Uusien tukikohtien sijoituspäätökset perustuvat tilastoihin ja laskelmiin

Tukikohtien sijoituspaikkapäätyökset perustuvat tilastoihin ja laskelmiin muun muassa väestömääristä, väestöpainopisteistä, väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta sekä hoitolaitosten sijainneista ja oletetuista lentomatkoista ja -ajoista. Laskelmissa käytetään ennustemallia, jonka avulla arvioidaan lääkäriyksikön hälytyskriteerit täyttävien tehtävien lukumäärät. Ennustemallissa arvion kohteena oleva alue on pilkottu neliökilometrin suuruisiin ruutuihin.

Sijoituspaikkaa arvioitaessa otetaan huomioon

1. 30 ja 45 minuutin lentosäteellä tavoitettava väestö ja potentiaaliset tehtävät

2. 5–8 minuutin ajomatkan päähän sijoittuvat tehtävät, joissa maayksikkö on aina nopein vaihtoehto

3. Sellaiset tehtävät, jotka helikopterilennon estyessä tavoitetaan maayksiköllä alle 30 minuutissa

4. Alueen maantieteellinen luonne, kuten saavutettavuus, saaristo, tiheään rakennetut tai harvaan asutut seudut

5. Arvio lentotunneista, päällekkäisistä tehtävistä ja kustannuksista

6. Tehtävä- ja potilasvirtojen suunnat: tavoitteena on sijoittaa tukikohta lähelle sairaalaa

7. Lentopaikkaa koskevien säädösten edellyttämien lähestymissektoreiden toteutettavuus

8. Mahdolliset lentoesteet, kaavamuutokset ja ympäristöriskit

9. Polttoaineen säilytyslupa-asiat

Lääkärihelikopteritukikohtien sijoituspaikkoja arvioitaessa ei huomioida kunta- ja sairaanhoitopiirien rajoja. Lähtökohta on, että kansallisesti rahoitettavan palvelun tulee palvella kansalaisia aluerajoista riippumatta.

Tarkoituksenmukainen tukikohta mahdollistaa laadukkaan työn

Toimiva tukikohta mahdollistaa lyhyet viiveet välittömässä lähtövalmiudessa toimiville ensihoitoyksiköille. Toiminnan luonteen vuoksi tukikohtakiinteistön tulee täyttää monenlaisia vaatimuksia.

Tukikohtarakennuksessa on toimistotilojen lisäksi päivystävälle henkilökunnalle oleskelutilat sekä sosiaalitilat. Tukikohdasta löytyy myös yhteiskeittiö ja liikuntatilat sekä lääkevarasto. Erillinen lennonvalmistelutila tarvitaan lentotehtävien valmistelua varten. Miehistötilojen on oltava toimivia ja tuettava miehistön työssäjaksamista.

Kaikki talon sisäiset kulkureitit suunnitellaan mahdollisimman lyhyiksi ja loogisiksi, jotta toiminta hälytyksen tullessa olisi mahdollisimman nopeaa. Kiinteistössä huomioidaan turvarakentamiseen liittyvät ratkaisut, sillä siellä käsitellään turvaluokiteltua tietoa. Tukikohdan helikopterille on sisähalli ja sen lisäksi kiinteistössä on aina autohalli.

Lääkärihelikopteritukikohdan toimintoihin tarvitaan tilaa noin 900 neliömetriä, josta helikopterihallille noin 400 neliömetriä. Tukikohdalle tarvitaan minimissään 5000 neliömetrin suuruinen tontti.

FinnHEMS on tähän mennessä rakennuttanut kolmeen tukikohtaansa uudisrakennuksen: Turun tukikohta otettiin käyttöön vuonna 2015, Rovaniemen uusin tiloihin siirryttiin 2016 ja Kuopiossa päästiin uusiin tiloihin vuonna 2019. Yhden tukikohdan rakennuskustannukset ovat karkeasti arvioiden noin kolme miljoonaa euroa. Omien tukikohtien käyttökulut ovat vuokratukikohtia merkittävästi pienemmät.

Eduskunta päätti maaliskuussa 2019 siirtää 18 miljoonan euron osakevarallisuuden FinnHEMSille kahden uuden tukikohdan perustamiseksi sekä pysyvien tukikohtien rakentamiseksi Pirkkalaan ja Oulunsaloon. Hallituksen reformiministerityöryhmä ja talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasivat joulukuussa 2018, että uudet tukikohdat perustetaan Seinäjoelle ja Kouvolaan. Niiden on määrä olla toiminnassa vuoden 2022 alussa.