Sään tarkkailua koko vuoron ajan
Lentotoiminnassa sää pitää huomioida aina. Oli tilanne tapahtumapaikalla mikä tahansa, sää määrää usein, hoidetaanko tehtävä helikopterilla vai maayksiköllä. Tämän takia miehistön pitää olla säätilan suhteen jatkuvasti ajan tasalla. Seuraamme sääennusteita työvuorossa säännöllisesti ihan rutiininomaisesti, ja erityisesti silloin, kun ennustetaan niin huonoa säätä, että se saattaa estää lentämisen. Viimeinen varmistus tehdään aina vielä hälytyksen tullessa.
Lentäjänä minulla on päävastuu sään seuraamisesta, mutta meillä täällä pohjoisessa myös muut miehistön jäsenet ovat kiitettävän aktiivisesti paneutuneet asiaan muiden töidensä sallimissa puitteissa.
Alustavan kuvan lähipäivien säästä saamme esimerkiksi lehtien säätietojen kautta, mutta se ei luonnollisesti riitä. Seuraamme sääkarttaa, joka näyttää tukikohdan koko toimialueen vallitsevan sään tarkemmin. Kartta päivittyy kuuden tunnin välein. Vallitsevan sään tarkennukset katson Rovaniemen lentoaseman sääasemalta sekä muilta tällä alueella sijaitsevilta sääasemilta. Sääasemien tiedoista näen suoraan vallitsevan näkyvyyden, pilvikorkeuden ja muut sääilmiöt. Yhdessä lentosääennusteen kanssa nämä tiedot ratkaisevat lentominimien täyttymisen ja lentomahdollisuudet alueella. Samoilta sivuilta näen myös ennusteet, joita laaditaan kolmen tunnin välein laatimisajasta 12-24 tunniksi eteenpäin.
Toiveena puolipilvinen, selkeä sää
Jos saisin lentäjänä toivoa, niin sää olisi viileä, puolipilvinen, tyyni ja selkeä. Tällöin vallitsee hyvä näkyvyys, eikä säätila estä tehtävien suorittamista. Pitkillä lentomatkoilla sopiva myötätuuli on eduksi, ja sitä yritetäänkin löytää mahdollisuuksien mukaan eri korkeuksilta.
Suomessa säätila ei kuitenkaan aina vastaa toiveita. Huono näkyvyys ja/tai matala pilvisyys ovat yleisin lentämisen estävä syy. Muita lentämisen estäviä sääilmiöitä ovat lähtöpaikalle tai kohteeseen syntynyt ukkonen, jäätävä sade tai sumu. Matkalle osuvat ukkoset voidaan usein kiertää näköhavaintojen sekä säätutkan avulla, mutta lähdön ja laskeutumisen ukkonen voi estää.
Lentotoimintaan on omat minimivaatimuksen päivälle ja yölle. Niissä määritellään mm. vaatimukset näkyvyydelle ja pilvikorkeudelle. Pohjois- ja Itä-Suomessa yölentominimit ovat Etelä-Suomea korkeammat, koska pimeillä alueilla yölentäminen on haastavampaa kuin valaistuilla alueilla.
Ratkaisuja huonon sään tilanteisiin
Jos sää estää lentämisen, tapauskohtaisesti haetaan potilaan kannalta paras mahdollinen ratkaisu. Täällä pohjoisessa, missä välimatkat ovat pitkiä, voidaan usein lentää ambulanssia vastaan sään mukaan mahdollisimman lähelle tapahtumapaikkaa. Konsultoiva lääkäri ja ensihoitajat opastavat kohteessa jo olevia tai sinne ensimmäisenä saapuvia yksiköitä. Usein esimerkiksi voimme lentää Ivalon tai Utsjoen ambulanssia vastaan Vuotsoon tai Saariselälle asti, vaikka sitä pohjoisempana matala pilvi tai sumu estääkin lentämisen. Tällöin potilaalle saadaan vielä nopeampi jatkokuljetus sairaalaan. Samalla vapautamme ambulanssin takaisin omalle toiminta-alueelleen nopeammin, mikä on tärkeä apu paikallisille. Jos sää lähtöpaikalla estää lentämisen, maayksiköllä tehtäväpaikalle tai potilasta tuovaa ambulanssia vastaan.
Timo Lindholm toimii lentäjänä FinnHEMSin pohjoisimmassa tukikohdassa Rovaniemellä. Kokenut lentäjä aloitti uransa Ilmavoimien lentokonelentäjän opinnoilla vuonna 1986. Vuodet Rajavartiolaitoksella tarjosivat monipuolisen helikopterikoulutuksen. Lindholm on myös toiminut Suomen Ilmailuopistossa helikopteritoiminnan päälennonopettajana, mittarilennonopettajana ja tarkastuslentäjänä. HEMS-lentäjänä hän aloitti huhtikuussa 2012.
Ihmiset FinnHEMSin takana – valtakunnallisessa lääkärihelikopteritoiminnassa tarvitaan erilaisia käsipareja ja monipuolisia osaajia.
FinnHEMSin blogissa suunvuoro annetaan vuorotellen eri alojen ammattilaisille, jotka omalta osaltaan pitävät huolen siitä, että lääkärihelikopterit päivystävät valtakunnallisesti vuoden jokaisena päivänä ja kiireistä apua tarvitsevat saavat laadukkaan, elintärkeän ensihoidon.