtävissä. Työryhmälle annettiin tehtäväksi tehdä ehdotus järjestelmän kehittämiseksi. Työryhmä esitti, että helikopteritoiminta tulee toteuttaa julkishallinnon vastuulla ja lisävoimavarat tulisivat kunnilta ja valtiolta. Jo tuolloin työryhmä esitti, että Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien kanssa tulee tehdä yhteistyötä. 

Lue muistio

8.1.2004

Timo Viitasen vetämä Helikopterityöryhmä laati vuonna 2003 raportin: ”Lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnan järjestäminen ja rahoitus.” Taustalla oli hallitusohjelmaan keväällä 2003 kirjattu tavoite, että ”osana turvaverkostoa kehitetään lääkäri- ja pelastushelikopteritoimintaa koko maassa. Pyrkimyksenä on pelastushelikopteritoiminnan rahoituksen siirtäminen raha-automaattiavustusten sijaan valtion talousarviosta tapahtuvaksi.”  

Lue raportti

25.1.2007

Lääkäri- ja pelastushelikopterityöryhmä laati raportin toiminnan rahoituksesta ja hallinnoinnista.  Silloisen toimintamallin hyvät ja huonot puolet arvioitiin sekä toiminnan rahoituksen valvonta selvitettiin. Työryhmä ehdotti, että lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta järjestetään vuodesta 2010 alkaen julkisella rahoituksella eli budjettirahoituksen mallilla. Kumppanuusmallia jatkettaisiin nykyisten lento-operaattorisopimusten voimassaoloajan.

Lue raportti

4.12.2007

Kansliapäällikkö Ritva Viljasen johtama Helikopterityöryhmä laati ehdotuksen lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnan järjestämiseksi. Työ perustui pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmaan, jossa kirjattiin tavoitteeksi ” Lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta turvataan.”  

Hallituksen kehys- ja lisätalousarvioneuvotteluissa sovittiin, että vuoden 2008 Rahaautomaattiyhdistyksen varojen jakopäätökseen mennessä asianomaiset ministeriöt valmistelevat ehdotuksen siitä, miten hallitusohjelmassa todettu lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnan turvaaminen toteutetaan. 

Työryhmä ehdotti, että perustetaan valtakunnallinen hallinnointiyksikkö, joka vastaa ensihoitojärjestelmien tarvitsemasta helikopterikuljetuspalvelun hankinnasta (kilpailutus ja sopimusten laatiminen) sekä läpi toimituskauden kestävästä valvonnasta   

Ehdotuksessa todettiin, että hajautettu malli, jossa tukiyhdistykset kilpailuttavat lento-operaattoritoiminnot tukikohdittain, johtaa erilaisiin toimintatapoihin ja siitä aiheutuu ylimääräisiä hallinto- ja kilpailuttamiskustannuksia. Lisäksi puuttuu yhtenäinen valvonta. Keskittämällä toiminta yhteen valtakunnalliseen hallinnointiyksikköön päästään tasalaatuiseen palveluun ja saavutetaan kustannussäästöjä. 

Lue raportti

16.9.2009

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama valtiosihteerityöryhmä esitti, että lääkärihelikopteritoiminnan rahoitus turvattaisiin nostamalla raha-automaattien ja kasinopelien pitämisestä perittävää arpajaisveroa kymmeneen prosenttiin tuotosta. 

Esityksen mukaan lääkärihelikopteritoiminnan hallinnointi siirretään nykyisiltä alueellisilta tukiyhdistyksiltä uudelle valtakunnalliselle hallinnointiyksikölle, jonka perustavat yliopistolliset sairaanhoitopiirit. Hallinnointiyksikkö kilpailuttaa keskitetysti Suomessa tarvittavat lääkärihelikopterit ja vastaa toiminnan edellyttämästä infrastruktuurista. Yliopistolliset sairaanhoitopiirit vastaisivat edelleen alueellaan tarvittavan lääkärihelikopterin lääkinnällisestä toiminnasta ja arvioisivat ensihoidon kokonaisuuden järjestämistä.

