Vihdoinkin työ saa arvoisensa puitteet

Tiina Koutajoki Blogi

Vedosta lepattavat lahkeet, jäätyvät putket ja ovenraosta sisälle tupruttava lumi ovat Kuopion Rissalassa sijaitsevan nykyisen parakkirakenteisen tukikohdan ilmeisiä haittapuolia. Vielä merkittävämpiä tekijöitä ovat työssä jaksamiseen ja lepomahdollisuuksiin liittyvät puutteet. Toimintaamme varta vasten suunniteltu uusi tukikohta onkin siksi ihan mielettömän hieno juttu.

Kesällä tulee kuluneeksi 10 vuotta siitä, kun aloitin työni HEMS-toiminnassa. Koko tämän ajan – ja jo ennen sitä – Itä-Suomen lääkärihelikopteri on toiminut väliaikaisissa tiloissa. Tilat ovat muutto muutolta parantuneet, mutta tilanpuute ja parakkirakenteiden ongelmat puutteellisine lämmön- ja ääneneristyksineen ovat pysyneet.

Nykyisissä tiloissa rakenteelliset haitat ovat kuitenkin pieniä verrattuna työssä jaksamisen haasteisiin. Pienissä tiloissa kaikki tapahtuu saman käytävän varrella. Päivystävän miehistön lepo häiriintyy, kun käytävällä liikkuu esimerkiksi muita miehistön jäseniä, mekaanikkoja tai FinnHEMSin edustajia. Heikon äänieristyksen takia kukaan ei saa rauhaa. Myös lentokentän melu kyllästyttää.

Blogi: "Kaikki, mitä teemme, tapahtuu potilaan ehdoilla"

Tiina Koutajoki Blogi

Lääkärihelikopteritoiminta on tärkeä osa ensihoitopalvelua. Tavoitteemme on palvella koko erityisvastuualuettamme mahdollisimman hyvin. Kaikki, mitä teemme, tähtää potilaan kannalta mahdollisimman hyvään tulokseen. Myös tukikohtaratkaisu on osa tätä tavoitetta.

Itä-Suomen lääkärihelikopteri on aina toiminut väliaikaisissa tiloissa. Toiminnan vakiintumisen myötä saamme vihdoin pysyvän lääkärihelikopteritukikohdan Kelloniemeen.

Merkittävä osa alueen väestöstä keskittyy Kuopion taajama-alueelle, jonne sijoittuu myös merkittävä osa tehtävistämme. Mikä sitten olisi paras sijainti lääkärihelikopteritukikohdalle? Lentotoiminnan näkökulmasta tarkasteltuna Rissala olisi järkevä vaihtoehto. Ensihoitopalvelun kannalta taas sijainti Kelloniemessä, lähempänä kantakaupunkia on parempi. Lääkärihelikopteritoiminnan yhteydessä puhutaan paljon helikopterista ja lentämisestä, mutta myös maayksiköllä hoidettavat tehtävät ovat tärkeä osa toimintaamme. Kulkuvälineellä ei ole potilaan kannalta merkitystä. Sillä on merkitystä, että tavoitamme hänet mahdollisimman nopeasti ja turvallisesti.

Blogi: Tavallista turvallisempi talo

Tiina Koutajoki Blogi

Kuopion FH60-tukikohta on vuosikaudet joutunut siirtymään väliaikaisista tiloista toisiin. Epävakainen taival on kuitenkin vihdoin päättymässä, kun Kuopion Kelloniemeen nousee pysyvä tukikohtarakennus. Lääkärihelikopteritoiminta muuttaa uusiin tiloihin kesällä 2019.

Kelloniemen uusi tukikohta on hyvin samanlainen kuin Turkuun vuonna 2015 valmistunut tukikohtarakennus. Se koostuu noin 400 neliön helikopterihallista, 50 neliön autohallista ja kahteen kerrokseen sijoittuvasta 450 neliön miehistötilasta.

Helikopteri täyttää suurimman osan helikopterihallista, mutta sinne sijoitetaan myös muun muassa lääkintähuollon tilat, helikopterihuollon vaatimat tekniikan varastot sekä varavoimakone, jonka avulla varmistetaan tukikohdan kriittisten toimintojen sähkön saanti myös mahdollisen sähkökatkon aikana.

Miehistötiloissa huomioidaan toiminnan erikoislaatuisuus ja päivystystyön tarpeet. Yleiset tilat, kuten luokkahuone, toimistot ja tekniset tilat sijoitetaan ensimmäiseen kerrokseen, ja päivystävän miehistön tilat eli olohuone, keittiö, majoitustyöhuoneet, pyykinpesutila, pukuhuoneet ja lennonvalmistelutila toiseen kerrokseen. Näin ollen alakerran yleisissä tiloissa voidaan järjestää kokouksia ja koulutuksia sekä vastaanottaa vieraita häiritsemättä päivystävää miehistöä. Kaikki talon sisäiset kulkureitit on suunniteltu ahdollisimman lyhyiksi ja loogisiksi, jotta toiminta hälytyksen tullessa olisi mahdollisimman nopeaa.

