Suomalaisessa ensihoidon ketjussa on monta lenkkiä, jotka toimivat ensihoitopotilaan apuna ja tukena hätäpuhelusta kuntoutukseen asti. Kanssamme hälytystehtävillä ovat tavallisimmin muu ensihoito, pelastustoimi, rajavartiolaitos sekä poliisi ja toisinaan myös vapaaehtoisjärjestöjä. Pelastustoimen, ensihoidon, rajavartiolaitoksen ja sairaalan edustajat kertovat yhteistyöstä lääkärihelikopteritoiminnan kanssa.
— Pelastuslaitoksen pelastusyksikkö hälytetään tehtävälle FinnHEMS-yksikön kanssa lähes aina, kun on kyseessä A-kiireellisyysluokan tehtävä eli kun on syytä epäillä, että potilaan peruselintoiminnot ovat välittömästi uhattuina. Pelastustoimen rooli yhteistehtävillä on kaksitahoinen. Toisaalla autetaan varsinaista potilasta ja toisaalla autetaan HEMS-tiimi paikan päälle.
Yritämme ehtiä kohteeseen ensin ja jättää takapenkiltä omat ensihoitajamme potilaan luo. Autamme helikopterilla saapuvaa HEMS-tiimiä: saatamme ehdottaa lähistöltä sopivaa laskeutumispaikkaa ja varmistamme laskeutumista maasta käsin. Kuljetamme lääkärin ja useimmiten myös HCM:n loppumatkan potilaan luo.
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos toimii kymmenen kunnan alueella Espoosta Hankoon. Lähialueilla tehtäväpaikalle ehtii muitakin yksiköitä, mutta tilanne on toinen kauempana maakunnissa, esimerkiksi puolentoista tunnin päässä Hangossa. Helikopterillakin matka kestää puolisen tuntia.
Silloin me pelastuksen väki olemme omin voimin ja konsultoimme helikopterilla tulossa olevaa lääkäriä. Annamme hänelle potilaan lähtötiedot ja saamme toimintaohjeita.
Roolimme muuttuu avustavaksi, kun HEMS-tiimi saapuu paikalle. Ensihoitotilanteen johto ja ohjeet tulevat lääkäriltä. Ensihoitajat ovat lääkärin apuna ja muut esimerkiksi auttavat omaisten kanssa ja ohjaavat liikennettä. Teemme mitä tarvitaan, pidämme vaikka tippapussia.
Hyvin toimiva yhteistyö kehittää kaikkia, ja yhteistyötä on myös kiva kehittää. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on suuri, ja uutta väkeä tulee jatkuvasti, joten toiveissa on toistuva koulutus esimerkiksi laskeutumisen perusteista ja rooleista potilaan luona. Tehtävillä oppivat kaikki.
Aina kun kysyy, saa ohjeita. Jokaisen keikan jälkeen ihmiset ovat aina pikkuisen viisaampia.
HEMS-tiimin dynamiikka toimii todella hyvin. Kun lääkäri hoitaa, miettii potilaan tilaa ja päätöksiä, HCM eli ”hemssari” ehkä pystyy ottamaan ajatuksen ja joskus askeleenkin kauemmas. Silloin pohditaan esimerkiksi potilaan kuljettamista. HCM on olennainen osa tiimiä, kuin välikappale, joka sulkee ympyrän lääkärin ja muun väen välillä.
Potilasta hoitava suurikin tiimi toimii lääkärin johtamana saumattomasti, vaikka kaikki saattavat hyvinkin toimia ensimmäistä kertaa yhdessä juuri silloin, kun potilaalla on elämänsä suurin hätä. Joskus tehdään työtä hiljaisuudessa, joskus keskustelevasti.
Mielestäni on vaikuttavaa, kun potilaan ympärillä on lähemmäs kymmenen ihmistä ja kaikki toimivat potilaan hyväksi. Jokaisella on oma rooli. Tekeminen on keskittynyttä ja määrätietoista.
