Ensihoidon ketjun liikkeelle laittava hätäkeskusjärjestelmä uusittiin vuonna 2019. Muutos sai A-tehtävien määrät rajuun nousuun ja loi kovia paineita myös FinnHEMS-yksiköille. Hälytyskriteerien ja riskiarviotyökalujen viilaamisella on päästy takaisin aiempien vuosien tasolle. Työryhmät jatkavat työskentelyään, jotta systeemistä saadaan paras mahdollinen.
Vuonna 2019 hätäkeskuslaitoksen kaikkiin kuuteen toimipisteeseen Suomessa saatiin yhteinen ERICA-tietojärjestelmä, joka korvasi aiemman ELS-järjestelmän. Ensimmäisenä ERICAn käyttöönsä ottaneessa Oulun hätäkeskuslaitoksessa vaikutus nähtiin jo vuoden 2018 loppukuukausina, jolloin muun muassa FinnHEMSin saamien hälytysten määrä peräti puolitoistakertaistui. Alkuvuodesta 2019 uusi hätäkeskusjärjestelmä oli nostanut FinnHEMSin lääkärihelikoptereiden hälytysmääriä 12 prosenttia.
– Uuteen järjestelmään siirryttäessä riskiarviotyökalu haluttiin rakentaa sellaiseksi, ettei yksikään hätätilapotilas jää ilman tarvitsemaansa apua. Hyvin pian kuitenkin huomattiin, että ratkaisu johti kiireellisten tehtävien määrän merkittävään nousuun, kertoo Tampereen yliopistollisen sairaalan ensihoidon ylilääkäri Sanna Hoppu.
Muutoksia tehtiin heti
A-luokan tehtäviin liittyviä ongelmia osattiin odottaa. Ja niihin reagoitiin nopeasti. Sekä hälytyskriteereihin että ERICAan siirrettyyn riskiarviotyökaluun tehtiin muutoksia jo ERICAn HEMS-kriteerit hakevat yhä oikeaa tasoa ensimmäisten hätäkeskusten kohdalla.
– Uuden järjestelmän käyttöönoton yhteydessä riskinarviotyökaluun syötetyt hälytyskriteerit aiheuttivat yliarviointia. Oli selvää, että vanhat kriteerit eivät toimineet uudella työkalulla. Nyt kehitämme työkalua paremmin päivystäjän työtä tukevaksi ja hyödynnämme päivystäjien ammattitaitoa entistä tehokkaammin. Tavoitteena on tasalaatuisuus ja riskinarvion osuvuuden parantuminen, Hätäkeskuslaitoksen toimialapäällikkö Ari Ekstrand kertoo.
ERICA-pääkäyttäjä Pasi Ketolallekin rajusti nousseet hälytysmäärät ovat aiheuttaneet päänvaivaa.
– Jo alun alkaen tiedettiin, että systeemi tulee niin sanotusti ylikoodaamaan. Sellaista tilannetta ei kuitenkaan haluttu, että hälytysherkkyyteen olisi kajottu. Silloinhan se olisi ollut ongelma apua tarvitsevalle ihmiselle. Nyt otimme ongelman järjestelmän käsiteltäväksi, Pasi Ketola kertoo.
Kehitystyötä on jatkettu koko vuosi 2019. Kiireellisyysjakauma saatiin normalisoitumaan kesällä ja hälytysten määrä on laskenut.
– Hälytyksiä pitää tietenkin tarkastella kustannusten ja resurssien käytön kannalta, mutta hälyttämättäkään ei voida jättää. Riskiluokkien määritelmiä on säädetty ja optimoitu, ja korjauksia on tehty naksu kerrallaan. Työ on myös tuottanut tulosta. Toki edelleen meillä on tiettyjä haasteita tietyissä tehtävälajeissa, jotka liittyvät muun muassa FinnHEMSiin, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön valmiusyksikön asiantuntija Markku Saarinen.
Kuinka estetään tehtävien peruuntuminen?
ERICAn kehittämistyö tähtää muun muassa siihen, että lääkärihelikopteri osataan lähettää juuri niiden potilaiden luo, jotka eniten siitä hyötyvät. FinnHEMSin kohdalla se tarkoittaa peruuntuvien tehtävien minimoimista.
– Se vaatii sen, että järjestelmä tunnistaa tilanteen oikein. Liikenneonnettomuushälytysten riskianalyyseissä esimerkiksi haetaan tapaa poistaa HEMS-tiimiltä pelastustehtävät, joissa ei ole välitöntä hengenuhkaa.
Esimerkiksi lumihankeen suistuneessa autossa matkustaneet eivät aina ole välittömässä hengenvaarassa, vaikka järjestelmä koodaisikin sen suuren energian onnettomuudeksi, Pasi Ketola antaa esimerkin.
