Australian oppeja: Ajetaanko keikat loppuun?

Tiina Koutajoki Blogi, Yleinen

Kun australialainen HEMS saa hälytyksen keikalle, ajetaan tehtävä loppuun aina, jos potilaan tila sitä edellyttää. Suurien etäisyyksien maassa on mahdollista, että potilas ehditään kuljettaa lähimpään sairaalaan ennen kopterin saapumista paikalle. Kategorisesti tämä voisi luoda helpon ratkaisun – potilas on jo päässyt hoitoon eikä HEMSiä tarvita. Todellisuus on kuitenkin toinen – lähin hoitopaikka voi olla mikä tahansa pienen terveyskeskuksen tai kohtalaisen keskussairaalan välillä.

Kokemus on osoittanut tarpeelliseksi, että HEMS jatkaa potilaan luokse riippumatta tämän sijainnista, etenkin jos kyseessä on vammapotilas. Tämä on helppo ymmärtää suomalaisittainkin – esimerkiksi terveyskeskuksen valmiudet hoitaa monivammapotilasta ovat heikot missä vain, ja potilaan lopullinen hoito toteutuu vasta oikean hoitovalmiuden sairaalassa.

Perusteet tutkimuksista ja kotoperäiset kokemukset puoltavat näkemystä, että monivammapotilaan hoidon pitäisi toteutua traumakeskuksessa. Suomessa tämä tarkoittaa yliopistosairaalaa. Kysymys kuuluukin, tulisiko lääkäriyksikön ajaa keikka loppuun myös Suomessa vaikka keskussairaalaankin evakuoidun potilaan luokse? Moni potilas voidaan kuljettaa ohi keskussairaalan, jos HEMS-yksikkö kohtaa hänet sairaalan ulkopuolella. Tästä huolimatta ainakin osittain HEMS-yksiköiden hälytysalueet rajoittuvat keskussairaaloiden ulkopuolelle, syynä oletus potilaan nopeasta siirrosta sairaalaan ennen HEMS-yksikön saapumista. Tätä olisi hyvä tarkastella kriittisemmin – vain harvoin potilaan tila nimittäin edellyttää välitöntä hätäleikkausta (vuodon hallitsemiseksi) keskussairaalassa. Ja toisaalta jos alkuvaiheen selvityksissä ilmenee, että potilas on kärsinyt monivammautumisesta, on siirto korkeamman valmiuden hoitolaitokseen tällöinkin tarpeen. Ilmeisin tarve yliopistosairaalasiirtoon on potilailla, joilla on vakava aivo- tai rintakehävamma tai jotka tarvitsevat radiologista vuodon hallintaa.

BOPRA-pilottitutkimus saatu päätökseen – tulokset lupaavia

Tiina Koutajoki Ajankohtaista, Yleinen

FinnHEMS tutkimus- ja kehitysyksikkö toteuttaa yhteistyössä yliopistollisten sairaanhoitopiirien, Lapin sairaanhoitopiirin sekä useiden ammattikorkeakoulujen kanssa aivojen happeutumista ensihoidon aikaisessa anestesiassa kartoittavan tutkimuksen, joka on ainutlaatuisen laaja kliininen ensihoidon tutkimuskokonaisuus Suomessa. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe eli pilottitutkimus saatettiin onnistuneesti päätökseen syyskuun alussa.

BOPRA (Brain Oxygenation during Prehospital Anesthesia) on valtakunnallinen kliininen ensihoidon tutkimus, jossa kartoitetaan potilaan aivojen happeutumista ensihoidon aikaisessa anestesiassa ja sen yhteyttä potilaan myöhempään toipumiseen. Tutkimus toteutetaan uudella, erityisesti ensihoitoon soveltuvalla NIRS-monitorointilaitteella. NIRS-monitoroinnin (near-infrared spectroscopy) avulla ensihoidon potilaita mahdollisesti pystytään tulevaisuudessa hoitamaan entistä yksilöllisemmin ja korkealaatuisemmin.

Vuoden 2018 tutkimusrahoitus

Tiina Koutajoki Uutiset, Yleinen

FinnHEMS tutkimus- ja kehitysyksikkö ei järjestä rahoitushakua vuonna 2018.

FinnHEMS tutkimus- ja kehitysyksikkö on myöntänyt rahoitusta väitöskirjojen ja muiden tutkimusprojektien toteuttamiseksi ensihoidon alalla.