Epätahdissa

Tiina Koutajoki Uutiset, Yleinen

20-vuotias Hilla asuu poikaystävänsä Veikan kanssa Porvoossa. Hän käy nuorten työpajalla neljänä päivänä viikossa ja pitää piirtämisestä ja TV-sarjojen katselemisesta. Hän on monin tavoin hyvin tavallinen nuori. Ikätovereistaan hänet kuitenkin erottaa rintaan asennettu sydämentahdistin, joka valvoo väsymättä Hillan sydämenlyöntejä.

Hilla ja Veikka olivat nukkumassa, kun Veikka heräsi Hillan ääntelyyn. Hän ajatteli, että Hilla näki painajaisia ja oli heräämässä, mutta sen sijaan tyttöystävä meni liikkumattomaksi ja elottomaksi. Veikka soitti hätänumeroon ja aloitti elvytyksen hätäkeskuspäivystäjän ohjeiden mukaan. Vaikka Veikalla ei ollut kokemusta elvyttämisestä, ohjeiden avulla hän kykeni ylläpitämään elvytystä, kunnes ensimmäinen ensihoitoyksikkö saapui paikalle.

Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoitoyksikön lisäksi Hillaa hoitamaan hälytettiin myös lääkärihelikopteri koodilla A700, elottomuus. Vajaassa viidessä minuutista hälytyksestä ensihoitolääkäri Markus Lyyra, HEMS-pelastaja Juha Leppänen ja lentäjä Anssi Vuolle nousivat ilmaan FinnHEMSin Vantaan tukikohdasta. Kahdeksan minuuttia myöhemmin helikopteri laskeutui Porvoon Kuninkaanportissa sijaitsevan pelastusaseman pihalle, josta lääkäri ja HEMS-pelastaja saivat kyydin edelleen Hillan luo.

Lääkärihelikoptereilla useita synnytyshälytyksiä juhannuksena

Tiina Koutajoki Uutiset, Yleinen

Tiedote 26.6.2018

Juhannus oli lääkärihelikoptereille tavanomaisen vilkas. Hälytyksiä oli 20 prosenttia enemmän kuin kesäkuun muina viikonloppuina. Kiireisin päivä oli sunnuntai, jolloin hälytyksiä tuli yli puolet enemmän normaaliin kesäkuun sunnuntaihin verrattuna. Tänä vuonna FinnHEMS hälytettiin poikkeuksellisesti useille synnytystehtäville.

Vilkkainta juhannuksena oli Tampereen tukikohdassa, missä FinnHEMSin lääkärihelikopteri hälytettiin tehtävälle 41 kertaa. Määrä on 50 prosenttia enemmän kuin tavallisesti kesäkuun viikonloppuna ja 32 prosenttia enemmän kuin viime juhannuksena. Vastaavasti muualla Suomessa hälytyksiä oli hieman viime vuotta vähemmän.

Kaikissa FinnHEMSin kuudessa tukikohdassa vastaanotettiin juhannusviikonlopun aikana yhteensä 159 hälytystä. Määrä on lähes sama kuin viime vuonna, jolloin hälytyksiä kirjattiin 163 kappaletta.

Tajuttomia ja elottomia potilaita eniten

Suurin osa hälytyksistä koski tajuttomia ja elottomia potilaita, tieliikenneonnettomuuksien uhreja sekä myrkytystapauksia.

Blogi: Kansainvälinen yhteistyö kehittää eurooppalaista HEMS-alaa

Tiina Koutajoki Blogi, Yleinen

Huhtikuussa FinnHEMSin lentotoimintayksikön projektipäällikkönä aloittanut Ari Pellinen osallistui viime viikolla Varsovassa järjestettyyn AIRMED-kongressiin. Alalle vastikään tullut Pellinen on vaikuttunut siitä, kuinka työlleen omistautuneita HEMS-yhteisön jäsenet ovat eri puolilla maailmaa. Yhteistyötä ja yhtenäisiä toimintatapoja tosin voisi hänen mielestään olla nykyistäkin enemmän.

Mikä on AIRMED-kongressi?

AIRMED kokoaa vuosittain yhteen HEMS-alan toimijoita etupäässä Euroopasta, mutta myös sen ulkopuolelta. Tänä vuonna AIRMED-kongressi järjestettiin Puolan Varsovassa 12.–14. kesäkuuta.

Keitä tapahtumaan osallistui?

