vuosikertomus

Vuoden 2022 lokakuussa toimintansa aloittanut Seinäjoen lääkärihelikopteriyksikkö FH40 on solahtanut hyvin osaksi alueen ensihoitopalveluita. Yksikkö näyttää täyttävän hyvin sen lääkärihelikopteritoiminnan katvealueen, jonka vuoksi eduskunnan oikeusasiamies aikoinaan linjasi tukikohdan perustettavaksi. Eduskunnan oikeusasiamies linjasi vuonna 2015, että Pohjanmaalle tulee perustaa lääkärihelikopteritukikohta parantamaan kansalaisten yhdenvertaisuutta. Laajalla toiminta-alueellaan yksikkö näyttääkin oivallisesti täyttävän lääkärihelikopteritoiminnan aiemman katvealueen. Vuoden 2023 aikana yksikköä […]

Kaksi pitkäaikaista tukikohtahanketta eteni vuonna 2023. Oulun ja Tampereen tukikohdat ovat jo vuosia toimineet tilapäisiksi tarkoitetuissa tiloissa, jotka eivät vastaa ympärivuorokautisen päivystystoiminnan tarpeita. Tukikohtarakennusten suunnittelussa on huomioitu toiminnan erikoislaatuisuus ja päivystystyön tarpeet, ja tilat tarjoavat asianmukaiset työ-, lepo- ja säilytystilat miehistölle ja varusteille. Kouvolaan suunnitteilla olevan tukikohdan perustamistyö sen sijaan lykkääntyi. Oulun uuden lääkärihelikopteritukikohdan rakentaminen

Suomalainen HEMS-ilmailu on toisinaan shakkia olosuhteiden kanssa. Reunaehtoja asettavat sääolosuhteet, kaluston ja miehistön kyky toimia vaihtelevissa olosuhteissa ja helikopteri-ilmailua tukeva infrastruktuuri. Jari Multanen aloitti kesäkuun 2023 alussa FinnHEMSin lentotoiminnan johtajana. Ennen FinnHEMSiä pitkän uran Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien palveluksessa tehnyt ilmailun ammattilainen tuntee helikopteri-ilmailun rajoitteet. – Säitä emme tietysti voi säädellä, mutta muuten hallinnossa tehtävämme on

Lääkärihelikopteritoiminnan ensimmäinen valtakunnallinen strateginen toimenpidesuunnitelma laadittiin yhteistyössä sidosryhmien kanssa vuoden 2023 aikana. Vuosille 2024–30 tehty strategia painottaa lääkärihelikopteritoiminnan vaikuttavuutta ja toimii pohjana omistajastrategialle. Lääkärihelikopteritoiminnan vaikuttavuutta ja palvelun yhdenvertaista saatavuutta voidaan parantaa merkittävästi. Se edellyttää kansallista strategiaa ja toimintamallia, joka ylittää ensihoitopalvelun hallinnolliset rajat. Tämä ilmenee vuonna 2022 valtioneuvoston tukemasta Lääkärihelikopteritoiminnan vaikuttavuus ja kustannustehokkuuden kehittäminen -tutkimuksesta.

Suomalaisessa ensihoidon ketjussa on monta lenkkiä, jotka toimivat ensihoitopotilaan apuna ja tukena hätäpuhelusta kuntoutukseen asti. Kanssamme hälytystehtävillä ovat tavallisimmin muu ensihoito, pelastustoimi, rajavartiolaitos sekä poliisi ja toisinaan myös vapaaehtoisjärjestöjä. Pelastustoimen, ensihoidon, rajavartiolaitoksen ja sairaalan edustajat kertovat yhteistyöstä lääkärihelikopteritoiminnan kanssa. — Pelastuslaitoksen pelastusyksikkö hälytetään tehtävälle FinnHEMS-yksikön kanssa lähes aina, kun on kyseessä A-kiireellisyysluokan tehtävä eli kun

Vuonna 2023 FinnHEMSin yksiköitä hälytettiin 11 350 tehtävälle, joissa yksiköt kohtasivat lähes 3 800 hätätilapotilasta, eli joka kolmas hälytys johti potilaskohtaamiseen. Toiminnan kohdentaminen kehittyy hyvään suuntaan, mutta työtä on vielä tehtävänä. Kokonaisuudessaan hälytysten määrä väheni hieman, noin kaksi prosenttia, kun taas kohdattujen potilaiden määrä kasvoi neljä prosenttia. Kohdattujen potilaiden osuus oli 31 prosenttia kaikista hälytyksistä,

Yhteiskuntamme varautuminen perustuu kokonaisturvallisuuden malliin, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. FinnHEMS on jatkuvassa valmiudessa oleva organisaatio, jonka tulee pystyä vastaamaan normaaliolojen erilaisten häiriötilanteiden ja jopa poikkeusolojen vaatimuksiin. Yhteiskuntamme merkittävät häiriötilanteiden riskit arvioidaan kansallisessa riskinarviossa. Toimijoita haastavat erityisesti tilanteet, joissa useat samanaikaiset häiriöt vaikuttavat laaja-alaisesti yhteiskuntaan. Hyvällä yhteistyöllä ja suunnittelulla

Lääkärihelikopterit ovat toimineet äkillisesti kriittisesti sairastuneiden potilaiden turvana jo yli kolmen vuosikymmenen ajan. Asema valtion erityistehtäväyhtiönä ja oma operatiivinen tuotanto ovat mahdollistaneet toiminnan entistä laaja-alaisemman, valtakunnallisen kehittämisen osana suomalaista ensihoitoa. Kehittämismahdollisuudet olivat yhtenä syynä toiminnan valtiollistamiseen. Uniikki valtakunnallinen toimintamalli herättää jatkuvasti kansainvälistäkin kiinnostusta. Rakenteellisten muutosten jälkeen alalla ryhdyttiin toiminnan laajaan sisällölliseen kehittämiseen. Tutkimustyö ja vuonna