Blogi: Tavallista turvallisempi talo

Tiina Koutajoki Blogi

Kuopion FH60-tukikohta on vuosikaudet joutunut siirtymään väliaikaisista tiloista toisiin. Epävakainen taival on kuitenkin vihdoin päättymässä, kun Kuopion Kelloniemeen nousee pysyvä tukikohtarakennus. Lääkärihelikopteritoiminta muuttaa uusiin tiloihin kesällä 2019.

Kelloniemen uusi tukikohta on hyvin samanlainen kuin Turkuun vuonna 2015 valmistunut tukikohtarakennus. Se koostuu noin 400 neliön helikopterihallista, 50 neliön autohallista ja kahteen kerrokseen sijoittuvasta 450 neliön miehistötilasta.

Helikopteri täyttää suurimman osan helikopterihallista, mutta sinne sijoitetaan myös muun muassa lääkintähuollon tilat, helikopterihuollon vaatimat tekniikan varastot sekä varavoimakone, jonka avulla varmistetaan tukikohdan kriittisten toimintojen sähkön saanti myös mahdollisen sähkökatkon aikana.

Miehistötiloissa huomioidaan toiminnan erikoislaatuisuus ja päivystystyön tarpeet. Yleiset tilat, kuten luokkahuone, toimistot ja tekniset tilat sijoitetaan ensimmäiseen kerrokseen, ja päivystävän miehistön tilat eli olohuone, keittiö, majoitustyöhuoneet, pyykinpesutila, pukuhuoneet ja lennonvalmistelutila toiseen kerrokseen. Näin ollen alakerran yleisissä tiloissa voidaan järjestää kokouksia ja koulutuksia sekä vastaanottaa vieraita häiritsemättä päivystävää miehistöä. Kaikki talon sisäiset kulkureitit on suunniteltu ahdollisimman lyhyiksi ja loogisiksi, jotta toiminta hälytyksen tullessa olisi mahdollisimman nopeaa.

Epätahdissa

Tiina Koutajoki Uutiset, Yleinen

20-vuotias Hilla asuu poikaystävänsä Veikan kanssa Porvoossa. Hän käy nuorten työpajalla neljänä päivänä viikossa ja pitää piirtämisestä ja TV-sarjojen katselemisesta. Hän on monin tavoin hyvin tavallinen nuori. Ikätovereistaan hänet kuitenkin erottaa rintaan asennettu sydämentahdistin, joka valvoo väsymättä Hillan sydämenlyöntejä.

Hilla ja Veikka olivat nukkumassa, kun Veikka heräsi Hillan ääntelyyn. Hän ajatteli, että Hilla näki painajaisia ja oli heräämässä, mutta sen sijaan tyttöystävä meni liikkumattomaksi ja elottomaksi. Veikka soitti hätänumeroon ja aloitti elvytyksen hätäkeskuspäivystäjän ohjeiden mukaan. Vaikka Veikalla ei ollut kokemusta elvyttämisestä, ohjeiden avulla hän kykeni ylläpitämään elvytystä, kunnes ensimmäinen ensihoitoyksikkö saapui paikalle.

Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoitoyksikön lisäksi Hillaa hoitamaan hälytettiin myös lääkärihelikopteri koodilla A700, elottomuus. Vajaassa viidessä minuutista hälytyksestä ensihoitolääkäri Markus Lyyra, HEMS-pelastaja Juha Leppänen ja lentäjä Anssi Vuolle nousivat ilmaan FinnHEMSin Vantaan tukikohdasta. Kahdeksan minuuttia myöhemmin helikopteri laskeutui Porvoon Kuninkaanportissa sijaitsevan pelastusaseman pihalle, josta lääkäri ja HEMS-pelastaja saivat kyydin edelleen Hillan luo.

Koulumatka kesken jäi

Tiina Koutajoki Ajankohtaista, Uutiset

Loppukesän aamu kaarinalaisperheessä oli niin tavallinen kuin olla ja voi. Pihalla pärähti mopo käyntiin, kun 16-vuotias Eero lähti kouluun. Alkamassa oli hänen toinen koulupäivänsä Turun ammatti-instituutissa. Eeron äiti söi keittiössä aamupalaa. Sitten hän yhtäkkiä tunsi, että kaikki ei ollut kohdallaan. 

Eeron pitkä tie kaarinalaiselta pellolta ambulanssilla TYKS:iin ja takaisin kotiin vei kuukausia. Lue Eeron koko tarina.

 

Eeron tarina kokonaisuudessaan myös alla.

Talon ohi meni paloauto. Sitten ambulanssi. Pelko siitä, että omalle pojalle oli tapahtunut jotain, voimistui.

Seuraavaksi ulkoa kuului voimistuva helikopterin ääni.

