Lääkärihelikopteritoiminnan ensimmäinen valtakunnallinen strateginen toimenpidesuunnitelma laadittiin yhteistyössä sidosryhmien kanssa vuoden 2023 aikana. Vuosille 2024–30 tehty strategia painottaa lääkärihelikopteritoiminnan vaikuttavuutta ja toimii pohjana omistajastrategialle.
Lääkärihelikopteritoiminnan vaikuttavuutta ja palvelun yhdenvertaista saatavuutta voidaan parantaa merkittävästi. Se edellyttää kansallista strategiaa ja toimintamallia, joka ylittää ensihoitopalvelun hallinnolliset rajat. Tämä ilmenee vuonna 2022 valtioneuvoston tukemasta Lääkärihelikopteritoiminnan vaikuttavuus ja kustannustehokkuuden kehittäminen -tutkimuksesta.
Alalla siis tiedostettiin, että yksittäisten linjausten sijaan tarvitaan yhtenäinen strategia, jotta lääkärihelikopterijärjestelmästä voitaisiin rakentaa valtakunnallisesti entistä vaikuttavampi ja enemmän hyötyarvoa tuottava kokonaisuus. Strategian suuntaviivojen mukaan toimintaa voitaisiin kehittää koko Suomessa ja turvata sen yhteiskunnallinen ja terveydellinen vaikuttavuus.
Tulevaisuutta ja kehittämisen mahdollisuuksia kartoitettiin ja suunniteltiin työpajoissa, joihin osallistui operatiivista ja hallinnon väkeä FinnHEMSistä ja hyvinvointialueilta, lääkärihelikopteritoiminnan ohjausryhmästä, FinnHEMSin hallituksesta sekä sosiaali- ja terveys ministeriöstä.
Lääkärihelikopteritoiminta on kohdennettu kaikista suurimmassa hädässä oleville ihmisille ja perustuu lääkäritasoisen ensihoitopalvelun tuomiseen hätätilapotilaan luokse.
— Strategian kehittäminen alkoi pohdinnalla, minkä tyyppisiä potilastilanteita järjestelmä voisi palvella entistä laajemmin ja vaikuttavammin, sanoo FinnHEMSin toimitusjohtaja Jari Huhtinen.
STRATEGIAN LÄHTÖPISTE
Strategiaan on kuvattu viisi potilastyyppiä ja -tilannetta, jotka muodostavat strategian lähtöpisteen. Ensimmäisenä ovat kriittisen avun tarpeessa olevat ensihoitopotilaat, mikä vastaa pitkälti palvelun nykyistä kohderyhmää ja kattavuutta. Toisena ovat pitkien etäisyyksien potilaat, jotka hyötyvät siitä, että helikopteri on logistisesti ja kuljetusvälineenä huomattavan tehokas ja vaikuttava.
Kolmantena ryhmänä ovat nopeasta kuljetuksesta hyötyvät, esimerkiksi aivohalvauspotilaat, joiden hoitoon keskitetty etupäässä yliopistollisiin sairaaloihin.
— Näiden potilaiden systemaattisempi saaminen lääkärihelikopterijärjestelmän piiriin voisi tuoda merkittävää yhteiskunnallista ja inhimillistä hyötyarvoa, kun suurempi osa potilaista voisi toipua ja säilyttää toimintakykynsä entistä paremmin, Huhtinen sanoo.
Neljäs tilanne koskee sairaalasiirtoja eli tyypillisesti potilasta, jonka hoito edellyttää nopeaa siirtoa toiseen hoitopaikkaan, tavallisimmin yliopistosairaalaan. Tällaisia ovat esimerkiksi lasten neurokirurgiset vakavat vammat. Viides tilanne nivoutuu suomalaiseen varautumiseen ja valmiuteen, jossa puolustusvoimat, rajavartiolaitos ja FinnHEMS valtiollisena helikopterioperaattorina muodostavat tärkeän yhteistyökokonaisuuden.
— Suomessa terveyspalvelut tuotetaan kriisitilanteessa siviiliorganisaation eli soteverkoston kautta. Meillä pitää olla kyky mahdollisesti mittaviinkin potilaiden evakuointeihin ja siirtoihin. Näemme lääkärihelikopterijärjestelmän yhä enemmän osana kansallista kriisivalmiutta ja varautumista, Huhtinen linjaa.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN VAIKUTUS
Lääkärihelikopteri-toiminnan ydin, korkeatasoinen erikoislääkäripalvelu hätätilapotilaalle, on säilynyt muuttumattomana 30 vuotisen toiminnan ajan.