Vaikka lopputulos olisi lopulta huonokin, potilaan hyväksi tehdään kaikki voitava. Siksi me kaikki olemme tässä työssä, että teemme parhaamme.
Ajattelen, että HEMS-tiimi tuo kaikkein kriittisimmille potilaille mahdollisuuden selviytyä: hätäveret, laitteet ja osaamisen. Sen parempaa apuahan ei voi saada, koska ei olla sairaalassa. Sinne asti pitäisi ensin selviytyä.
MIKKO ROUTALA
PALOESIMIES,
LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS
— Etelä-Savon hyvinvointialueella sosiaali- ja terveyspalveluja sekä pelastustoimen palveluja tuotetaan 130 000 Etelä-Savon maakunnan asukkaalle. Kesäaikaan alueen väkimäärä vähintäänkin tuplaantuu mökkiläisten myötä. Alueen ensihoidolla on tehtäviä vuosittain noin 32 000.
Ensihoidolle ensihoitolääkäri on tukena hälytystehtävillä, olipa lääkäri mukana tehtäväpaikalla tai puhelimen päässä. Alueemme oma vastuulääkäri on virka-aikana hyvin tavoitettavissa kentältä tuleviin konsultaatioihin. Meillä on selkeä hoito-ohjeen pyytämisprotokolla, jonka mukaan vastuulääkärille kuuluu ensisijaisesti hoito-ohjeen pyytäminen potilaan peruselintoiminnon häiriöissä eli henkeä uhkaavissa tilanteissa, ja päivystysaikana siitä vastaa FinnHEMSin Kuopion FH60-lääkärihelikopteriyksikkö.
FinnHEMS on äärimmäisen tärkeä lenkki koko auttamisen ketjussa ja sen kaikkein korkein taso. Tärkein yhteistyömuotomme lääkäriyksikön kanssa on juuri hoito-ohjeet eli konsultaatiot. Me kohtaamme täällä vain harvoin helikoptereita, onhan tänne matkaakin tukikohdalta parisataa kilometriä. Työskentelin aiemmin pitkään Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella, ja siellä FinnHEMSin ensihoitolääkäri oli usein fyysisesti paikalla tehtävillä ja teki toimenpiteitä.
Täällä Etelä-Savossa lääkärihelikopterin toiminta puolestaan painottuu nopeaan kuljetukseen yliopistosairaalaan Kuopioon. Eteläisen alueen omassa keskussairaalassa Mikkelissä hoidon laatu ja taso ovat mielestäni erinomaisia. Mikkelin sairaalaparkin katolla on myös ajanmukainen helikopterikenttä, jota ei kaikissa keskussairaaloissa ole.
Koen, että viranomaisyhteistyö on erinomaista joka tasolla, jokainen yksikkö auttaa toisiaan. Yhteistyörinkiin kuuluvat myös Rajavartiolaitos ja Puolustusvoimat, hekin ovat erittäin ammattitaitoisia. Koska alueellamme on paljon isoja vesistöjä, teemme yhteistyötä esimerkiksi pintapelastustehtävissä. Suhtaudumme viranomaistoimintaan sillä asenteella, että saamme kumppaneilta tukea. Kun meiltä puolestaan tarvitaan ensihoidon tukea, meillä on selkeät toimintalinjat, kuinka toimimme yhteistyötehtävillä.
Yhteistyö FinnHEMSin kanssa toimii todella hyvin, se on jokapäiväistä ja arkista toimintaa. Yhteydenpito on avointa ja molemmin puolin kiinnostunutta, ja siitä huokuu kunnioitus ensihoidon ketjun kaikkia osapuolia kohtaan. Meillä on todella matala kynnys soittaa ensihoitolääkärille ja kysyä oikeastaan mitä vaan apua ja ohjetta. Meitä kuunnellaan ja autetaan.
Lähitulevaisuuden kysymysmerkki toiminnan muutoksesta meille on Kymenlaaksoon suunniteltu uusi lääkärihelikopteritukikohta, josta on todella lyhyt lentomatka alueellemme. Tulemme varmasti tekemään tiiviisti yhteistyötä toiminnallisesti ja näen tässä pelkkää myönteistä kehitystä.