Vuonna 2018 yksikkö ei järjestä rahoitushakua toiminnan tulevan järjestysmallin ja sen vaikutusten ollessa vielä epävarmoja,

Vuoden 2019 päätetään vuoden 2018 lopussa ja siitä tullaan tiedottamaan erikseen.

Lisätietoja tutkimusrahoitukseen liittyvissä asioissa saa projektipäällikkö Anna Olkinuoralta.

Blogi: Next is now – ajatuksia ensihoidon tulevaisuudesta

Tiina Koutajoki Blogi, Yleinen

Kansainväliset kongressit ja konferenssit ovat korvaamattoman tärkeitä paitsi verkostoitumisen myös alan kehityksen ja tutkimuksen seuraamisen sekä oman ammattitaidon kartuttamisen kannalta. Tutkimus- ja kehitystoiminnan suunnittelemisessa on tärkeää tietää, missä mennään meillä ja muualla.

Huhtikuussa ensihoidon ammattilaiset kokoontuivat jälleen Kööpenhaminaan EMS2018-kongressiin, josta on kolmen vuoden aikana muodostunut alan kärkitapahtumia Euroopassa. Vuodesta toiseen tapahtuma on tarjonnut merkityksellisiä kohtaamisia, tietoa ja uusia ideoita.

Kongresseihin osallistumiseen kannattaa mielestäni panostaa. Kolme intensiivistä päivää alan asiantuntijoita kuunnellen – tauoilla käydyistä keskusteluista puhumattakaan! – stimuloi ajattelua aivan eri tavoin kuin tavalliset työpäivät toimistolla. Kansainvälisen verkostoitumisen lisäksi tapahtumissa on mahdollista keskustella suomalaisten ensihoidon osaajien kanssa alan kotimaisista kehitysnäkymistä. Ilahduttavaa on, että ensihoitojärjestelmämme on kansainvälisesti vertailtuna monin tavoin pitkälle kehittynyt ja meillä tehdään laadukasta ensihoitotutkimusta: tänäkin vuonna tapahtumassa oli esillä useita suomalaistutkijoiden postereita, joiden joukossa myös meidän yksikkömme tukemia tutkimuksia.

Blogi: Kansallisen HEMS-standardin kehittämisessä yhteistyö on voimaa

Tiina Koutajoki Blogi, Yleinen

Euroopan laajuinen HEMS-standardi on vielä kaukana, mutta Suomessa yhtenäisten toimintatapojen ja tasalaatuisuuden tavoittelemisessa ollaan pitkällä. Kansallisen HEMS-toiminnan laatustandardin valmistelu on loppusuoralla.

Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan tavoitteena on, että kansalaiset saavat ensihoitolääkäripalveluita valtakunnallisesti yhdenmukaisilla perusteilla ja yhdenmukaisin toimintatavoin. FinnHEMSille on annettu velvoite toimia aktiivisesti ja määrätietoisesti yhtenäisten toimintatapojen ja laatutason saavuttamiseksi, joten FinnHEMS tutkimus- ja kehitysyksikkö sai tehtäväkseen koordinoida valtakunnallisen HEMS-toiminnan laatustandardin laatimisen. Työryhmä aloitti työnsä kesäkuussa 2015.

Toimiva työryhmä avainroolissa

Aloitin tutkimus- ja kehitysyksikössä vuoden 2015 elokuussa ja siitä lähtien olen ollut tiiviisti mukana standardin valmistelussa. Tehokas projektinhallinta on osoittautunut olennaiseksi tässä hankkeessa. Avainasemassa on loistava työryhmä, johon kuuluu lisäkseni yksikkömme tutkimusjohtaja Ilkka Virkkunen sekä FinnHEMS-tukikohtien vastuulääkärit (Rovaniemen tukikohdalta vastuuensihoitaja).

Tutkijana FinnHEMSillä: Väitöstutkimus peruselintoimintojen häiriöistä ensihoidossa

Tiina Koutajoki Uutiset, Yleinen

Jari Kalliomäki aloitti FinnHEMS-tutkijana syksyllä 2016, kun hänen väitöskirjatyölleen myönnettiin vuoden tutkimusrahoitus. ”Harvinaista herkkua”, Kalliomäki kuvailee.

