Tuore tutkimus antaa valoisan kuvan lääkärihelikopteritoiminnan kehittämismahdollisuuksista.
Suomen ensimmäinen lääkärihelikopteritoiminnan vaikuttavuutta kokonaisvaltaisesti tarkasteleva tutkimus julkaistiin vuonna 2022. Erikoislääkäri, dosentti Jouni Nurmen johtaman tutkimusryhmän uraauurtavassa tutkimuksessa selvitettiin, millä keinoin toiminnan vaikuttavuutta voidaan lisätä.
Tuloksena oli, että palvelun vaikuttavuutta voidaan merkittävästi lisätä, ilman että kustannustehokkuus kärsii. Kaikki ryhmän ehdottamat toimenpiteet lisäävät entisestään lääkärihelikoptereiden yhteiskunnalle tuottamia terveyshyötyjä.
Työryhmässä oli edustettuna lääketieteen, ilmailun, terveyspalveluiden tuotantotalouden, datatieteen ja laadullisten tutkimusmenetelmien asiantuntijoita. Vastaavaa laaja-alaista tutkimusta ei Suomessa ole aiemmin tehty.
– Tulokset antavat toiveikkaan kuvan kehittämismahdollisuuksista, sillä keinoja lääkärihelikopteritoiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi kyllä löytyy ja lääkärihelikopteritoiminnan hyötyjä voidaan lisätä merkittävästi. Keskeisin löydös tutkimuksessa on palvelun mielekäs kohdentaminen. Palvelun tarpeellisuudesta ei ole epäilyjä, Jouni Nurmi sanoo.
Vaikuttavinta palvelua kansalaisille
Lääkärihelikopteritoiminnan kehittäminen kulkee käsi kädessä sote-palveluiden muutosten kanssa. Lääkärihelikopteritoiminta on merkittävä osa kansalaisten turvaverkkoa ja ensihoidon kokonaisuutta.
– Päivystyspalveluiden keskittymistrendin suuntaa on vaikea ennakoida. Todennäköisesti ainakin tiettyjen erikoisalojen päivystysten keskittäminen jatkuu, vaikka päivystävien sairaaloiden määrä ei lukumääräisesti vähenisikään. Tämä joka tapauksessa vahvistaa lääkärihelikopterien merkitystä, Nurmi sanoo.
Tutkimuksessakin todetaan, että vaativan hoidon keskittäminen harveneviin päivystyspisteisiin on mahdollista, kunhan maassa on hyvin toimiva ensihoitopalvelu.
– Tässä lääkärihelikoptereilla on merkittävä rooli. Vaikeimmin sairastuneiden ja vammautuneiden potilaiden pidempi kuljetusmatka sairaalaan voidaan turvallisesti toteuttaa lääkärihelikoptereilla. Kun ensihoitoa antaa lääkäri, jolle vaativatkin toimenpiteet ovat tuttuja, on myös potilaiden kuolleisuus tutkimusten mukaan pienempi, Nurmi sanoo.
Resursseja käytettävä laajemmin
Jouni Nurmi tiivistää tutkijoiden kehittämisehdotukset muutamaan konkreettiseen keinoon.
– Kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden parantaminen onnistuu ensisijaisesti siten, että resursseja käytetään aktiivisemmin ja kohdennetaan tarkemmin. Kehitetään systeemiä, jolloin peruuntuneita hälytyksiä on vähemmän ja otetaan mukaan uusia potilasryhmiä sekä lisätään palveluun hätätilapotilaiden noudot pienempien sairaaloiden päivystyksistä yliopistosairaalaan. Näin pystytään tuottamaan merkittäviä terveyshyötyjä, sillä näillä yksiköillä on kompetenssi vaativien potilasryhmien siirtoon, Nurmi toteaa.
Myös rakenteellisia muutoksia tarvitaan
Nurmen mukaan lääkärihelikopteritoiminnan kehittäminen vaatii kaksi keskeistä rakenteellista muutosta.
– Järjestelmä, jolla tehtäviä valikoidaan lääkärihelikopteriyksiköille, pitää keskittää valtakunnalliseen koordinaatiokeskukseen. Koordinaatiokeskus tukisi hätäkeskuksia, jotka yksin eivät pysty riittävään tarkkuuteen näin kalliin resurssin kohdentamisessa. Valtavasta hälytysmäärästä pitäisi pystyä ohjaamaan mahdolliset lääkärihelikopterille kuuluvat tehtävät sellaiselle henkilölle, joka osaa arvioida potilaan ensimmäisten tuntien tarpeet ja optimaalisen hoitoketjun. Näin voitaisiin karsia helikoptereiden turhia lähtöjä, mutta myös tunnistaa nykyisin ilman tätä palvelua jääviä potilaita.
Toinen muutos liittyy aikakriittisten potilaiden kokonaislogistiikan hallintaan valtakunnallisesti.
– Tällä hetkellä ei hyödynnetä tarpeeksi sitä, että lääkärihelikopterilla potilas voidaan kuljettaa, ei pelkästään lähimpään sairaalaan, vaan tarkoituksenmukaisimpaan sairaalaan. Tarvittaessa lääkärihelikoptereilla voitaisiin myös tasata sairaaloiden välistä kuormitusta, Nurmi pohtii.
Myös lentotoimintaa kehittämällä voidaan parantaa palvelun saatavuuden yhdenvertaisuutta, mutta sitä ei voida tehdä ilman, että lääkärihelikopteritoiminnan kustannusvaikuttavuus kärsii.
Lääkärihelikopterit takaavat korkean laadun
Jouni Nurmi korostaa, että lääkärihelikopterit ovat ehdottoman tärkeitä suomalaisille. Hän muistuttaa, että ilman lääkärihelikoptereita osa väestöstä jäisi vaille sairaalassa nopeasti toteutettavaa hoitoa.
– Ne takaavat yhdenvertaisuuden hoidon saatavuudessa. Lisäksi palvelemalla isoa väestöpohjaa lääkärihelikopteriyksiköt pitävät yllä ensihoidon korkeaa laatua. Lääkärihelikopteritiimit hoitavat sellaisia hätätilapotilaita, joita ensihoidossa muutoin kohdataan vain aniharvoin. Tällä systeemillä taataan osaaminen.
Tutkimushankkeessa etsittiin
vastauksia näihin kysymyksiin
• Mikä on lääkärihelikopteritoiminnan, erityisesti lentotoiminnan, kustannustehokkuus ja miten sitä voitaisiin parantaa?
• Mitä seikkoja siirtymässä omaan helikopterilaivastoon olisi otettava huomioon kustannustehokkuuden kannalta, esimerkiksi helikopterityyppien osalta?
• Mitä kustannus- ja muita vaikutuksia olisi otettava huomioon tulevien tukikohtien
lentotoiminnan kohdentamisessa niin alueellisesti kuin ajallisesti?
• Mikä on lääkärihelikopteritoimintaan liittyvän ensihoidon tuloksellisuus potilaiden saaman hyödyn kannalta, esimerkiksi säästetyt toiminnalliset elinvuodet ja niiden kustannukset?
• Mikä on lääkärihelikopteritoiminnan hyöty muusta kuin suorasta potilasnäkökulmasta?
Lähde:
Lääkärihelikopteritoiminnan vaikuttavuus ja kustannustehokkuuden kehittäminen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:62
Jouni Nurmi, Hilla Nordquist, Jukka Pappinen, Paulus Torkki, Axel Ackermann, Santtu Mannila, Simo Mäkelä, Anssi Saviluoto.