Lääkäri- ja lääkintähelikopterihenkilöstön työhyvinvointi on melko hyvällä tasolla

Tiina Koutajoki Ajankohtaista, Uutiset

Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminta (HEMS-toiminta) yhdistää kaksi turvallisuuskriittistä alaa: terveydenhuollon ja ilmailun. Tärkeä osa kokonaisturvallisuudesta muodostuu henkilöstön jaksamisesta ja vireydestä, minkä vuoksi FinnHEMS tutkimus- ja kehitysyksikkö ja Työterveyslaitos toteuttivat valtakunnallisen tutkimushankkeen HEMS-henkilöstön kuormituksesta ja palautumisesta Suomessa. Tulosten perusteella HEMS-henkilöstön yleinen terveys ja työhyvinvointi ovat kaikissa ammattiryhmissä yleisesti melko hyvällä tasolla.

Tuloksista nousi kuitenkin esiin lääkäreiden suurempi kuormitus verrattuna muihin ammattiryhmiin. He nukkuivat yön yli kestävien työvuorojensa aikana vähemmän kuin muut ammattiryhmät ja raportoivat useammin alentunutta vireystilaa kuin muut ammattiryhmät.

– Suurin syy lääkärien kuormitukseen ovat todennäköisesti konsultaatiopuhelut, joihin HEMS-lääkärit vastaavat ympäri vuorokauden ja jotka siten rajoittavat lääkäreiden yhtäjaksoista lepoa työvuoron aikana, sanoo ohjelmapäällikkö Mikael Sallinen Työterveyslaitoksesta.

Vihdoinkin työ saa arvoisensa puitteet

Tiina Koutajoki Blogi

Vedosta lepattavat lahkeet, jäätyvät putket ja ovenraosta sisälle tupruttava lumi ovat Kuopion Rissalassa sijaitsevan nykyisen parakkirakenteisen tukikohdan ilmeisiä haittapuolia. Vielä merkittävämpiä tekijöitä ovat työssä jaksamiseen ja lepomahdollisuuksiin liittyvät puutteet. Toimintaamme varta vasten suunniteltu uusi tukikohta onkin siksi ihan mielettömän hieno juttu.

Kesällä tulee kuluneeksi 10 vuotta siitä, kun aloitin työni HEMS-toiminnassa. Koko tämän ajan – ja jo ennen sitä – Itä-Suomen lääkärihelikopteri on toiminut väliaikaisissa tiloissa. Tilat ovat muutto muutolta parantuneet, mutta tilanpuute ja parakkirakenteiden ongelmat puutteellisine lämmön- ja ääneneristyksineen ovat pysyneet.

Nykyisissä tiloissa rakenteelliset haitat ovat kuitenkin pieniä verrattuna työssä jaksamisen haasteisiin. Pienissä tiloissa kaikki tapahtuu saman käytävän varrella. Päivystävän miehistön lepo häiriintyy, kun käytävällä liikkuu esimerkiksi muita miehistön jäseniä, mekaanikkoja tai FinnHEMSin edustajia. Heikon äänieristyksen takia kukaan ei saa rauhaa. Myös lentokentän melu kyllästyttää.

Blogi: "Kaikki, mitä teemme, tapahtuu potilaan ehdoilla"

Tiina Koutajoki Blogi

Lääkärihelikopteritoiminta on tärkeä osa ensihoitopalvelua. Tavoitteemme on palvella koko erityisvastuualuettamme mahdollisimman hyvin. Kaikki, mitä teemme, tähtää potilaan kannalta mahdollisimman hyvään tulokseen. Myös tukikohtaratkaisu on osa tätä tavoitetta.

Itä-Suomen lääkärihelikopteri on aina toiminut väliaikaisissa tiloissa. Toiminnan vakiintumisen myötä saamme vihdoin pysyvän lääkärihelikopteritukikohdan Kelloniemeen.

Merkittävä osa alueen väestöstä keskittyy Kuopion taajama-alueelle, jonne sijoittuu myös merkittävä osa tehtävistämme. Mikä sitten olisi paras sijainti lääkärihelikopteritukikohdalle? Lentotoiminnan näkökulmasta tarkasteltuna Rissala olisi järkevä vaihtoehto. Ensihoitopalvelun kannalta taas sijainti Kelloniemessä, lähempänä kantakaupunkia on parempi. Lääkärihelikopteritoiminnan yhteydessä puhutaan paljon helikopterista ja lentämisestä, mutta myös maayksiköllä hoidettavat tehtävät ovat tärkeä osa toimintaamme. Kulkuvälineellä ei ole potilaan kannalta merkitystä. Sillä on merkitystä, että tavoitamme hänet mahdollisimman nopeasti ja turvallisesti.

Blogi: Tavallista turvallisempi talo

Tiina Koutajoki Blogi

Kuopion FH60-tukikohta on vuosikaudet joutunut siirtymään väliaikaisista tiloista toisiin. Epävakainen taival on kuitenkin vihdoin päättymässä, kun Kuopion Kelloniemeen nousee pysyvä tukikohtarakennus. Lääkärihelikopteritoiminta muuttaa uusiin tiloihin kesällä 2019.