Mukana oli lentoyhtiöiden, helikopteri- ja laitevalmistajien, tutkimusyhteisöjen sekä lääkintäalan edustajia. Osallistujia oli myös esimerkiksi USA:sta ja Australiasta, ja olipa eksoottisella Bhutanillakin edustus kongressissa. Itse osallistuin AIRMEDiin yhdessä muutamien muiden FinnHEMSin työntekijöiden kanssa. Siten tapahtuma tarjosi uudelle työntekijälle kiistatta hyvän yleiskatsauksen HEMS-alan eurooppalaiseen toimintaympäristöön. Kolmipäiväisen tapahtuman suurin haaste olikin valita mielekkäimmät luennot.

Tutkimus: uusi aluejakomalli parantaisi ensihoitopalvelun vertailtavuutta

Tiina Koutajoki Uutiset, Yleinen

FinnHEMS tutkimus- ja kehitysyksikön asiantuntijan Jukka Pappisen mukaan uuden, väestötiheyteen perustuvan aluejakomallin avulla alueiden ensihoidon palvelutarve voitaisiin ennakoida nykyistä yksinkertaisemmin. Malli helpottaisi myös palvelun tason valtakunnallista vertailua eri sairaanhoitopiirien välillä. Tämä käy ilmi Pappisen toukokuussa julkaistusta tutkimuksesta.

Erikoissairaanhoidosta alueellaan vastaavien sairaanhoitopiirien tulee lain mukaan laatia ensihoidon palvelutasopäätös, jossa määritellään ensihoitopalvelun sisältö muun muassa tavoitettavuuden näkökulmasta. FinnHEMS tutkimus- ja kehitysyksikön asiantuntija Jukka Pappinen on tutkinut, miten uutta aluejakomallia voitaisiin soveltaa palvelutasopäätöksessä.

Pappisen tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää, miten väestötiheydeltään erilaiset alueet tulisi jaotella, jotta niiden erityispiirteet pystyttäisiin huomioimaan paremmin ensihoitopalvelua suunnitellessa ja miten ensihoitopalvelun tasoa olisi helpompi vertailla valtakunnallisesti.

Ensihoitolääkäripalvelun kehittäminen ei saa nojata mielipiteisiin

Tiina Koutajoki Uutiset, Yleinen

Lääkärihelikopteritoiminta on viime aikoina ollut mediassa esillä ja saanut julkisessa keskustelussa osakseen kritiikkiä. Taustalla vaikuttanee talouspoliittisen ministerivaliokunnan huhtikuinen päätös kahden uuden tukikohdan perustamisesta ja järjestämisvastuun keskittämisestä Pirkanmaan maakunnalle.

Keskustelu suomalaisesta ensihoitolääkäripalvelusta on tärkeää. Jotta se olisi myös hedelmällistä, argumentoinnin pitäisi mielipiteiden sijaan perustua faktoihin.

Ensihoidossa, kuten kaikkialla muuallakin terveydenhuollossa, vain osa potilaista hyötyy lääkärihoidosta. Ensihoitolääkäripalvelun vaikuttavuus tulee kuitenkin esiin, kun osuutta suhteutetaan volyymiin: Suomessa on vuosittain noin 750 000 hätäkeskuksen välittämää ensihoitotehtävää, ja arviolta 20 000–25 000 potilasta hyötyy ensihoitolääkärin hoidosta tai hoitoonohjauksesta.

EUPHOREA – yhteistyön tavoitteena päihittää muu maailma

Tiina Koutajoki Uutiset, Yleinen

FinnHEMS tutkimus- ja kehitysyksikkö ja HYKS Akuutti järjestivät yhteistyössä kansainvälisen EUPHOREA-tutkijatapaamisen Helsingissä 14.-15. toukokuuta. Tapaamiseen osallistui 28 ensihoidon tutkijaa ja toimijaa yhteensä kahdeksasta Euroopan maasta.

EUPHOREA, European Prehospital Research Alliance, on puolivuosittain tapaava, vapaamuotoinen ensihoidon tutkimuksen verkosto. Helsingin tapaamisessa esiteltiin eri vaiheessa olevia tutkimuksia HEMS-tukikohtien optimaalisesta sijoittamisesta vaikean hengitystien hallintaan ensihoidossa.

Helsingin Yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan Suomen ensimmäiseksi ensihoitolääketieteen professoriksi loppuvuodesta 2017 nimitetty Markus Skrifvars piti tapaamisen avajaispuheenvuoron ensihoidon elvytystutkimuksesta. Suomalaisista ensihoidon tutkimuksista esiteltiin FinnHEMS tutkimus- ja kehitysyksikön ja TTL:n yhteishankkeen tuloksia HEMS-henkilöstön vireydestä sekä Maaret Castrénin riskikartoitusta ensihoidossa. Alkuvaiheessa olevista tutkimuksista Jouni Nurmi esitteli hanketta ensihoidon anestesian aikaisesta aivojen happeutumisen mittaamisesta ja Anssi Heino HEMS benefit scoren revisointiin tähtäävää projektia.