TURVALLISTA SUOMEA YHDESSÄ RAKENTAEN
Keski-Suomessa ei ole omaa FinnHEMS-tukikohtaa, mutta lääkärihelikopteritoiminta on tärkeä osa hyvinvointialueen ensihoitokokonaisuutta. Alueella toimii kaikkiaan viisi FinnHEMSin yksikköä: Oulun FH50, Tampereen FH30, Kuopion FH60, Seinäjoen FH40 sekä uusimpana myös Kouvolan FH70. Moninainen yhteistyö näkyy molemminpuolisena tukena, osaamisen jakamisena, konsultointina ja potilaskuljetuksina.
”Apua voidaan saada eri yksiköiltä sen mukaan, missä päin tehtävä on ja mikä yksikkö on kulloinkin käytettävissä”, kertoo ensihoidon kenttäjohtaja Jouni Kujala, jonka mukaan FinnHEMS tuo alueelle paitsi lääkäriosaamista ja kuljetuskykyä, myös tärkeää konsultaatiotukea.
Keski-Suomen hyvinvointialueella asuu noin 280 000 asukasta, ja maakunta ulottuu pohjoisesta etelään noin 260 kilometrin matkalle. Laaja alue, pitkät etäisyydet ja vaihtelevat maantieteelliset olosuhteet vesistöineen tuovat ensihoidolle omat haasteensa ja korostavat FinnHEMSin kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä.
OSA SAMAA AUTTAMISEN KETJUA
Kenttäjohtajalla on keskeinen rooli hyvinvointialueen ja FinnHEMSin yhteistyössä. Kujala seuraa työssään jatkuvasti alueen tehtävätilannetta, arvioi resurssien riittävyyttä ja tekee ratkaisuja siitä, milloin FinnHEMS kannattaa liittää tehtävään mukaan. Työssä korostuvat ennakointi, tilannekuva ja kyky nähdä kokonaisuus.
Keski-Suomessa on noin 25 ensihoitoyksikköä, joiden lisäksi tukena voidaan hyödyntää pelastuslaitoksen sekä sopimuspalokuntien yksiköitä. Erityisesti syrjäseuduilla pelastusyksikkö saattaa ehtiä kohteeseen ensimmäisenä. Näitä yksiköitä voidaan myös kutsua paikalle kuljettamaan FinnHEMSin miehistöä laskeutumispaikalta potilaan luo tai auttamaan potilaan siirtämisessä helikopteriin, mikäli maasto on haastavaa.
Käytännön yhteistyö FinnHEMSin kanssa sujuu Kujalan mukaan hyvin. Kuopion FH60 -yksikön kanssa Keski-Suomen ensihoidon kenttäjohtajat kokoustavat viikottain, sillä Keski-Suomi kuuluu Pohjois-Savon kanssa samaan Itä-Suomen yhteistyöalueeseen. Tietoa vaihdetaan sujuvasti myös muiden yksiköiden kanssa.
“Yhteistyön ydin on siinä, että kaikki toimijat jakavat saman tilannekuvan ja tekevät työtä saman tavoitteen eteen. Me olemme kaikki osa samaa auttamisen ketjua”, Kujala kiteyttää.
NOPEAN KULJETUKSEN HYÖDYT
FinnHEMSin tuoma hyöty korostuu tilanteissa, joissa potilas tarvitsee nopeasti vaativaa jatkohoitoa. Tällaisia ovat esimerkiksi vakavat vammat ja aivoverenkiertohäiriöt, joissa hoitoonpääsyn aikaikkuna on kriittinen.
”Kaikkea ei voida ratkaista kentällä. Silloin tärkeintä on päästä mahdollisimman nopeasti oikeaan hoitopaikkaan. FinnHEMS tuo näihin tilanteisiin sekä lääketieteellistä osaamista että mahdollisuuden nopeaan kuljetukseen”, Kujala toteaa.
Keski-Suomessa FinnHEMSin rooli näkyy myös aikakriittisissä sairaalasiirroissa.
”Jos keskussairaalassa todetaan, että potilas hyötyy nopeasta siirrosta yliopistosairaalaan, FinnHEMS voidaan hälyttää kuljettamaan potilas. Tällaisia tilanteita ei tule päivittäin, mutta vuositasolla niitä on useita kymmeniä”, Kujala kertoo.
Kujalan mukaan kenttäjohtajan tehtävä on tällöin ennakoida tilannetta ajoissa. Joskus FinnHEMS aktivoidaan jo ennen kuin potilaan diagnoosi on täysin varmistunut, jotta aikaa ei menetetä turhaan.
“Jos näyttää siltä, että potilas tulee hyötymään nopeasta jatkokuljetuksesta, meidän kannattaa olla liikkeellä varhain. Parhaimmillaan helikopteri on jo valmiina odottamassa, kun kuvantaminen on tehty ja potilas on siirtokunnossa”, Kujala kuvaa.
KONSULTAATIOTUKI ON ARJESSA KORVAAMATONTA
Keski-Suomen keskiosissa FinnHEMSin tavoittamisviive on luonnollisesti pidempi kuin reuna-alueilla, joihin nähden tukikohdat sijaitsevat lähempänä. Jyväskylässä potilaan nopein hoitopolku onkin usein suora kuljetus Sairaala Novaan, jossa on laaja päivystys ja ympärivuorokautinen erikoissairaanhoidon valmius.
FinnHEMSin merkitys ei Keski-Suomessa kuitenkaan rajoitu vain niihin tilanteisiin, joissa helikopteri tai lääkäriyksikkö saapuu potilaan luo. Olennainen osa yhteistyötä on lääkärin antama konsultaatiotuki, joka on ensihoidon käytettävissä myös silloin, kun yksikkö ei fyysisesti pääse paikalle esimerksi sääolojen tai etäisyyden vuoksi.
Kujalan mukaan tällainen yhteistyö on olennainen osa päivittäistä toimintaa. Jos potilaalla on vakava peruselintoimintojen häiriö tai tilanne vaatii erityistä arviota, FinnHEMSin lääkäriä konsultoidaan herkästi. Tällöin voidaan yhdessä arvioida potilaan tilannetta, hoitolinjoja ja sitä, mihin potilas kannattaa kuljettaa.
“FinnHEMSin arvo ei synny vain siitä, että helikopteri laskeutuu paikalle. Yhtä tärkeää on jatkuvasti saatavilla oleva osaaminen, tilannetuki ja yhteinen päätöksenteko”, Kujala tiivistää.
Kenttäjohtajat avainroolissa
Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan vaikuttavuudessa yhteistyö alueidensa ensihoitotilannetta johtavien kenttäjohtajien kanssa on avainasemassa. Vuonna 2025 FinnHEMSin kohtaamista potilaista 310 potilasta eli vajaat 10 prosenttia tuli yksinomaan kenttäjohtajien hälyttäminä. Ensihoidon osaaminen hälyttäessä vaikuttaa myös siten, että peruuntuvien tehtävien osuus on huomattavasti pienempi kuin hälytyskeskusjärjestelmän tuottamissa hälytyksissä. Mitä sujuvammin lääkärihelikopterijärjestelmää osataan hyödyntää, sitä suurempi vaikuttavuus sillä on.