FinnHEMSin tutkimus- ja kehityspalveluiden yksikkö tukee vuosittain erilaisia ensihoidon tutkimus- ja kehitysprojekteja – kuten esimeriksi Jari Kalliomäen väitöskirjatutkimusta.

Kalliomäki tutkii peruselintoimintojen häiriöiden esiintyvyyttä ensihoidossa, ensihoidon vaikuttavuutta todettuihin peruselintoimintojen häiriöihin sekä ensihoidossa todetun elintoimintahäiriön vaikutusta myöhempään sairaalajaksoon.

Tutkimuksen aineisto käsittää kaikki hätäkeskuksen välittämät ensihoitopalvelun tehtävät Pirkanmaalla kesäkuussa 2014. Ensihoidossa kohdattiin tuolloin 4 500 potilasta.

Pisteytysjärjestelmä ensihoitoon?

Sairaaloissa on käytössä erilaisia aikaisen varoituksen pisteytysjärjestelmiä, joilla voidaan tunnistaa kriittisesti sairas potilas. Parhaaksi menetelmäksi on osoittautunut National Early Warning Score -pisteytysjärjestelmä (NEWS).

Tutkimus- ja kehitystoiminnalla kohti laadukkaampaa ensihoitoa

Tiina Koutajoki Uutiset, Yleinen

Kahdessa vuodessa FinnHEMSin tutkimus- ja kehityspalveluiden yksiköstä on rakennettu kansainvälisestikin noteerattu tutkimustoimija. Sen toiminta on valtakunnallisesti ensihoidon kannalta merkittävää, läpinäkyvää ja tehokasta.

FinnHEMSin tutkimus- ja kehityspalveluiden yksikön perustaminen vuonna 2015 oli merkittävä askel ensihoidon laadun ja lääkärihelikopteripalvelun parantamiseksi.

Yksikkö koordinoi, rahoittaa ja toteuttaa ensihoidon ja HEMS-toiminnan tutkimus- ja kehitysprojekteja. Toiminnan tavoitteena on ensihoitopalvelun kehittäminen yhteistyössä sairaanhoitopiirien kanssa.

– Kyse ei ole pelkästään lääketieteellisten toimenpiteiden tutkimuksesta. Ensihoitoa tarkastellaan kokonaisuutena, myös järjestelmän näkökulmasta. Tutkimusta tehdään monipuolisesti koko ensihoitokentän hyödyksi ja eri tieteenaloilta, selvittää projektipäällikkö Anna Olkinuora FinnHEMSistä.

Ensihoidon tutkimushankkeille FinnHEMS-rahoitusta

Tiina Koutajoki Uutiset, Yleinen

FinnHEMS tutkimus- ja kehitysyksikkö on myöntänyt vuoden 2017 tutkimusrahoitushaussa rahoitusta yhteensä kuudelle tutkimushankkeelle.

FinnHEMS tutkimus- ja kehitysyksikkö myöntää osana toimintaansa rahoitusta ensihoidon tutkimusprojekteihin. Vuonna 2017 yksikkö vastaanotti määräaikaan mennessä yhteensä 14 hakemusta. Hakemukset arvioitiin ensihoidon asiantuntijaryhmässä mm. tutkimussuunnitelman sekä tutkimuksen merkityksen perusteella.

Arvioinnin pohjalta tutkimusrahoitusta päätettiin myöntää kuudelle tutkimushankkeelle, yhteensä 24 täyden rahoituskuukauden verran. Rahoitusta myönnettiin eri puolilta maata tuleville tutkijoille eri näkökulmista ensihoitoa tarkasteleviin tutkimuksiin. Suurin osa rahoituksesta tullaan käyttämään vuoden 2018 aikana.

TtM Jani Paulinille myönnettiin 6 kk rahoitusta tutkimukseen, jossa kartoitetaan ensihoitajien kuljettamatta jättämiä potilaita. LL Janne Eerolalle myönnettiin 4 rahoituskuukautta lääkärihelikopterin toteuttamaa lasten ensihoitoa käsittelevään tutkimukseen. Myös LL Jelena Oulasvirta sai 4 kk rahoitusta tutkimukseen, jossa selvitetään lapsiin ja nuoriin kohdistuvia sairaalan ulkopuolisia ensihoitotehtäviä Helsingissä. LL Risto Viitaselle myönnettiin 2 kk rahoitusta ensihoidon aivovammapotilaiden NIRS-monitorointia käsittelevään tutkimukseen. Jatkorahoitusta myönnettiin kahdelle jo aiemmin yksiköltä rahoitusta saaneelle tutkijalle: LL Heidi Kangasniemi sai 5 kk jatkorahoituksen hoitolaitoksiin kohdistuvien kiireellisten ensihoitotehtävien ja lääkäriyksikön vaikuttavuuden arviointiin liittyvään tutkimukseensa, ja LL Milla Jouselle myönnettiin 3 kk tutkimukseen luuytimestä otettujen näytteiden soveltuvuudesta vieritestauslaitteella analysointiin.

