Valtionyhtiöksi siirtyneellä FinnHEMSillä on aiempaa paremmat mahdollisuudet vahvistaa yhteistyötään muun muassa Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien helikopteritoimintojen kanssa. Yhteistyöllä saavutetaan valtion helikopteritoiminnassa synergiaetuja ja kyetään varmistamaan jatkossakin hätätilapotilaiden hyvä hoito mahdollisimman kustannustehokkaasti.
Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueen komentaja, kommodori Matti Lallukka ja Maavoimien ilmailun päällikkö, everstiluutnantti Kimmo Nordberg näkevät FinnHEMSin siirtymisen valtion omistajaohjaukseen positiivisena asiana.
– Nyt rinnakkain on kolme valtion toimijaa: Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivue ja Puolustusvoimien helikopteripataljoona sekä valtion omistama FinnHEMS Oy. Se antaa paremmat eväät kehittämiselle, ja yhteistyö on jatkossa entistä helpompaa, Matti Lallukka toteaa.
Rajavartiolaitos ja FinnHEMS tekivät vuonna 2017 yhteistyösopimuksen, jossa sovittiin muun muassa yhteisistä tankkauspaikoista helikoptereille.
– Se on yksi konkreettinen esimerkki, joka osoittaa, ettei ole järkevää tehdä päällekkäisiä ratkaisuja. Teemme jo nyt hyvin käytännönläheistä ja välitöntä yhteistyötä. FinnHEMSillä on selkeä tehtävä, jota Rajavartiolaitos tukee, Lallukka kertoo.
Lakisääteiset tehtävät poikkeavat toisistaan
FinnHEMSin ja Rajavartiolaitoksen yhteistyö hälytystehtävissä on tähänkin saakka ollut tiivistä. Sillä turvataan, että apu saadaan perille, vaikka olosuhteet olisivat hankalat.
– Jos sää ei mahdollista FinnHEMSin helikopterin lentoa tai tehtävä suuntautuu merelle, ensihoitolääkäri tai ensihoitaja voi hypätä meidän helikopterimme kyytiin. Voisi kiteyttää, että tämä on erittäin tehokasta resurssien käyttöä, Matti Lallukka sanoo.
FinnHEMSillä ja Rajavartiolaitoksella on omat erilliset tehtävänsä, mutta lääkärihelikopteripalvelu ja meripelastuspalvelu tukevat toisiaan. Matti Lallukka korostaa, että näin toimimalla säästetään ennen kaikkea kustannuksissa.
– Potilaiden ja myös veronmaksajien kannalta on tärkeää, ettei tehdä päällekkäisiä ratkaisuja. Tavoite on tuottaa parhaat mahdolliset turvallisuuspalvelut kansalaisille kustannustehokkaasti, Lallukka painottaa.
Potilasturvallisuutta lisää myös se, että Rajavartiolaitos saa puolestaan konsultaatioapua FinnHEMSin tukikohtien ensihoitolääkäreiltä.
– Meidän ensihoitajamme tai pintapelastajamme ovat lähes päivittäin yhteydessä lääkärihelikoptereissa päivystäviin sairaanhoitopiirien ensihoitolääkäreihin jostain kolmesta tukikohdastamme, hän jatkaa.
Lallukan mukaan vuosittain on lisäksi useita hälytystehtäviä, joissa tarvitaan sekä FinnHEMSin että Rajavartiolaitoksen helikopteria kuljettamaan potilaita. Tällainen tilanne oli esimerkiksi kesällä 2019 Saaristomerellä, jossa kaksi huvivenettä törmäsi.
Kohti laajenevaa yhteistyötä
Puolustusvoimien NH90-kuljetushelikoptereita pyydetään virka-apuna tehtäviin, joissa FinnHEMSkin on mukana ensivastetoimijana.
– Potilasevakuoinnit eivät ole meidän päätehtävämme, sillä ykkösenä on maanpuolustus. Olemme kuitenkin yksi lisäresurssi tässä eri viranomaisista koostuvassa kokonaisuudessa, Maavoimien ilmailun päällikkö Kimmo Nordberg sanoo.
Nordberg uskoo, että Maavoimien liittyminen Rajavartiolaitoksen ja FinnHEMSin yhteistyösopimukseen on lähitulevaisuudessa mahdollista ja todennäköistä. Osapuolet ovat jo asiasta keskustelleetkin. FinnHEMSin toimitusjohtaja Jyri Örri on samoilla linjoilla Lallukan ja Nordbergin kanssa. Örri näkee FinnHEMSin omistusjärjestelyjen tuovan paitsi vakautta myös mittavat mahdollisuudet.
– Tavoitteena on löytää synergiaetuja. Rajalliset resurssit on vapautettava kunkin ydintoimintaan, Örri toteaa.
Yhtenevät tarpeet
Kimmo Nordbergin mukaan yhteisiä etuja olisi löydettävissä erityisesti lentokoulutukseen ja mahdollisesti myös ilmaalusten huoltoihin liittyen.
– Olisihan se ihanteellinen tilanne, että tulevaisuudessa Oy Suomi Ab:llä olisi järjestelmiä, jotka palvelisivat kaikkien kolmen hallinnonalan tarpeita. Olisimme maailmanlaajuisestikin edelläkävijöitä, hän visioi.
Myös Matti Lallukka toivoo kolmen toimijan tekevän jatkossa tiivistä yhteistyötä.
– Kaikilla on pysyvä tarve esimerkiksi helikopteriohjaajien peruslentokoulutukseen. Siksi siinä olisi hyvä päästä kansalliseen yhteiseen ratkaisuun, hän sanoo.
Toimijoilta löytyy halukkuutta siihen, että yhdessä resursseja kohdistamalla voidaan kehittää kansallisia toimintamalleja, jotka parantavat yhteiskunnan turvaverkostojen toimintavarmuutta edelleen.
– Vaikka valtion toimijat löytävät synergioita, niin poikkihallinnollisten hankkeiden toteuttaminen edellyttää myös asianosaisten ministeriöiden välistä yhteistyötä ja ennen kaikkea hyvää koordinaatiota, koska hankkeilla on rajapintaa myös muihin ministeriöihin, summaa Jyri Örri.
Tärkeä lenkki kansallisessa ensihoitojärjestelmässä
Yhdeksän toimintavuotensa saikana FinnHEMS on integroitunut kiinteäksi osaksi suomalaista ensihoitojärjestelmää. Lääkärihelikopteritoiminta on yksi lenkki ketjussa, jonka muodostaa sairaanhoitopiirien ensihoitopalveluiden, Hätäkeskuslaitoksen, poliisin ja pelastustoiminnan saumaton yhteistyö.
FinnHEMS tekee jatkuvaa yhteistyötä myös Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueen ja Puolustusvoimien helikopteripataljoonan kanssa. Näillä viranomaisilla on omat, lakiin perustuvat tehtävänsä ja niiden ohjaajaresurssit sekä helikopterikaluston koko, lukumäärä ja varustelu on mitoitettu kyseisten hallinnonalojen lakisääteisten tehtävien mukaan.
Sekä Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivue että Puolustusvoimien helikopteripataljoona antavat virkaapua helikoptereilla poliisille, pelastuslaitoksille ja terveydenhuollolle. FinnHEMSin yksiköt saavat tällä hetkellä merialueilla ja Lapissa tarvittaessa tukea Rajavartiolaitoksen helikoptereilta. Jatkuva välitön lähtövalmius ja varautuminen ensihoidon tarpeisiin ei kuitenkaan kuulu virkaavun piiriin, tähän tarpeeseen vastaa ensisijaisesti FinnHEMS.