Suomen lääkäri- ja lääkintähelikoptereissa testataan parhaillaan uuden mittausmenetelmän soveltuvuutta ensihoitoon. Uusi nimenomaisesti kenttätyöhön kehitetty laite auttaa kehittämään nukutuksessa käytettäviä menetelmiä ja mahdollisesti parantaa siten potilaan kuntoutumismahdollisuuksia.
– Lääkärihelikopteritoiminnassa on yleensä kyse ihmisen hengen pelastamisesta. Heti henkiinjäämisen jälkeen tärkeintä on lisätä potilaan mahdollisuuksia toipua mahdollisimman hyvin. Viime vuonna alkaneessa valtakunnallisessa BOPRA (Brain Oxygenation during Prehospital Anesthesia) -tutkimuksessa tarkastellaan hätätilapotilaan aivojen happeutumista ja sen vaikutuksia potilaan kuntoutumiseen. Tavoitellaan siis optimaalista hoitoa, joka perustuu yksilölliseen mittaukseen. Nykyteknologia antaa paljon mahdollisuuksia tehdä hoitotoimenpiteitä reaaliaikaisen mittaustiedon varassa myös sairaalan ulkopuolella, kertoo anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, dosentti Jouni Nurmi.
Nurmi on FinnHEMSin ja HUSin rahoittaman, tutkijalähtöisen BOPRA-hankkeen johtaja ja työskentelee HYKS Akuutin ensihoitolääkärinä FinnHEMSin Vantaan tukikohdassa.
– Tutkimme BOPRAssa aivojen kudoshappimittaukseen perustuvan NIRS-laitteen soveltuvuutta ensihoitoon. Sairaaloiden leikkaussaleissa on jo pidemmän aikaa ollut käytössä vastaavia laitteita, mutta nyt testattava laite on nimenomaan suunniteltu kenttäolosuhteisiin, Nurmi kertoo.
Tutkimuksessa on tavoitteena kerätä kahden vuoden kuluessa noin 1300 potilaan aineisto. Mukaan otetaan kaikki lääkäri- tai lääkintähelikopteriyksiköiden nukuttaen intuboimat täysi-ikäiset potilaat. Nukuttaminen on tarpeen, kun hoidetaan vaikeasti loukkaantunutta tai muuten erittäin kriittisessä tilassa olevaa potilasta.
BOPRA-hankkeessa testattava laite on tulossa markkinoille tämän vuoden aikana.
– Tavoitteenamme on tietysti tutkimustiedon avulla kehittää ensihoidon menetelmiä ja käytäntöjä niin, että potilaiden toipuminen olisi nopeampaa ja loppuelämä laadukkaampaa. BOPRA-tutkimuksessa onkin poikkeuksellisen pitkä seurantajakso – tutkimukseen osallistuneet potilaat haastatellaan vuoden kuluttua ensihoitotilanteesta, jossa NIRS-laitetta on käytetty, Jouni Nurmi kertoo.
Jos NIRS-laite toimii tutkimuksessa odotetulla tavalla, sen käytöllä tullee olemaan iso merkitys hätätilapotilaiden toipumiselle. Ennen sairaalahoitoa alkanut aivokudoksen hapenpuute voi nimittäin näkyä toipumisvaiheessa ja sen jälkeen monenlaisina neurologisina ongelmina, motorisina häiriöinä tai heikkouksina tai vaikkapa kognitiivisen ajattelun vaikeuksina.
Pilottitutkimus on toteutettu viime kesänä kahdessa FinnHEMSin lääkärihelikoperissa. Ensimmäiset tulokset julkaistaan tänä vuonna. – Suomalaiset lääkäri- ja lääkintähelikopterit ovat tärkeässä roolissa ensihoidon kehittämisessä. BOPRA on maailmanlaajuisestikin ensimmäinen laajamittaisesti NIRS-monitorointia ensihoidossa kartoittava tutkimus, ja on herättänyt paljon myös kansainvälistä kiinnostusta, Nurmi mainitsee.
BOPRA-tutkimus on valtakunnallinen, riippumaton tutkijalähtöinen tutkimusprojekti, jonka päärahoittajana toimii FinnHEMS Oy. Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Suomen yliopistolliset sairaanhoitopiirit ja Lapin sairaanhoitopiiri sekä useat ammattikorkeakoulut.
Lisätietoja:
Hankejohtaja Jouni Nurmi, jouni.nurmi@hus.fi, p. 050 595 1576