Äidin oli pakko päästä ulos. Hän ryntäsi autoonsa, ajoi tielle ja näki jo kaukaa tutun mopon. Ambulanssiin siirretty Eero oli tajuton eikä reagoinut mihinkään. Rannesyke tuntui hyvin heikosti. Perna ja maksa vuosivat massiivisesti, sääressä oli avomurtuma ja keuhkot olivat painuneet pahasti kasaan. Kypärä oli yhä pojan päässä, mutta kasvoissa näkyi ruhjeita ja aivoissa oli verenvuotoa.

Lääkärihelikoptereilla useita synnytyshälytyksiä juhannuksena

Tiina Koutajoki Uutiset, Yleinen

Tiedote 26.6.2018

Juhannus oli lääkärihelikoptereille tavanomaisen vilkas. Hälytyksiä oli 20 prosenttia enemmän kuin kesäkuun muina viikonloppuina. Kiireisin päivä oli sunnuntai, jolloin hälytyksiä tuli yli puolet enemmän normaaliin kesäkuun sunnuntaihin verrattuna. Tänä vuonna FinnHEMS hälytettiin poikkeuksellisesti useille synnytystehtäville.

Vilkkainta juhannuksena oli Tampereen tukikohdassa, missä FinnHEMSin lääkärihelikopteri hälytettiin tehtävälle 41 kertaa. Määrä on 50 prosenttia enemmän kuin tavallisesti kesäkuun viikonloppuna ja 32 prosenttia enemmän kuin viime juhannuksena. Vastaavasti muualla Suomessa hälytyksiä oli hieman viime vuotta vähemmän.

Kaikissa FinnHEMSin kuudessa tukikohdassa vastaanotettiin juhannusviikonlopun aikana yhteensä 159 hälytystä. Määrä on lähes sama kuin viime vuonna, jolloin hälytyksiä kirjattiin 163 kappaletta.

Tajuttomia ja elottomia potilaita eniten

Suurin osa hälytyksistä koski tajuttomia ja elottomia potilaita, tieliikenneonnettomuuksien uhreja sekä myrkytystapauksia.

Tutkimus: uusi aluejakomalli parantaisi ensihoitopalvelun vertailtavuutta

Tiina Koutajoki Uutiset, Yleinen

FinnHEMS tutkimus- ja kehitysyksikön asiantuntijan Jukka Pappisen mukaan uuden, väestötiheyteen perustuvan aluejakomallin avulla alueiden ensihoidon palvelutarve voitaisiin ennakoida nykyistä yksinkertaisemmin. Malli helpottaisi myös palvelun tason valtakunnallista vertailua eri sairaanhoitopiirien välillä. Tämä käy ilmi Pappisen toukokuussa julkaistusta tutkimuksesta.

Erikoissairaanhoidosta alueellaan vastaavien sairaanhoitopiirien tulee lain mukaan laatia ensihoidon palvelutasopäätös, jossa määritellään ensihoitopalvelun sisältö muun muassa tavoitettavuuden näkökulmasta. FinnHEMS tutkimus- ja kehitysyksikön asiantuntija Jukka Pappinen on tutkinut, miten uutta aluejakomallia voitaisiin soveltaa palvelutasopäätöksessä.

Pappisen tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää, miten väestötiheydeltään erilaiset alueet tulisi jaotella, jotta niiden erityispiirteet pystyttäisiin huomioimaan paremmin ensihoitopalvelua suunnitellessa ja miten ensihoitopalvelun tasoa olisi helpompi vertailla valtakunnallisesti.

Ensihoitolääkäripalvelun kehittäminen ei saa nojata mielipiteisiin

Tiina Koutajoki Uutiset, Yleinen

Lääkärihelikopteritoiminta on viime aikoina ollut mediassa esillä ja saanut julkisessa keskustelussa osakseen kritiikkiä. Taustalla vaikuttanee talouspoliittisen ministerivaliokunnan huhtikuinen päätös kahden uuden tukikohdan perustamisesta ja järjestämisvastuun keskittämisestä Pirkanmaan maakunnalle.

Keskustelu suomalaisesta ensihoitolääkäripalvelusta on tärkeää. Jotta se olisi myös hedelmällistä, argumentoinnin pitäisi mielipiteiden sijaan perustua faktoihin.

Ensihoidossa, kuten kaikkialla muuallakin terveydenhuollossa, vain osa potilaista hyötyy lääkärihoidosta. Ensihoitolääkäripalvelun vaikuttavuus tulee kuitenkin esiin, kun osuutta suhteutetaan volyymiin: Suomessa on vuosittain noin 750 000 hätäkeskuksen välittämää ensihoitotehtävää, ja arviolta 20 000–25 000 potilasta hyötyy ensihoitolääkärin hoidosta tai hoitoonohjauksesta.

EUPHOREA – yhteistyön tavoitteena päihittää muu maailma

Tiina Koutajoki Uutiset, Yleinen

FinnHEMS tutkimus- ja kehitysyksikkö ja HYKS Akuutti järjestivät yhteistyössä kansainvälisen EUPHOREA-tutkijatapaamisen Helsingissä 14.-15. toukokuuta. Tapaamiseen osallistui 28 ensihoidon tutkijaa ja toimijaa yhteensä kahdeksasta Euroopan maasta.