Kelloniemen uusi tukikohta on hyvin samanlainen kuin Turkuun vuonna 2015 valmistunut tukikohtarakennus. Se koostuu noin 400 neliön helikopterihallista, 50 neliön autohallista ja kahteen kerrokseen sijoittuvasta 450 neliön miehistötilasta.

Helikopteri täyttää suurimman osan helikopterihallista, mutta sinne sijoitetaan myös muun muassa lääkintähuollon tilat, helikopterihuollon vaatimat tekniikan varastot sekä varavoimakone, jonka avulla varmistetaan tukikohdan kriittisten toimintojen sähkön saanti myös mahdollisen sähkökatkon aikana.

Miehistötiloissa huomioidaan toiminnan erikoislaatuisuus ja päivystystyön tarpeet. Yleiset tilat, kuten luokkahuone, toimistot ja tekniset tilat sijoitetaan ensimmäiseen kerrokseen, ja päivystävän miehistön tilat eli olohuone, keittiö, majoitustyöhuoneet, pyykinpesutila, pukuhuoneet ja lennonvalmistelutila toiseen kerrokseen. Näin ollen alakerran yleisissä tiloissa voidaan järjestää kokouksia ja koulutuksia sekä vastaanottaa vieraita häiritsemättä päivystävää miehistöä. Kaikki talon sisäiset kulkureitit on suunniteltu ahdollisimman lyhyiksi ja loogisiksi, jotta toiminta hälytyksen tullessa olisi mahdollisimman nopeaa.

Epätahdissa

Tiina Koutajoki Uutiset, Yleinen

20-vuotias Hilla asuu poikaystävänsä Veikan kanssa Porvoossa. Hän käy nuorten työpajalla neljänä päivänä viikossa ja pitää piirtämisestä ja TV-sarjojen katselemisesta. Hän on monin tavoin hyvin tavallinen nuori. Ikätovereistaan hänet kuitenkin erottaa rintaan asennettu sydämentahdistin, joka valvoo väsymättä Hillan sydämenlyöntejä.

Hilla ja Veikka olivat nukkumassa, kun Veikka heräsi Hillan ääntelyyn. Hän ajatteli, että Hilla näki painajaisia ja oli heräämässä, mutta sen sijaan tyttöystävä meni liikkumattomaksi ja elottomaksi. Veikka soitti hätänumeroon ja aloitti elvytyksen hätäkeskuspäivystäjän ohjeiden mukaan. Vaikka Veikalla ei ollut kokemusta elvyttämisestä, ohjeiden avulla hän kykeni ylläpitämään elvytystä, kunnes ensimmäinen ensihoitoyksikkö saapui paikalle.

Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoitoyksikön lisäksi Hillaa hoitamaan hälytettiin myös lääkärihelikopteri koodilla A700, elottomuus. Vajaassa viidessä minuutista hälytyksestä ensihoitolääkäri Markus Lyyra, HEMS-pelastaja Juha Leppänen ja lentäjä Anssi Vuolle nousivat ilmaan FinnHEMSin Vantaan tukikohdasta. Kahdeksan minuuttia myöhemmin helikopteri laskeutui Porvoon Kuninkaanportissa sijaitsevan pelastusaseman pihalle, josta lääkäri ja HEMS-pelastaja saivat kyydin edelleen Hillan luo.

Koulumatka kesken jäi

Tiina Koutajoki Ajankohtaista, Uutiset

Loppukesän aamu kaarinalaisperheessä oli niin tavallinen kuin olla ja voi. Pihalla pärähti mopo käyntiin, kun 16-vuotias Eero lähti kouluun. Alkamassa oli hänen toinen koulupäivänsä Turun ammatti-instituutissa. Eeron äiti söi keittiössä aamupalaa. Sitten hän yhtäkkiä tunsi, että kaikki ei ollut kohdallaan. 

Eeron pitkä tie kaarinalaiselta pellolta ambulanssilla TYKS:iin ja takaisin kotiin vei kuukausia. Lue Eeron koko tarina.

 

Eeron tarina kokonaisuudessaan myös alla.

Talon ohi meni paloauto. Sitten ambulanssi. Pelko siitä, että omalle pojalle oli tapahtunut jotain, voimistui.

Seuraavaksi ulkoa kuului voimistuva helikopterin ääni.

Äidin oli pakko päästä ulos. Hän ryntäsi autoonsa, ajoi tielle ja näki jo kaukaa tutun mopon. Ambulanssiin siirretty Eero oli tajuton eikä reagoinut mihinkään. Rannesyke tuntui hyvin heikosti. Perna ja maksa vuosivat massiivisesti, sääressä oli avomurtuma ja keuhkot olivat painuneet pahasti kasaan. Kypärä oli yhä pojan päässä, mutta kasvoissa näkyi ruhjeita ja aivoissa oli verenvuotoa.