Nordic PhD Gathering – laadukkaampaa tutkimusta vertaispalautteen avulla

Tiina Koutajoki Uutiset, Yleinen

FinnHEMSin tutkimus- ja kehityspalveluiden yksikkö järjesti maaliskuussa yhdessä pohjoismaisten yhteistyöorganisaatioidensa kanssa väitöskirjatutkijoille suunnatun tapaamisen. Tapaaminen tarjoaa mahdollisuuden esitellä suunnitteilla ja käynnissä olevia projekteja muille ensihoidon tutkijoille sekä saada palautetta ja jakaa kokemuksia tutkimuksesta.

FinnHEMSin tutkimus- ja kehityspalveluiden yksikkö osallistui keväällä 2016 ensimmäistä kertaa pohjoismaiseen ensihoidon väitöskirjatutkijoiden tapaamiseen Tanskan Aarhusissa. Tänä vuonna oli FinnHEMSin tutkimus- ja kehityspalveluiden yksikön vuoro järjestää kaksipäiväinen tapaaminen, johon FinnHEMSin T&K yksikön tutkijoiden lisäksi osallistui tutkijoita Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta. Nordic Phd Gathering verkottuu osaksi hiljattain perustetun NoPRA (Nordic Pre-Hospital Research Alliance) yhteistyöverkoston toimintaa. Pohjoismaisten HEMS-organisaatioiden välisen yhteistyön tavoitteena on vahvistaa ja tukea tutkijoiden välistä yhteistyötä laadukkaan ensihoidon tutkimuksen edistämiseksi ja tuottamiseksi Pohjoismaissa. Tutkijatapaamiset tarjoavat tilaisuuden oman tutkimuksen esittelyyn sekä ideoiden ja kokemusten jakamiseen: esittelemällä tutkimuksiaan varhaisessakin vaiheessa tutkijoiden on mahdollista saada vertaispalautetta ja rakentavia ehdotuksia.

Tutkimalla entistä laadukkaampaa ensihoitoa

Tiina Koutajoki Uutiset, Yleinen

 

FinnHEMS tutkimus- ja kehityspalveluiden yksikkö kokoaa eritaustaisia tutkijoita ensihoidon tutkimuksen pariin. Rahoitettujen tutkimusten aiheet vaihtelevat – yhteisiä tavoitteita ovat ensihoidon valtakunnallisen laadun nostaminen ja toiminnan kehittäminen.

FinnHEMS tutkimus- ja kehityspalveluiden yksikkö perustettiin vuoden 2015 alussa tukemaan ensihoidon valtakunnallista tutkimus- ja kehitystoimintaa. Tällä hetkellä yksiköllä on käynnissä lukuisia eri tutkimus- ja kehityshankkeita. Yksikön rahoittamissa tutkijalähtöisissä ensihoidon projekteissa on lääketieteellisten tutkimusten lisäksi käynnissä myös oikeustieteellisen tiedekunnan piiriin kuuluva väitöskirjatutkimus ensihoidosta eurooppalaisen oikeuden näkökulmasta (Jenna Uusitalo). Lääketieteellistä tutkimusta edustavat dosentti Jouni Nurmen hanke anestesiaintubaatioprosessista ensihoidossa ja anestesiaintubaatioista lääkärihelikopterissa, sekä useat väitöskirjaprojektit: Jari Kalliomäen tutkimus peruselintoimintojen häiriöiden esiintyvyydestä ensihoidossa ja todettujen elintoimintohäiriöiden vaikutuksesta myöhempään sairaalahoitojaksoon, Milla Jousen tutkimus luuytimestä otettujen näytteiden soveltuvuudesta vierianalytiikkaan sekä Heidi Lehtimäen alkava tutkimus hoitolaitoksiin suuntautuvista kiireellisistä ensihoitotehtävistä.