TURVAA JA VAIKUTTAVUUTTA YMPÄRI SUOMEN
Tehtävävalikoinnin ja valtakunnallisen tehtäväkoordinoinnin parantaminen on yksi lääkärihelikopteritoiminnan strategisista kehityskohteista. Tavoitteena on jatkuvasti pyrkiä lisäämään toiminnan vaikuttavuutta: sitä, että kohtaamme mahdollisimman paljon potilaita, jotka hyötyvät palvelusta, ja toisaalta emme osallistu tehtäviin, jotka eivät lääkärihelikopteriyksikköä vaadi.
Tehtävävalikoinnin osumatarkkuutta on onnistuttu viime vuosina parantamaan. Merkittävä askel oli hätäkeskuksissa loppuvuodesta 2023 käyttöönotettu tehtävänkäsittelyohje, jonka myötä hälytysten osumatarkkuus parani. Ensihoidon lääkäriyksiköille tulevien kiireellisten tehtävien määrä väheni huomattavasti, mutta kohdattujen potilaiden määrä pysyi ennallaan. Peruuntuneita tehtäviä on siis ollut aiempaa vähemmän. Myös tietojärjestelmien kehittyminen on parantanut tehtävien tunnistamista.
Kun ensihoidon lääkäriyksikölle tulevat vain kaikkein kiireellisimmät tehtävät, ylimääräinen kohina jää pois. Väärien hälytysten vapauttama aika antaa HEMSyksiköille mahdollisuuden seurata tehtäväkenttää ja poimia tehtäviä aiempaa tehokkaammin”, kertoo FinnHEMSin lääketieteellinen johtaja Pauli Vuorinen.
HEMS-yksiköiden oma seuranta ja aktiivinen tehtävävalikointi on mahdollista kenttäjohtojärjestelmän (KEJO) käyttöönoton myötä. Kyseessä on tietojärjestelmä, joka palvelee viranomaisten välistä yhteistoimintaa, yhteisen tilannekuvan luomista ja reaaliaikaista tiedonvaihtoa. KEJO otettiin ensimmäisenä käyttöön Pohjois-Savossa vuonna 2020, jonka jälkeen sitä on laajennettu ja kehitetty vaiheittain.
Kenttäjohtojärjestelmä tarjoaa alustan tehtävävalikoinnille, mutta yhä parempia tuloksia saavutetaan ennen kaikkea kokemuksen ja karttuneiden oppien jakamisen myötä, Vuorinen toteaa.
”Ensihoitolääkäreillä on kokemuksensa kautta kehittynyt kyky tunnistaa, millaiset potilaat hyötyvät tästä
avusta ja millaisilla esitiedoilla kannattaa lähteä tehtävälle. Tätä oppia jaetaan paljon kollegoiden kesken niin omassa tukikohdassa kuin tukikohtien välillä.”
Tiedon lisääntyessä osumatarkkuus paranee, ja tehtävät, joissa lääkärihelikopteria tarvitaan, tunnistetaan yhä paremmin. Toiminnan vaikuttavuuden parantaminen on arvokasta koko ensihoitojärjestelmän kannalta, sekä potilaiden auttamisen että resurssien järkevän kohdentamisen näkökulmasta.
Ensihoidon asiantuntemus tarkentaa hälytysten osumatarkkuutta merkittävästi
Lääkäri- ja lääkintähelikopteriyksiköt vastaanottavat hälytystehtäviä hätäkeskuksen kautta ja muiden yksikköjen hälyttämänä. Omaa aktiivista tilanneseurantaa ja hälytystehtäville liittymistä on merkittävästi lisätty viime vuosina. Omien ja muiden ensihoidon yksiköiden tekemien hälytysten määrä on jatkuvasti kasvanut. Vuonna 2025 kohdatuista potilasta jo 45 prosenttia tuli muuta kautta kuin hätäkeskuksen välittäminä.
TULEVAISUUDEN TAVOITTEENA HEMS-KOORDINAATIO
Tutkimusten ja käytännön kokemuksen mukaan hälyttämisen HEMS-koordinaatio parantaisi tehtävävalikoinnin osumatarkkuutta edelleen. Käytännössä hätäilmoitusten pohjalta tehtäviä valikoisi tällöin HEMS-ammattilainen. Nyt näin ei ole, mikä osaltaan lisää peruuntuvien tehtävien määrää.
”Suomi on poikkeus maailmassa sen suhteen, että meillä lääkärihelikopteriyksikkö on suoraan kiinni hätäkeskusrajapinnassa. Verrokkimaissamme yleisenä käytäntönä on, että hätäkeskuspäivystäjä on koulutettu poimimaan lääkäriyksikölle kuuluvia tehtäviä, tai tehtävässä on ensihoitotaustainen koordinaattori, joka myötäkuuntelee hätäilmoituksia ja valikoi tehtäviä”, Pauli Vuorinen kertoo.