Ensihoitolääkäripalvelun kehittäminen ei saa nojata mielipiteisiin

Tiina Koutajoki Uutiset, Yleinen

Lääkärihelikopteritoiminta on viime aikoina ollut mediassa esillä ja saanut julkisessa keskustelussa osakseen kritiikkiä. Taustalla vaikuttanee talouspoliittisen ministerivaliokunnan huhtikuinen päätös kahden uuden tukikohdan perustamisesta ja järjestämisvastuun keskittämisestä Pirkanmaan maakunnalle.

Keskustelu suomalaisesta ensihoitolääkäripalvelusta on tärkeää. Jotta se olisi myös hedelmällistä, argumentoinnin pitäisi mielipiteiden sijaan perustua faktoihin.

Ensihoidossa, kuten kaikkialla muuallakin terveydenhuollossa, vain osa potilaista hyötyy lääkärihoidosta. Ensihoitolääkäripalvelun vaikuttavuus tulee kuitenkin esiin, kun osuutta suhteutetaan volyymiin: Suomessa on vuosittain noin 750 000 hätäkeskuksen välittämää ensihoitotehtävää, ja arviolta 20 000–25 000 potilasta hyötyy ensihoitolääkärin hoidosta tai hoitoonohjauksesta.

Uuden lääkärihelikopteritukikohdan rakennustyöt käyntiin Kelloniemessä

Tiina Koutajoki Uutiset, Yleinen

Tiedote 15.2.2018

Lääkärihelikopteriyhtiö FinnHEMS rakentaa Kuopion Kelloniemeen uuden tukikohdan, joka valmistuessaan korvaa Rissalassa sijaitsevan väliaikaisen parakkitukikohdan. Uuden tukikohdan on määrä olla valmis kesällä 2019. Sen ansiosta ensihoitolääkärin hoitoa  tarvitsevat potilaat tavoitetaan Kuopion keskustan väestötiheällä alueella yhä nopeammin.

Työt FinnHEMSin uuden lääkärihelikopteritukikohdan rakentamiseksi Kelloniemessä ovat päässeet alkuun, kun hankkeelle myönnetty rakennuslupa sai lainvoiman helmikuun alussa. Alueen asemakaavamuutos tuli lainvoimaiseksi jo heinäkuussa 2017. Hanketta viedään eteenpäin yhdessä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kanssa.

Tukikohdan siirtyessä Rissalasta Kelloniemeen FinnHEMSin ensihoitolääkäriyksikkö pystyy palvelemaan entistä paremmin myös Kuopion keskusta-aluetta. Uuden tukikohdan myötä ensihoitolääkäri tavoittaa kantakaupungin alueella olevat potilaat jopa 10 minuuttia aiempaa nopeammin.

– Kuopiossa on arvioitu, että paras paikka tukikohdalle on lähellä väestökeskittymää, jolloin suuri joukko apua tarvitsevia tavoitetaan mahdollisimman nopeasti myös maanteitse. Kuopion keskustan ensihoitolääkärin hoitoa vaativat tehtävät kun hoidetaan FinnHEMSin maayksiköillä eli hälytysajoneuvoilla, kertoo Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ensihoidon ylilääkäri Jouni Kurola.

Blogi: Oppia pallon toiselta puolelta

Tiina Koutajoki Blogi, Yleinen

Kun on pidempään tehnyt töitä samassa paikassa, alkaa väistämättä miettiä, miten töitä tehdään muualla. Suomessa on korkeatasoinen terveydenhoito, ja lääkärihelikopteritoimintaakin on harjoitettu jo 25 vuotta. Itsetyytyväisyys ei kuitenkaan saa olla oppimisen ja kehittymisen esteenä. Uusia ajatuksia kannattaa tutkia avoimin mielin ja ideoita hakea muualta. Kaukaakin.

Kuulin Australiassa sijaitsevan Queenslandin osavaltion tarjoamista mahdollisuuksista suomalaiskollegoiltani. Queensland nimittäin tukeutuu monella alalla, myös lääkärikunnan osalta, kansainväliseen työvoimaan.

Mikä minut lopulta ajoi hakemaan töitä maan rajojen ulkopuolelta? No uteliaisuus. Toki myös subtrooppinen ilmasto on tehokas houkutin. Raskaan byrokratian jälkeen sain työluvan, ja työt alkoivat heinäkuussa 2016.

Queenslandin toimintatavoissa oli eroa Suomeen verrattuna. Sikäläisellä työnantajallani LifeFlightilla on useita tukikohtia ympäri osavaltiota. Työ ei ole pelkkää ensihoitoa, vaan se sisältää myös paljon siirtokuljetuksia syrjäseutujen pikkuklinikoilta sairaaloihin. Siirtokuljetuspotilaiden kirjo ulottui sydänpotilaista aina mielenterveysongelmista kärsiviin ja lapsipotilaista vanhuksiin.