Uudelle lääkärihelikopteritoiminnan hallinnointiyksikölle myönnettäisiin varat yksikön hallinnoinnin ja lentotoiminnan kustannusten kattamiseksi valtion talousarvion STM:n hallinnonalan erilliseltä momentilta vuodesta 2011 alkaen. Lääkärihelikopteritoiminnan rahoitus turvattaisiin nostamalla raha-automaattien ja kasinopelien pitämisestä perittävää arpajaisveroa 8,25 prosentista 10 prosenttiin tuotosta vuoden 2011 alusta. 

Lue työryhmän muistio

18.2.2011

Loppuraportti ”Viiden sairaanhoitopiirin hanke lääkärihelikopteritoiminnan kilpailutus – ja hankintayksikön perustamiseksi” valmistui 2010 lopussa. 
Taustalla oli sosiaalipoliittinen ministerityöryhmän  16.9.2009 päätös, jonka mukaan lääkärihelikopteritoiminnan hallinnointi siirretään nykyisiltä alueellisilta tukiyhdistyksiltä uudelle yliopistollisten sairaanhoitopiirien perustamalle hallinnointiyksikölle, jonka tehtävänä on keskitetysti kilpailuttaa Suomessa tarvittavat lääkärihelikopterit ja vastata toiminnan edellyttämästä infrastruktuurista.

Uudelle lääkärihelikopteritoiminnan hallinnointiyksikölle on tarkoitus myöntää varat yksikön hallinnointiin ja lentotoiminnan kustannuksiin valtion talousarvion STM:n erilliseltä momentilta vuodesta 2011 alkaen. 

Marraskuussa 2009 allekirjoitettiin sopimus lääkärihelikopterien hallinnointiyksikön perustamiseen tähtäävästä hankkeesta yliopistollisten sairaanhoitopiirien kesken, jonka perusteella hankkeen hallinnosta vastaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ensihoitokeskus ja hankkeeseen osallistuivat kaikki yliopistolliset sairaanhoitopiirit. 

Lue raportti

 22.8.2018

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä esitti, että kaksi uutta lääkärihelikopteritukikohtaa sijoitettaisiin Seinäjoelle ja Lappeenrantaan. Esitys oli osa ensihoidon ilmailupalveluiden kehittämistä. Tavoitteena oli, että palvelun kattavuus olisi nykyistä suurempi ja ensihoitoa olisi saatavissa yhdenvertaisemmin koko maassa.

Lisäksi työryhmä kokosi vertailevaa tietoa siitä, tulisiko lentotoiminta järjestää ostopalveluna, kuten nykyisin, vai omana tuotantona. Työryhmän mukaan oma tuotanto olisi toiminnan organisoinnin ja kustannusten näkökulmasta nykymallia toimivampi ratkaisu. Omaa tuotantoa puoltavat muun muassa se, että edellytykset jatkuvaan kehittämiseen olisivat paremmat, toiminnan jatkuvuus olisi varmemmalla pohjalla ja oma tuotanto toisi säästöjä verrattuna ulkoistettuun malliin. 

Lue selvitys

17.12.2019

Asiantuntija Jyri Liljan tekemä selvitys käsitteli lääkärihelikopteritoimintaa ensihoidossa. Selvityshenkilön tehtävänä oli arvioida, tulisiko sairaanhoitopiirien, FinnHEMS Oy:n ja muiden toimijoiden tehtäväjako säilyttää nykyisenä tai tulisiko sitä muuttaa.

Lisäksi tehtävänä oli arvioida kootusti lääkärihelikopteritoiminnan ja ensihoidon tehtäviä hallitusohjelman tavoitteen toteuttamiseksi. Tavoitteena on turvata lääkärihelikopteritoiminta koko maassa kustannusvaikuttavasti.

Lue selvitys

Hyödyllisiä linkkejä