ERICAa kehitetään usealla tasolla. Yksi työryhmä, jota ensihoidon ylilääkäri Sanna Hoppu vetää, pohtii hälytyskriteereitä. Toisessa tarkastellaan riskiarviotyökalua ja uudelleenarvioidaan koko tehtävänkäsittelyprosessia.
– Työryhmässä on paneuduttu erityisesti niihin massatehtäviin, jotka esimerkiksi FinnHEMSille ovat tuottaneet päänvaivaa, kertoo Hätäkeskuksen ja FinnHEMSin yhteiseen työryhmään kuuluva Pasi Ketola.
Ratkaisuksi vaiheittainen hälyttäminen
Ratkaisuksi A-luokan tehtävämäärien hallintaan on ehdotettu kyseisen kiireellisyysluokan tehtävien jakamista useampaan tasoon. Pasi Ketolan mukaan tällainen vaiheittainen hälyttäminen on varteenotettava kehitysehdotus.
– Meidän täytyy pitää huolta myös siitä, ettei hälytyksiä ei jää tekemättä. Siksi kehitetään vaiheittaista hälyttämistä. Hätäpuhelun aikana lähtevät ensimmäiset ensihoitopalvelun yksiköt. HEMS-yksikkö lähetetään mukaan tehtävään, jos puhelun edetessä käy ilmi, että onnettomuustilanteessa on korkeariskinen potilas, Ketola selittää.
– Olemme nyt melko vakuuttuneita, että tällä vaiheittaisella systeemillä pystymme vähentämään turhia HEMSlähtöjä. Uskon, että näillä tulevilla muutoksilla se myös toteutuu, Ketola sanoo. HEMS-yksiköiden tehokas käyttö on erityisesti potilaan etu.
– Lääkäriyksikköä ei haluta lähettää väärään paikkaan, jos avun tarve on muualla. HEMS-yksiköiden tehtävissä peruutukset johtuvat usein siitä, että tilanne tarkentuu vasta paikan päällä, Markku Saarinen muistuttaa.
ERICA saa myös kehuja
ERICA on valtakunnallinen hätäkeskustietojärjestelmä, joka on poliisin, pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen käytössä. Valtakunnallisen systeemin avulla nopein yksikkö ohjautuu automaattisesti potilaan avuksi.
– ERICAn vaikuttavuus on siinä, että se on aidosti kansallinen. Aiemmin Hätäkeskuslaitoksella oli kuusi toimipistettä, eivätkä ne nähneet toistensa järjestelmiä ristiin. Tämä tarkoitti sitä, että päivittäin tuli eteen tilanteita, joissa ensihoitopalvelun yksikkö liikkui hätätilapotilaan ohitse tietämättä siitä mitään. Nyt ERICAssa on kokonaiskuva kaikista hälytyksistä ja kiireelliseen tilanteeseen voidaan käyttää lähintä yksikköä, ERICA-pääkäyttäjä Pasi Ketola kertoo.
Myös sosiaali- ja terveysministeriön valmiusyksikön asiantuntija Markku Saarinen näkee ERICAssa paljon hyvää.
– Yksi tärkeimmistä asioista on se, että tasalaatuisuus lisääntyi, hän sanoo. – ERICAn käyttöönotolla tavoiteltiin tarkkuutta avun kohdentumiseen. Järjestelmän ansiosta yksiköitä voidaan käyttää sairaanhoitopiirien rajojen yli entistä tehokkaammin. Se on selkeä parannus aiempaan. Tämä vaikuttaa myös FinnHEMSin yksiköiden käytettävyyteen, Saarinen pohtii.
Ensihoidon tehtäväkiirellisyysluokat
Ensihoidon hälytystehtävät jaetaan hätäkeskuksessa tehtävän riskinarvioinnin perusteella neljään tehtäväkiireellisyysluokkaan:
- A-luokan tehtävä: korkeariskiseksi arvioitu ensihoitotehtävä, jossa esi- tai tapahtumatietojen perusteella on syytä epäillä, että avuntarvitsijan peruselintoiminnot ovat välittömästi uhattuna.
- B-luokan tehtävä: todennäköisesti korkeariskinen ensihoitotehtävä, jossa avuntarvitsijan peruselintoimintojen häiriön tasosta ei kuitenkaan ole varmuutta.
- C-luokan tehtävä: avuntarvitsijan peruselintoimintojen tila on arvioitu vakaaksi tai häiriö lieväksi, mutta tila vaatii ensihoitopalvelun nopeaa arviointia.
- D-luokan tehtävä: avuntarvitsijan tila on vakaa, eikä hänellä ole peruselintoimintojen häiriötä, mutta ensihoitopalvelun tulee tehdä hoidon tarpeen arviointi.