— Häilyvä rahoituksellinen tilanne on muuttunut vakaaksi valtion budjettirahoitukseksi. Samalla olemme integroituneet entistä enemmän osaksi Suomen sotepalvelujärjestelmää, hyvinvointialueita ja valtion toimintaa, Huhtinen kuvailee.
Sen sijaan toimintaympäristö, suomalainen yhteiskunta on muuttunut. On nähtävissä kansanterveydellisiä trendejä, jotka ovat vaikuttaneet potilastyyppien määrän kehittymiseen ja tulevaisuuden ennusteisiin. Toisaalta liikenneturvallisuus on parantunut niin paljon, että liikennekuolemien ja vakavien onnettomuuksien määrä ovat käytännössä puolittunut viimeisen 10–20 vuoden aikana.
— Nämä trendit antavat meille liikkumatilaa katsoa, miten järjestelmän vaikuttavuutta voidaan kehittää, Huhtinen sanoo.
Samalla lääkärihelikopterijärjestelmä liittyy entistä tiiviimmin osaksi suomalaista terveydenhuoltoa, terveyspalvelujen verkostoa, sairaaloiden työnjakoa, kriittisten potilaiden hoidon keskittämisen suuntauksia ja suomalaista kansallista varautumista ja valmiutta.
— Strategiassa on paljon yhtymäpintaa yliopistollisia sairaaloita ylläpitävien hyvinvointialueiden tavoitteiden kanssa. Ensihoidon lääkärihelikopterit tekevät laajaa yhteistyötä kaikkien päivystystoimintojen kanssa eli näen uuden strategian nimenomaan potilasta palvelevana, sanoo Pirkanmaan ensihoidon toimialajohtaja Sanna Hoppu. Hän oli vuonna 2023 FinnHEMSin ohjausryhmän jäsen ja puheenjohtaja vuonna 2024.
— Meidän täytyy myös hyväksyä se, että vaikka meillä on yhtenäinen strategia, sitä pitää osata tulkita paikalliset tarpeet huomioiden, mutta potilaan etu edellä.
KALUSTOUUDISTUS TULOSSA
Suomen valtio linjasi vuonna 2019, että lääkärihelikopterijärjestelmän tulisi perustua valtio-omistukseen omalla helikopterikalustolla. Kun FinnHEMSin oma operatiivinen lentotoiminta käynnistyi, oman laivaston hankinta ei ollut mahdollista samassa aikataulussa, vaan toiminta rakennettiin helikoptereiden viisivuotisten leasingsopimusten perustalle. Nykysopimukset päättyvät vuodenvaiheessa 2026–27.
— Meidän on välttämätöntä tarkastella, miten helikopterikapasiteetti järjestetään vuodesta 2027 eteenpäin. Laskelmiin perustuva näkökulmamme on, että omistuksellinen malli on kustannustehokkain pitkällä aikavälillä. On valtiolle merkittävästi kustannustehokkaampaa omistaa tällainen kalusto kuin käyttää vuokraus- tai leasingratkaisuja. Strategiatyö antaa kalustohankintaan konkreettisia eväitä, Huhtinen toteaa.
Sanna Hoppu on samoilla linjoilla ja painottaa potilaan etua.
— Lääkärihelikopteristrategian kannalta on tärkeää, että meillä on käytettävissä sellainen helikopterikalusto, joka takaa, että potilaan hoito säilyy hyvänä koko kuljetuksen ajan.
KATSE TULEVAAN
Jotta potilasstrategia voisi toimia tehokkaasti, on havaittu, että tarvittaisiin tilannekeskustyyppinen eli reaaliaikainen HEMS-koordinaatiokeskus. Sillä olisi käytössään paitsi lääkärihelikopterijärjestelmän, myös keskeisimpien yliopisto- ja muiden sairaaloiden tilannekuva eri alueilla.
— Olemme esittäneet koordinaatiokeskuksen rakentamista ja suunnittelemme sen pilotointia. Vielä on auki, kuinka monen hyvinvointialueen organisaatiorakenteista se rakentuu ja integroituuko se hyvinvointialueiden nykyisiin valmius- ja tilannekeskuksiin, Huhtinen kertoo.
Strateginen toimenpidesuunnitelma luovutettiin sosiaali- ja terveysministeriölle syksyllä 2023. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän tulisi esittää raporttinsa valtion lääkärihelikopteritoiminnan omistajastrategiaksi toukokuun lopussa.
SANNA HOPPU
ENSIHOIDON TOIMIALAJOHTAJA,
PIRKANMAA