Elokuussa 2017 mediassa uutisoitiin siitä, kuinka Oulun lentoasema avattiin poikkeuksellisesti keskellä yötä vakavasti sairastuneen lapsen takia. Harvinainen hätäratkaisu ja erityislaatuinen tapahtumaketju pelastivat seitsemänvuotiaan sotkamolaispojan Sulon hengen.
Lue Sulon tarina kokonaisuudessaan.
Elokuisena tiistai-iltana Sulolle nousi kuume. Kun kuume päivä päivältä jatkoi nousuaan, terveyskeskuksessa epäiltiin influenssaa. Lauantaina Kajaanin päivystyksessä otetut verikokeet ja keuhkokuva paljastivat keuhkokuumeen, ja Sulo otettiin sairaalan lastenosastolle.
Lisähappi ja antibiootit saivat pojan virkistymään joiksikin tunneiksi, kunnes hänen vointinsa heikkeni jälleen. Puolessa tunnissa Sulon tila romahti, ja hänet kytkettiin hengityskoneeseen. Lähtö Oulun yliopistolliseen sairaalaan (OYS) oli välttämätöntä.
Siirto yhdestä sairaalasta toiseen on sairaanhoidossa tavallinen ja useimmiten epädramaattinen tehtävä. Sulon siirtäminen ei kuitenkaan ollut yksinkertaista: kriittisen tilan takia hän olisi tarvinnut lääkärin mukaansa ambulanssiin, mutta Kajaanissa ei ollut saatavilla ketään saattajaksi sopivaa.
Ainoan anestesialääkärin lähettäminen ambulanssissa Ouluun olisi tarkoittanut päivystyksen jättämistä ilman anestesiavalmiutta moneksi tunniksi. Kokematonta lääkäriä taas ei voinut laittaa näin kriittiselle tehtävälle. Vaikka potilaan tila olisikin stabiloitu sairaalassa, ei ollut olemassa mitään takeita, etteikö hänen vointinsa voisi romahtaa matkalla.
Synkkiä pilviä
Anestesialääkäri Ahti Sillaste tajusi, että nopea siirto helikopterilla Ouluun olisi kaikkein turvallisin ratkaisu Sulolle. Vaikka FinnHEMSin yksiköt eivät tavallisesti hoida sairaalasiirtoja, Oulun tukikohdan ensihoitolääkäri Petra Portaankorva, HEMS-ensihoitaja Jaakko Hanni ja lentäjä Sauli Koutaniemi lähtivät hakemaan hengitysvaikeuksista kärsivää lapsipotilasta Kajaanista.
Oulusta saapuvaa lääkärihelikopteria odotellessa Sillaste joukkoineen teki Kajaanissa kaiken mahdollisen Sulon tilan parantamiseksi.
– En ole ikinä hoitanut niin pientä ja niin sairasta lasta, Sillaste muistaa.
FinnHEMSin miehistön lento Oulusta Kajaaniin kesti noin 40 minuuttia. Vaikka miehistö osasi alkutietojen perusteella arvioida tilanteen vakavuuden, vasta potilaan kohtaaminen Kajaaninteho-osastolla paljasti totuuden; oli hyvin mahdollista, että poika ei selviäisi.
Apua Ruotsista
Lääkärit pohtivatkin Sulon siirtämistä FinnHEMSin helikopterilla suoraan Lastenklinikalle Helsingin Meilahteen, jossa on Suomen ainoa lasten hoitoon erikoistunut ECMO-tiimi. Tiimi käyttää ECMO-laitetta eli sydän-keuhkokonetta, jonka tehtävänä on happeuttaa verta.
Lento Helsinkiin ei kuitenkaan ollut mahdollista, sillä vilkaisu sääkarttoihin paljasti karun tilanteen: Etelä-Suomen ylle kertyi pilviä, ja Uuttamaata rajusti riepotellut Klaara-myrsky oli yltymässä täyteen voimaansa. OYS oli ainoa mahdollinen suunta.
Helikopterilla kuljettamisessa on aina riskinsä. Jos potilaan tila romahtaa lennon aikana, lääkärillä on rajoitetusti mahdollisuuksia hänen hoitamisekseen. Vain kokenut miehistö ryhtyy siihen.
Siirto Ouluun sujui onneksi hyvin, ja OYSin lasten teho-osastolla Sulolle annettiin typpihoitoa, joka hetkellisesti paransi hänen vointiaan. Voinnin kohenemista seurasi kuitenkin uusi romahdus, ja sydän-keuhkokone ECMO jäi lääkäreiden ainoaksi mahdollisuudeksi.
Oulussa on aikuisten ECMO-laite mutta ei kokemusta ja välineistöä pienten lasten hoitoon. Onneksi löytyi ratkaisu: Ruotsin Tukholman Karoliinisen yliopistosairaalan siirrettävä ECMO-laite ja sitä käyttävä päivystävä ECMO-tiimi olivat valmiina lähtemään Ouluun.
Ripaus onnea
Oulun lentokentällä tehtiin tuolloin kiitotien korjaustöitä, ja kenttä oli suljettu lauantain ja sunnuntain väliseksi yöksi. Oulunsalon lentoaseman johtaja Liisa Sallinen oli lomalla saadessaan tiedon Tukholmasta saapuvasta, kirjaimellisesti elintärkeästä lennosta. Sallinen hälytti paikalle lennonjohtajan, joka saapui Oulunsaloon avatakseen lentokentän tukholmalaisten lentokoneelle. Jos kone olisi joutunut lentämään varakentälle Kemiin, apu olisi saattanut tulla perille liian myöhään.
Puoli kuuden aikaan seuraavana aamuna ruotsalaistiimi oli OYSin teho-osastolla. Sulo kytkettiin ECMO-laitteeseen, ja hoito käynnistettiin. Koska myrsky oli jo väistynyt, Sulo päätettiin joitakin tunteja myöhemmin siirtää Lastenklinikalle Meilahteen.
Kahdeksan vuorokautta myöhemmin Sulon keuhkojen tilanne lähti paranemaan, ja hänet irrotettiin ECMO-laitteesta ja hengityskoneesta. Kun Sulo pääsi sairaalasta kotiin, oli kulunut kolme viikkoa siitä, kun kuume oli alkanut nousta.
Sulon sairastumisen syy ei ole selvinnyt, eikä se todennäköisesti tule ikinä selviämäänkään. Mutta se, mikä Sulon pelasti, on tiedossa: sairaaloiden välinen ja maan rajat ylittävä yhteistyö, kokeneet lääkärit, osaava henkilökunta ja aivan varmasti myös ripaus onnea. Sulo tarvitsi niitä kaikkia.
ECMO
- Lyhenne sanoista Extra Corporeal Membrane Oxygenation.
- ECMOlla tarkoitetaan veren happeuttamista koneellisesti kehon ulkopuolella.
- ECMO-hoidossa vähähappinen laskimoveri johdetaan kehonulkoisen pumpun kautta laitteeseen, joka happeuttaa veren ja poistaa siitä hiilidioksidia. Happeutunut veri palautetaan potilaan omaan verenkiertoon.
- Hoito on pitkäaikaista ja kestää usein viikkoja.
- Sen avulla annetaan kriittisesti sairastuneen potilaan keholle lisäaikaa toipua sairastumisen aiheuttaneesta taudista.
- Hoitoa pidetään raskaansarjan tehohoidon yhtenä vaativammista hoidoista.
Lähde: Duodecim, Akademiska.se