TURVAA JA VAIKUTTAVUUTTA YMPÄRI SUOMEN
FinnHEMSin tavoitteena on parantaa ilmailupalvelun saatavuutta myös haastavissa sääolosuhteissa ja näin mahdollistaa yhä useampien tehtävien suorittaminen. Mittarilentotoiminta, sääminimit ja -tulkinnat sekä PinSmenetelmät ovat kehittämistyön keinovalikoimassa.
Saavutettavuuden parantamisessa on viime vuosina panostettu muun muassa IFR (instrument flight rules)- eli
mittarilentämisen menetelmien ja kyvykkyyksien kehittämiseen, sään seurantaan sekä toimintatapojen kehittämiseen tukikohdissa. Vuosi 2025 toi mukanaan merkittäviä edistysaskeleita, joiden ansiosta helikopterin käyttöä ja sen potilaille tuomaa hyötyä on onnistuttu lisäämään.
Lentotuntien määrä kasvoi lähes viidenneksellä vuonna 2025. Hälytystehtäviin liittyneiden lentotuntien määrä oli 369 tuntia enemmän kuin vuonna 2024 ja kohdattujen potilaiden määrä nousi hälytysten määrää jyrkemmin. Myös helikopterilla suoritettavien tehtävien osuus on ollut loivassa trendinomaisessa kasvussa usean vuoden ajan. Hyvä kehitys on monen asian summa, mutta yhtenä keskeisenä tekijänä ovat sääntulkintaan liittyvät uudet menetelmät, jotka otettiin käyttöön vuonna 2025.
SÄÄMINIMIEN MUUTOSTEN MYÖTÄ LISÄÄ LENTOTUNTEJA
Sääminimeillä tarkoitetaan sään määrittämiä vähimmäisvaatimuksia, joiden puitteissa lento voidaan suorittaa turvallisesti ja sääntöjen mukaisesti. Ne määrittelevät rajat, joiden sisällä tietyn tyyppinen lentäminen – visuaalilentäminen tai mittarilentäminen – on sallittua.
Vuonna 2025 sääminimejä ja niihin liittyviä lentotoiminnan käsikirjoja muutettiin tavalla, joka sallii helikopterin käytön aiempaa laajemmin ja jättää miehistölle enemmän tilaa olosuhteiden vaikutuksen arvioinnissa.
”Visuaalilentämisen sääminimeitä on madallettu pilvikorkeuden osalta, mikä antaa selkeästi enemmän mahdollisuuksia yötoimintaan. Sääennuste ei myöskään ole enää yhtä määräävä tekijä kuin aiemmin, vaan tehtävälle voidaan lähteä vallitsevan sään mukaan, mikäli vuorossa olevan päällikön eli lentäjän näkemys ja harkinta tätä tukevat”, kertoo FinnHEMSin lentotoiminnan johtaja Jari Multanen.
Uusien sääminimien sisäänajo on osin vielä kesken, joten niiden vaikutusta lentopalvelun saatavuuteen ei vielä voida täysin arvioida.
IFR-LENTÄMISEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET
Olosuhteissa, joissa huono näkyvyys tai matala pilvi eivät mahdollista näkömenetelmin lentämistä, voidaan hyödyntää IFR- eli mittarilentomenetelmää.
IFR-lentäminen ei kuitenkaan sovellu kaikkiin tilanteisiin.
”Olennaista on, että pilvestä täytyy myös päästä pois ja laskeutumaan potilaan luo. Tehtävälle voidaan toki lähteä mittarilentomenetelmin, mutta perille potilaan luo lennetään visuaalilentomenetelmällä.”
IFR-menetelmällä lennettäessä tulee käytössä aina olla ”plan b” eli varalentokenttä, mikäli alkuperäisen suunnitelman mukaiseen paikkaan laskeutuminen ei olisi mahdollista. Tämän vuoksi instrumenttilentäminen palvelee Multasen mukaan parhaiten ennakkoon suunniteltavissa olevia tilanteita.
”Lääkärihelikopteritoiminta on nopealla sykkeellä tapahtuvaa toimintaa, jossa ilmassa ollaan keskimäärin viidessä minuutissa hälytyksestä. Mittarilentomenetelmien mukainen lento aiheuttaa aina hieman lähtöviivettä tehtävän suoritukseen, joten jo senkin takia mittarilentämisen menetelmien käyttö käytännössä rajoittuu FinnHEMSin lentotoiminnassa tilanteisiin, jolloin säätila estää visuaalilentämisen.”
Mittarilentomenetelmien kehittämistä on joka tapauksessa syytä jatkaa, sillä se tarjoaa osaltaan hyvän mahdollisuuden lentopalvelun saatavuuden kehittämiseen.
PINS-MENETELMÄ PARANTAA HOITOON PÄÄSYÄ HAASTAVISSA SÄÄOLOISSA
Yksi FinnHEMSin toimista IFR-lentämisen lisäämiseksi on PinS-työ, joka saatiin käyntiin vuonna 2025.
PinS-menetelmä (Point-in-Space) on satelliittipohjainen lähestymistapa, joka mahdollistaa mittarilentämisen maantieteellisesti tarkasti määriteltyyn koordinaatiopisteeseen. PinS-menetelmät voivat sijaita sairaaloiden läheisyydessä, mikä antaa mahdollisuuden potilaan kuljettamiseen suoraan hoitoon huonon sään vallitessa.
”PinS-menetelmät eivät auta pääsyä potilaan luo, mutta ne parhaimmillaan mahdollistavat nopean kuljetuksen suoraan sairaalaan, jos sääolot heikkenevät potilaan noudon jälkeen. Niistä on hyötyä myös sairaalasiirtojen yhteydessä”, Jari Multanen kertoo.
PINS-VERKOSTO ALKAA MUODOSTUA
PinS-menetelmiä tulee Suomessa olemaan aluksi neljässä paikassa: kolme sairaaloiden läheisyydessä Meilahdessa, Kuopiossa ja Tampereella sekä yksi FinnHEMSin tukikohdan yhteydessä Kuopiossa. Kyseessä on kansainvälisesti verraten pieni luku.
”Esimerkiksi Norjassa PinS-menetelmiä on sata. Suomi on siis tässä työssä jäljessä. Meillä on nyt sopimus neljästä menetelmästä, joiden myötä keräämme kokemuksia ja arvioimme niiden myötä saatavan hyödyn lentopalvelun saatavuuden kehittämiseen. Sen perusteella tehdään ratkaisuja siitä, tuleeko PinS-menetelmiä tulevaisuudessa lisää”, Multanen toteaa.
Vuoden 2025 aikana laadittujen PinS-menetelmien käyttöönoton osalta työ etenee vuonna 2026 henkilöstön
koulutuksilla ja menetelmien validoinnilla. Toimintavalmiudessa on tarkoitus olla ennen vuoden 2026 loppua.