FinnHEMSillä on tärkeä rooli korkeariskisten ensihoitopotilaiden hoitoketjussa. Tehtävä- ja potilasmäärä ovat lievässä nousussa, ja helikopterikuljetusten sekä lentotuntien määrä kasvoi. Vaikuttavuuden parissa tehty kehitystyö näkyy myös tilastoissa.
Vuoden 2025 aikana FinnHEMSin yksiköt vastaanottivat 9 924 ensihoitotehtävää ja kohtasivat 3 894 potilasta. Kokonaisuudessaan hälytysten määrä nousi noin 4 prosenttia ja kohdattujen potilaiden määrä noin
8 prosenttia. Hälytyksistä vajaat 40 prosenttia johti potilaskohtaamiseen.
Peruuntuvien tehtävien määrä on suuri hälyttämisen etupainotteisuuden vuoksi. Peruuntuneiden tehtävien osuutta on kuitenkin saatu pienennettyä kuudetta vuotta peräjälkeen useiden organisaatioiden yhteistyönä toteutetun hälyttämisen, tehtävävalikoinnin ja koordinoinnin kehittämisen johdosta.
Yhä suurempi osuus lääkärihelikoptereiden hälytyksistä tulee muualta kuin hätäkeskuksista. Kohdatuista potilaista 45 prosenttia tuli ensihoidon muiden yksiköiden tai kenttäjohtajien lisähälytyksinä tai FinnHEMS-yksiköiden oman tilanneseurannan kautta. Oman aktiivisen tilanneseurannan ansiosta voitiin liittyä 536 hälytystehtävälle ja kohdattiin 391 potilasta. Sekä tutkimustiedon että käytännön kokemusten valossa näyttää siltä, että HEMSkoordinaatiosta olisi hyötyä toiminnan ohjaamisessa.
YLEISIMMÄT HÄLYTYSSYYT
- Elottomuus
- Tieliikenneonnettomuus
- Tajuttomuus
- Aivoverenkiertohäiriö
- Kaatuminen
HÄLYTYSTEN SYYT OVAT ENNALLAAN
Tavallisimmat syyt hälyttää paikalle lääkäri- tai lääkintähelikopteri olivat vuonna 2025 samoja kuin edellisinäkin
vuosina. Yleisimmin yksiköitä hälytettiin elottomien ja tieliikenneonnettomuuksissa vammautuneiden potilaiden luo.
Suomalaisen lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan erityispiirre on suuri potilaskirjo. Monenlaisia potilaita yhdistää peruselintoimintojen häiriintyminen ja välittömän hoidon kiireellinen tarve.
LÄHES JOKA VIIDES POTILAS KULJETETTIIN JATKOHOITOON
Lääkärihelikopterin ensisijainen tehtävä on viedä tehohoitotasoinen hoito potilaan luo, mutta yhä useammin
helikoptereilla myös kuljetetaan potilaita jatkohoitoon. Vuonna 2025 yksiköt kuljettivat ennätykselliset 735 potilasta. Helikopterikuljetusten määrä kasvoi merkittävästi jo kolmatta vuotta peräkkäin. Vuonna 2025 kasvua oli 22 prosenttia.
Eniten helikopterikuljetukset lisääntyivät Oulussa, jossa kuljetusmäärä käytännössä tuplaantui: vuonna 2025 kuljetettiin 138 potilasta, kun vuonna 2024 kuljetuksia oli 70 kappaletta. Suurimpana tekijänä oli helmikuussa 2025 avautunut Oulun yliopistollisen sairaalan kattokenttä, joka parantaa toimintaolosuhteita pohjoisessa Suomessa. Hyvin toimivan infrastruktuurin ansiosta yhä useampi potilas hyötyy helikopterikuljetuksesta.
Kuljettamiseen vaikuttavat merkittävästi helikopterin laskeutumismahdollisuus sairaalan kattokentälle tai sairaalan välittömään läheisyyteen. Suomen sairaaloiden helikopterikenttien tila tuottaa alalle huolta.
Kuljettamisen kulttuurissa on tapahtunut muutosta vuosien aikana. Vielä kymmenisen vuotta sitten kuljetettiin alle puolet nykyisestä määrästä, 300–400 potilasta vuosittain. Kasvuun on vaikuttanut muun muassa tukikohtien henkilöstön työ tehtävävalikoinnin ja potilaskuljetusten kehittämiseksi. Viime vuosina on ymmärretty myös ensihoidon järjestelmänäkökulma. Kun helikopteri kuljettaa potilaan, ambulanssiyksikkö vapautuu palvelemaan omaa aluettaan pitkien ajomatkojen sijaan.
Arvioiden mukaan kuljetusten määrä nousee tulevina vuosina edelleen, kun erikoissairaanhoito keskittyy ja esimerkiksi nopeaa sairaalahoitoa edellyttävien aivoverenkiertohäiriöiden hoito kehittyy. Vuonna 2025 aivoverenkiertohäiriö oli edelleen selkeästi suurin yksittäinen syy helikopterilla tapahtuviin potilaskuljetuksiin. Reilu neljännes potilaskuljetuksista liittyi aivoverenkiertohäiriöihin ja lähes viidennes sairaalasiirtoihin eli kriittisten potilaiden siirtämiseen yliopistosairaaloihin. Kuljettamisen kasvusuuntaus on huomioitu myös osana
lääkärihelikopteritoiminnan tulevaisuuden strategiaa.
Vuonna 2025 ensihoitolääkäri tai HEMS-ensihoitaja saattoi sairaalaan yhteensä 2 280 potilasta, mikä oli 59 prosenttia kohdatuista potilaista.
LENTOTUNTIEN MÄÄRÄ JA HELIKOPTERITEHTÄVIEN OSUUS KASVOIVAT
Lentotuntien määrä kasvoi lähes viidenneksellä vuonna 2025: helikoptereille kertyi yhteensä 2 578 hälytystehtäviin liittynyttä lentotuntia. Koulutus, harjoittelu ja helikopterien siirtolennot huomioiden helikoptereilla lennettiin yhteensä 3 230 lentotuntia. Lentäminen lisääntyi kaikissa tukikohdissa Seinäjokea lukuun ottamatta.
FinnHEMSille tulleista hälytystehtävistä 60 prosenttia suoritettiin helikopterilla ja 40 prosenttia hälytysajoneuvolla. Helikoptereilla suoritettavien tehtävien osuus jatkaa nousuaan.
Helikopteripalvelun päivystysvalmius oli 98 prosenttia vuonna 2025, mikä on edellisvuosien tasoa. Päivystysvalmiutta heikensivät erityisesti Rovaniemen tukikohdan helikopterin moottorin vaurioituminen ja Kuopion tukikohdan helikopterin vaurioituminen laskeutumisen yhteydessä Kajaanissa. Tapahtumissa ei aiheutunut henkilövahinkoja.
ENSIHOITOLÄÄKÄREIDEN KONSULTAATIOT TUKEVAT MUUTA ENSIHOITOA
Konsultaatiopuheluihin vastaaminen muodostaa osan tukikohdissa työskentelevien hyvinvointialueiden ensihoitolääkäreiden työstä. Konsultaatiopuheluissa alueiden ensihoitajat saavat lääkäriltä ohjeita potilaan hoitoon ja jatkotoimenpiteisiin, kuten siihen, mihin sairaalaan potilas tulisi kuljettaa hoitoon.