Toinen muutos tulee olemaan sairaalaverkoston uudistaminen eli varmasti helikopterikuljetukset tulevat lisääntymään. Meille kaikille on tulossa kiinnostavia ammatillisia haasteita.
SEPPO HAAPSAARI
ENSIHOITAJA,
ETELÄ-SAVON HYVINVOINTIALUE
— Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueella on tukikohdat Helsinki-Vantaan lentoasemalla, Turussa ja Rovaniemellä. Kaikki tukikohdat sijaitsevat muutaman kilometrin säteellä FinnHEMSin tukikohdista eli olemme yhteistyön lisäksi melkein naapureita. Sekin helpottaa yhteistehtäviä.
Rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen Suomessa. Suoritamme pelastustehtäviä helikopterilla erityisesti saaristossa ja pohjoisen haastavissa olosuhteissa. Meillä helikopterimiehistöön kuuluu kaksi lentäjää, lentomekaanikko, pintapelastaja ja ensihoitaja.
Meillä on yhteistyösopimus hyvinvointialueiden kanssa ja pitkä työhistoria FinnHEMSin kanssa jo vuosikymmenten takaa. Yhteistyömme ydintä ovat konsultaatio ja yhteistehtävät.
Turun tukikohdassa Vartiolentolaivueelle tyypillinen ensihoidon tehtävä on meripelastustehtävä eli merellä kesäaikaan huviveneessä tai saaristomökillä sattunut tapaturma. Tyypillisin yhteistehtävä FinnHEMS-yksikön kanssa on juuri meripelastustehtävä, jossa otamme lääkärin mukaan FinnHEMSin yksiköstä ja lennämme yhdessä paikan päälle, esimerkiksi risteilyalukselle hoitamaan potilasta. Sellaisiakin tehtäviä on, joihin osallistumme molempien yksiköiden voimin.
Täydennämme toistemme toimintaa. FinnHEMSin lentotoiminnassa on meitä tiukemmat sääminimit ja pienempi kalusto. Rajavartiolaitoksen sääminimit mahdollistavat lentämisen sellaisissakin olosuhteissa, joissa FinnHEMS ei voi lentää. Lisäksi meillä käytössä olevissa Super Puma -helikoptereissa on jäänpoistojärjestelmä, joten voi sanoa, että niillä pääsee saaristoon kelissä kuin kelissä. Niissä on suurempi kuljetuskapasiteetti ja vinssi. Jos kopteri ei pääsekään laskeutumaan, pintapelastaja, ensihoitaja ja tarvittaessa lääkäri voidaan laskea vinssillä potilaan luo.
FinnHEMSin lääkärit ymmärtävät, että kun mennään saaristomökkiin, tilanteessa on paljon muutakin huomioitavaa kuin potilaan hoitaminen. Kaupunkialueella voi pyytää lisäapua, mutta laivalla ja saaristossa ei tule ketään muita avuksi. Lähtökohtaisesti sama porukka hoitaa ja mahdollisesti kuljettaa potilaan.
Rajavartiolaitoksen ensihoitotoiminnan kehittymisen ja koulutuksen myötä siirryimme joitakin vuosia sitten toimintamalliin, jossa FinnHEMSin lääkäriyksikkö ei aina lähde tehtävälle mukaan, vaan he antavat meille etäkonsultaatiota.
Yhteistyömme on joustavaa ja toimivaa kaikilla tasoilla. Molemmat ymmärtävät, että olemme toisiamme tukemassa ja helpottamassa toistemme elämää – ja tietysti kulloistakin tehtävää varten. Rajavartiostosta eläköityneitä lentäjiä on siirtynyt paljon FinnHEMSille ja sitäkin kautta on meidän toimintamallimme ovat heille tuttuja.
FinnHEMS tuo ensihoitoon anestesia- ja tehohoitolääkäritasoisen osaamisen ja ymmärryksen, millaista on toimia merellä, jossa potilaan hoitaminen on aivan toisenlaista ahtaissa tiloissa ja ulkona lumisateessa. He tuntevat tehtävien haasteet.
