Anestesian ja tehohoidon erikoislääkäri Johannes Björkman tutki väitöskirjassaan lääkärihelikopterin hoitamien potilaiden pitkäaikaisennusteita ja kuolleisuutta ensihoidon jälkeisinä vuosina. Tutkimusaineistona oli kansainvälisesti ainutlaatuinen FinnHEMSin tietokanta.
Johannes Björkmanin Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan tekemä väitöskirja
on harvinaislaatuinen siinä mielessä, että kansainvälisesti ensihoidon kohtaamien potilaiden pitkäaikaisennusteista on hyvin vähän tutkimusta.
– Lyhyesti kuvattuna tutkimme sitä, mikä oli potilaiden pitkäaikaisennuste hälytystehtävän jälkeen Etsimme myös tapaturmapotilaiden aikaviiveille seuraussuhteita sen mukaan, oliko potilas saanut avun nopeasti ja oliko hän päässyt nopeasti sairaalaan. Tällaista syy–seuraus -suhdetta ei löytynyt suhteessa kuolleisuuteen, mikä puhuu sen puolesta, että suurin syy kuolemalle on itse vammautuminen tai onnettomuus. Vakavat vammat saattavat ensihoidossa vaatia myös enemmän hoitoaikaa vaikuttamatta ennusteeseen. Toinen selitys voi olla, että ensihoitojärjestelmä on jo niin huippuunsa viritetty, että apu saadaan nopeasti paikalle, Björkman kertoo.
Yli 35 000 potilaskohtaamista
Tutkimuksen tekeminen oli mahdollista juuri Suomessa, sillä FinnHEMSillä on ainutlaatuinen tietokanta, johon on kirjattu kaikki lääkärihelikopterihälytykset yhtiön perustamisesta, vuodesta 2012 lähtien.
– Yhtä kattavaa tietokantaa ei ole muualla, eikä siksi tämänkaltaista aineistoa ole koskaan aiemmin pystytty käyttämään tutkimukseen, Björkman kertoo.
Tutkimusaineistossa oli yli 35 000 lääkärihelikopterin kautta hoitoa saanutta potilastapausta. Kaikkiaan tietokantaan on kirjattu yli 100 000 hälytystä. Aineistona Björkmanin väitöskirjassa olivat lisäksi väestörekisterikeskuksen kuolleisuustiedot sekä HILMON hoitotiedot. Tutkimustyön rahoitti FinnHEMS.
Tietokannasta selviää, että suomalaiset saavat lääkärihelikopteritiimin apua useimmiten onnettomuustilanteissa, seuraavaksi suurimmat ryhmät HEMS-hälytyksillä ovat sydänpysähdyspotilaat ja keskushermoston sairauksista kärsivät potilaat. FinnHEMSin lääkäriyksiköiden hoitamista henkilöistä yli 60 prosenttia on miehiä. Potilaiden mediaani-ikä on 57,7 vuotta.
Aikaviipeellä ei yleensä merkitystä tapaturmissa
Johannes Björkmanin tutkimustyö osoitti, että ensihoitoa saaneiden potilaiden kuolleisuus suhteessa valtaväestöön on korkea jopa vuosia ensihoitotapahtuman jälkeen. Björkmanin seurantajakso kattoi kolme vuotta.
– Kolmen vuoden kohdalla kokonaiskuolleisuus oli 36 prosenttia. Ensimmäisen vuorokauden aikana se oli noin 20 prosenttia. Ensimmäiseen kuukauteen mennessä se oli noin 10 prosenttia ja siitä eteenpäin 6–7 prosenttia. Kun näitä verrattiin valtaväestöön, ensimmäisen kolmen vuoden kohdalla kuolleisuus oli tässä ensihoitoa saaneessa ryhmässä huomattavasti koholla.
Kuolleisuus vaihtelee eri potilasryhmissä selvästi. Björkmanin mukaan kuolleisuuteen ei vaikuta vain hoitoon johtava syy. Taustavaikuttajina ovat myös liitännäissairaudet ja potilaan ikä.
Myrkytyksissä kuolleisuus on matalaa ensimmäisten päivien ja kuukausien aikana, mutta lähtee sen jälkeen kasvuun. Sydänpysähdyksissä ja tapaturmissa sen sijaan kuolleisuus kasvaa alussa, mutta kasvu taittuu nopeasti. Björkmanin mukaan akuutin vaiheen jälkeen kuolleisuutta vähentää se, että taustalla oleva sairaus saadaan hoidettua. Sydänpysähdyksissä se on usein esimerkiksi sepelvaltimotukos, joka hoidetaan sairaalassa.
– Tapaturmissa tuloksena oli se, että hoidon saamisen aikaviipeillä ei ole isoa merkitystä kuolleisuuteen. Tulosten avulla pystytään kuitenkin vielä tehokkaammin kohdentamaan resursseja niille potilaille, jotka eniten tarvitsevat hoitoa. Tuloksia voidaan myös käyttää hyväksi jatkotutkimusten kohdentamisessa ja antaa eväitä pohdintaan, kuinka esimerkiksi tapaturmia voidaan ennaltaehkäistä, Björkman kertoo.
LL Johannes Björkmanin väitös ”Prehospital critical care by helicopter emergency medical services in Finland – Patient characteristics and survival” hyväksyttiin Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 19.8.2022.