EUPHOREA, European Prehospital Research Alliance, on puolivuosittain tapaava, vapaamuotoinen ensihoidon tutkimuksen verkosto. Helsingin tapaamisessa esiteltiin eri vaiheessa olevia tutkimuksia HEMS-tukikohtien optimaalisesta sijoittamisesta vaikean hengitystien hallintaan ensihoidossa.

Helsingin Yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan Suomen ensimmäiseksi ensihoitolääketieteen professoriksi loppuvuodesta 2017 nimitetty Markus Skrifvars piti tapaamisen avajaispuheenvuoron ensihoidon elvytystutkimuksesta. Suomalaisista ensihoidon tutkimuksista esiteltiin FinnHEMS tutkimus- ja kehitysyksikön ja TTL:n yhteishankkeen tuloksia HEMS-henkilöstön vireydestä sekä Maaret Castrénin riskikartoitusta ensihoidossa. Alkuvaiheessa olevista tutkimuksista Jouni Nurmi esitteli hanketta ensihoidon anestesian aikaisesta aivojen happeutumisen mittaamisesta ja Anssi Heino HEMS benefit scoren revisointiin tähtäävää projektia.

Valtakunnallinen ensihoidon tutkimusseminaari tulee taas – EH Seminaari 2018

Tiina Koutajoki Uutiset, Yleinen

FinnHEMS tutkimus- ja kehitysyksikkö järjestää valtakunnallisen ensihoidon tutkimusseminaarin 20.11.2018.  Seminaariin ovat tervetulleita kaikki ensihoidon tutkimusta tekevät ja siitä kiinnostuneet ammatista sekä aikaisemmasta tutkimustaustasta riippumatta.

Vuonna 2017 ensimmäisen kerran järjestetty valtakunnallinen ensihoidon tutkimusseminaari sai runsaasti positiivista palautetta. Palautteen perusteella FinnHEMS tutkimus- ja kehitysyksikkö järjestää EH Seminaarin toisena vuonna peräkkäin marraskuun 20. päivänä Helsingin Meilahdessa.

Seminaarin tavoitteena on tuoda yhteen eri puolilla maata ensihoidon tutkimusta tekeviä ja siitä kiinnostuneita ammatista sekä aikaisemmasta tutkimuskokemuksesta riippumatta merkityksellisen ajatuksenvaihdon ja verkostoitumisen merkeissä.

Vuoden 2018 tutkimusrahoitus

Tiina Koutajoki Uutiset, Yleinen

FinnHEMS tutkimus- ja kehitysyksikkö ei järjestä rahoitushakua vuonna 2018.

FinnHEMS tutkimus- ja kehitysyksikkö on myöntänyt rahoitusta väitöskirjojen ja muiden tutkimusprojektien toteuttamiseksi ensihoidon alalla.

Vuonna 2018 yksikkö ei järjestä rahoitushakua toiminnan tulevan järjestysmallin ja sen vaikutusten ollessa vielä epävarmoja,

Vuoden 2019 päätetään vuoden 2018 lopussa ja siitä tullaan tiedottamaan erikseen.

Lisätietoja tutkimusrahoitukseen liittyvissä asioissa saa projektipäällikkö Anna Olkinuoralta.

Blogi: Next is now – ajatuksia ensihoidon tulevaisuudesta

Tiina Koutajoki Blogi, Yleinen

Kansainväliset kongressit ja konferenssit ovat korvaamattoman tärkeitä paitsi verkostoitumisen myös alan kehityksen ja tutkimuksen seuraamisen sekä oman ammattitaidon kartuttamisen kannalta. Tutkimus- ja kehitystoiminnan suunnittelemisessa on tärkeää tietää, missä mennään meillä ja muualla.

Huhtikuussa ensihoidon ammattilaiset kokoontuivat jälleen Kööpenhaminaan EMS2018-kongressiin, josta on kolmen vuoden aikana muodostunut alan kärkitapahtumia Euroopassa. Vuodesta toiseen tapahtuma on tarjonnut merkityksellisiä kohtaamisia, tietoa ja uusia ideoita.

Kongresseihin osallistumiseen kannattaa mielestäni panostaa. Kolme intensiivistä päivää alan asiantuntijoita kuunnellen – tauoilla käydyistä keskusteluista puhumattakaan! – stimuloi ajattelua aivan eri tavoin kuin tavalliset työpäivät toimistolla. Kansainvälisen verkostoitumisen lisäksi tapahtumissa on mahdollista keskustella suomalaisten ensihoidon osaajien kanssa alan kotimaisista kehitysnäkymistä. Ilahduttavaa on, että ensihoitojärjestelmämme on kansainvälisesti vertailtuna monin tavoin pitkälle kehittynyt ja meillä tehdään laadukasta ensihoitotutkimusta: tänäkin vuonna tapahtumassa oli esillä useita suomalaistutkijoiden postereita, joiden joukossa myös meidän yksikkömme tukemia tutkimuksia.