HEMS-alan toiveena on, että Suomessakin saataisiin alan ammattilainen tähän tehtävään edes osaksi vuorokautta.
”HEMS-koordinaation puute on heikko kohta suomalaisessa lääkärihelikopteritoiminnassa. Se on käytännössä tärkein kehityskohteemme ja merkittävin kehitysaskel, joka voitaisiin ottaa”, Vuorinen kiteyttää.
Ammattilaiset tukikohdissa pyrkivät parhaansa mukaan paikkaamaan HEMS-koordinaattorin puutetta seuraamalla viranomaisradioliikennettä, poimimalla syötteitä ja hakemalla lisätietoja kenttäjohtojärjestelmästä. HEMSyksiköissä tapahtuva aktiivinen tehtäväseuranta ja -valikointi on kuitenkin vain ”karvalakkimalli”, Vuorinen toteaa.
”Yksiköiden tekemä aktiivinen tehtäväseuranta katkeaa sillä hetkellä, kun tehtävä otetaan vastaan; sen jälkeen heillä ei ole mahdollisuutta seurata, mitä kentällä tapahtuu. HEMS-koordinaattori sen sijaan ei lähtisi kentälle vaan jäisi seuraamaan hätäilmoituksia, jolloin hän voisi tehdä priorisointia, mikäli vastaan tulisi vielä korkeariskisempi tehtävä. Tällä hetkellä tätä priorisointia ei tee kukaan.”
FINNHEMSIN KAPASITEETTIA VOITAISIIN HYÖDYNTÄÄ NYKYISTÄ LAAJEMMIN ERITYISESTI POTILASSIIRROISSA
HEMS-tehtävien tilastoinnissa on vuodesta 2024 saakka käytetty tehtävätyypittelyä, joka antaa mahdollisuuden tarkastella tehtävien kirjoa ja kehitystä. Tehtävät jaetaan viiteen ryhmään, jotka ovat 1) vaativan ensihoidon tarve, 2) helikopterikuljetuksella saatava aikahyöty, 3) ensihoitopalvelulle kuuluva hoitolaitossiirto, 4) hoitotasoisen ensihoidon saatavuus sekä 5) valmiustehtävä.
Valtaosa tehtävistä on vaativan ensihoidon tarpeen tehtäviä. Näissä tapauksissa hätäkeskuksen algoritmi tunnistaa hätäpuhelun perusteella tilanteen olevan siinä määrin kriittinen, että lääkäriyksikön kannattaa lähteä tukemaan hoitotason ambulanssia.
Muiden neljän tehtävätyypin tehtävien prosentuaalinen osuus kokonaisuudesta on vähäisempi, mutta niiden
merkitys yhteiskunnalle on yhtä lailla keskeinen. Pauli Vuorisen mukaan FinnHEMSin kapasiteettia kannattaisi tulevaisuudessa hyödyntää nykyistä laajemmin erityisestiensihoitopalvelulle kuuluvien hoitolaitossiirtojen osalta. Kyseessä ovat tehtävät, joissa kriittisesti sairasta potilasta siirretään hoitavien yksiköiden välillä.
”Hoitolaitossiirtojen osalta on vuoden 2025 aikana nähtävissä kasvua, jonka taustalla ovat erityisesti Oulun yliopistollisen sairaalan helikopterikentän avautuminen ja hoitolaitossiirrot Etelä-Karjalan keskussairaalasta Helsinkiin”, Vuorinen kertoo.
Ensihoitopalveluiden ja keskussairaaloiden yhteistyötä tehostamalla sekä toiminnan suunnitelmallisuuteen panostamalla näiden tehtävien määrää voitaisiin edelleen kasvattaa – ja siten tuottaa lisää hyötyjä. Tällä hetkellä keskeiset haasteet liittyvät tiedon kulkuun: kenttäjohtojärjestelmän kautta ei näe keskussairaaloiden tilannetta. Jotta lääkärihelikopterijärjestelmää voitaisiin hyödyntää potilassiirroissa nykyistä laajemmin, tarvittaisiinkin parempaa tilannetietoisuutta. Tässäkin HEMS-koordinaattori olisi avuksi.
Kantamalla enemmän vastuuta potilassiirroista lääkärihelikopterijärjestelmä voisi tukea yhteiskuntaa helpottamalla keskussairaaloiden työkuormaa.
”Tämä lisäisi myös potilasturvallisuutta: mikäli potilas tarvitsee ajon aikana hoitoa tai seurantaa, on hyödyksi, että kyydissä on ammattilainen, joka on tottunut antamaan hoitoa tien päällä. Osa potilaista myös hyötyisi ajallisesti nopeammasta siirrosta, jonka helikopteri mahdollistaa.”
Tiedon lisääntyessä osumatarkkuus paranee, ja tehtävät, joissa lääkärihelikopteria tarvitaan, tunnistetaan yhä paremmin. Vaikuttavuuden parantaminen on arvokasta sekä potilaiden auttamisen että resurssien järkevän kohdentamisen näkökulmasta.