Jos minulle tulee eteen lääketieteellinen kysymys tai ongelma, johon haluan vastauksen, otan luurin kouraan ja pirautan FinnHEMSin tukikohtaan matalalla kynnyksellä. Mitä ilmeisimmin saan vastauksen kysymykseeni. Tykkään yhteistyöstämme aivan mahdottomasti.
MIKKO TERHO
PINTAPELASTUS- JA ENSIHOITORYHMÄN JOHTAJA,
YLILUUTNANTTI, RAJAVARTIOLAITOKSEN
VARTIOLENTOLAIVUE
— Yhteistyömme ydintä lääkärihelikopteritoiminnan kanssa on akuutisti sydänsairastunut potilas, joka tulee meille sairaalaan ensihoitolääkärin saattamana, ja joka tarvitsee välitöntä hoitoa. Tyypillisesti kyse on sydäninfarktista, jossa potilas on huomattavan epävakaa eli hänellä on vaikea rytmihäiriöongelma tai vaikea verenkiertovajaus.
Toinen ryhmä ovat elvytetyt potilaat, eli he ovat menneet elottomiksi, mutta ensihoito on saanut potilaan sydämen käyntiin ja verenkierron palautettua. Kun sydän on saatu uudelleen käyntiin ja katsotaan, että potilaalla on toipumisen ennuste, hän tulee lääkärin saattamana meille. Olemme sopineet tietyt kriteerit, joilla potilas tulee meille suoraan sepelvaltimoiden angiografiaan eli varjoainekuvaukseen.
Kaikkein harvinaisin tilanne yhteistoiminnassamme on sellainen, jossa potilas on mennyt elottomaksi eikä sydämen verenkiertoa ole saatu palautettua. Potilas tulee elvyttäen kuljetettuna ambulanssilla tai helikopterilla sairaalaan, ja hänet laitetaan niin sanottuun sydämen apupumppuun eli ECMO-laitteeseen.
Sydänpotilaat ovat vain yksi lääkärihelikopteritoiminnan potilasryhmä, mutta akuutisti hyvin vaikeasti sydänsairaiden potilaiden kohdalla toiminta on tärkeää potilaan tilan alkuvaiheen vakiinnuttamisessa ja kuljetuksen turvaamisessa. Kaikkein vaikeimmissa tapauksissa on välttämätöntä, että ensihoitolääkäri on arvioimassa paikalla, sillä hoito on hyvin raskas ja syö paljon resursseja.
Harjoittelemme kahdesti vuodessa lääkärihelikopteriyksikön kanssa. He ovat apuna myös hoitoprotokollien luomisessa sydänpotilaille. Pidämme yhteisiä koulutuksia kohtuullisen säännöllisesti. Pystymme todella hyvin antamaan palautetta, jos toiminnassa on jotain korjaamista. Ylipäätään yhteistyömme on ollut älyttömän hyvää.
Me olemme yksi toimija lääkärihelikopteritoiminnan rinnalla, osa akuutisti sairaiden potilaiden hoitoketjuja. Meidän hoitamamme potilasryhmän eli sydänpotilaiden osalta lääkärihelikopteritoiminta on hyvin merkittävä: he hoitavat ison osan akuuteista sydänasioista kentällä ja meille tulee hoitoon siitä pieni osa, eli he ovat portinvartijan asemassakin tärkeitä.
Koen, että ensihoitolääkärit HEMS-yksiköissä ovat parhaita mahdollisia osaajia. Heillä on tietysti ensin tarvittava koulutus ja sitten kokemus, mikä tulee, kun näissä tehtävissä on paljon mukana.
Olen tyytyväinen, että meillä HEMS-toimintaa, jolloin paras mahdollinen apu on saatavilla hätätilanteissa.
JYRI KOIVUMÄKI
SYDÄNVALVONNAN TOIMINTOPÄÄLLIKKÖ,
TAYS SYDÄNSAIRAALA