Erikoissairaanhoidon keskittyminen ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen liittyvät vaatimukset muokkaavat FinnHEMSin toimintaympäristöä. Tehtävästrategia ja infrastruktuurin kehittäminen tukevat lääkärihelikopteritoiminnan kykyä vastata muutoksiin ja vahvistaa toiminnan vaikuttavuutta myös tulevaisuudessa.
Suomalainen terveydenhuolto ja sairaalaverkosto elävät murrosvaihetta, jolla on suora vaikutus FinnHEMSin toimintaan. Lääketieteen ja hoitomuotojen kehittyessä keskitetään vaativampia ja kalliimpia hoitoja tiettyihin yliopisto- ja keskussairaaloihin laadun ja volyymin turvaamiseksi. Tämä tarkoittaa väistämättä sitä, että
korkein hoidollinen valmius ei ole kaikkialla saatavilla vuorokauden ympäri.
”Sairaalaverkoston hoidollisen valmiuden työnjako kasvattaa osaltaan lääkärihelikopteripalveluiden tarvetta.
FinnHEMS toimii siltana ensihoitopotilaan ja parhaan mahdollisen hoidon välillä – joko tuomalla lääkärin avun
suoraan potilaan luokse tai mahdollistamalla potilaan nopean siirron oikeaan hoitopaikkaan”, FinnHEMSin
toimitusjohtaja Jari Huhtinen kertoo.
Tavoitteena on taata kansalaisille yhdenvertainen palvelu asuinpaikasta tai maantieteestä riippumatta.
STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT JA TEHTÄVÄTYYPITTELY OHJAAMASSA TOIMINTAA
FinnHEMSin toimintaa ja sen onnistumista tarkastellaan kolmen keskeisen näkökulman kautta: terveyshyödyn
tuottamisen, toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden sekä palvelun saatavuuden ja suorituskyvyn.
Huhtisen mukaan näitä näkökulmia vasten punnitaan jokainen päätös: tuottaako toiminta arvoa potilaalle,
yhteiskunnalle ja koko sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudelle, ja onko suorituskyky sillä tasolla, että palvelu näyttäytyy kansalaisten näkökulmasta tasapuolisena.
KATTOKENTÄT OVAT ELINTÄRKEÄ OSA HOITOKETJUJA
Infrastruktuurin kehittäminen on keskeinen osa FinnHEMSin tuottaman palvelun saatavuuden parantamista. Se on myös keskeinen osa yhteiskunnan valmiutta ja varautumista. Erityisen tärkeitä ovat sairaaloiden helikopterikattokentät, jotka sujuvoittavat hoitoketjuja.
Vuoden 2025 helmikuussa otettiin virallisesti käyttöön Oulun yliopistollisen sairaalan OYSin uusi kattokenttä, minkä myötä helikopterilla tapahtuneiden potilaskuljetusten määrä on tuplaantunut Oulun FH50-yksikön toiminta-alueella.
”Saumattomasti toimivalla hoitoketjulla on välitön vaikutus palvelun käyttöön. Kattokenttä mahdollistaa nopean yhteyden sairaalan teho-osastolle tai leikkaustoimintaan. Kun potilas voidaan siirtää hissillä suoraan sairaalan avaintoimintoihin, saavutetaan merkittävää aikaetua”, Huhtinen toteaa. ”Operatiivinen taktiikka muuttuu heti, kun infra on kunnossa. Voimme yhä useammin ottaa potilaan helikopterin kyytiin ja vapauttaa samalla ambulanssin muihin tehtäviin”, Huhtinen tiivistää.
Pelkästään myönteistä viimeaikainen kehitys ei valitettavasti ole ollut, vaan kattokenttiä on menetetty esimerkiksi Päijät-Hämeessä ja Joensuussa. Syynä ovat olleet uudet ilmailumääräykset ja niiden vaatimat investoinnit, joihin hyvinvointialueilla ei ole ollut edellytyksiä.
FINNHEMSIN VALTAKUNNALLINEN ROOLI KOROSTUU VIRANOMAISYHTEISTYÖSSÄ
Turvallisuustilanteen muutokset vaikuttavat osaltaan toimintaympäristöön ja korostavat FinnHEMSin roolia valtakunnallisena toimijana.
”Toimimme hyvinvointialueiden maantieteellisten ja hallinnollisten rajojen yli. Meillä on olemassa infrastruktuuri, joka kytkee alueita toisiinsa, ja sen vahvistaminen tukee osaltaan kansallista valmiutta ja varautumista”, Huhtinen avaa.
FinnHEMS tekee yhteistyötä muiden viranomaisten, kuten Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen kanssa. Viranomaiset tarjoavat toisilleen hälytystehtäviin liittyvää virka-apua, tukeutuvat toistensa tukikohtaverkostoon muun muassa polttoainehuollossa ja kehittävät yhteistyössä resurssien turvaamiseen ja esimerkiksi koulutukseen liittyviä järjestelyjä. Selkeät toimintamallit ja säännöllinen yhteistyö arjessa luovat pohjaa myös poikkeusolojen yhteistoiminnalle.
FinnHEMSin rooli osana valmiutta vaatii kuitenkin vielä kehittämistä ja täsmentämistä, Huhtinen korostaa.
Poikkeusoloissa ja suuronnettomuuksissa saumaton operatiivinen johtaminen yli organisaatiorajojen sekä yhteinen tilannekuva viranomaisten kesken ovat kriittisiä tekijöitä.
”Lääkärihelikopteritoimintaan onkin jo pitkään kaivattu kansallista koordinaatiomallia, joka tukisi toiminnan ohjaamista erityisesti kriisitilanteissa.”
SUORITUSKYVYN TURVAAMINEN VAATII PITKÄJÄNTEISIÄ PÄÄTÖKSIÄ
Heinäkuussa 2025 voimaan astunut laki kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta vahvistanee osaltaan FinnHEMSin asemaa osana yhteiskunnan toimintavarmuutta. Näkymänä on, että lain myötä FinnHEMS nimetään virallisesti yhteiskunnan kannalta kriittiseksi toimijaksi, jolla on keskeinen rooli erilaisissa häiriötilanteissa.
”Tämä edellyttää, että yhtiön suorituskyky ja kalusto pysyvät vaatimusten mukaisella tasolla. FinnHEMSin nykyiset helikopterien leasingsopimukset päättyvät vuosina 2026–2027. Laivaston uudistaminen vaatii pitkäjänteisiä päätöksiä ja rahoituksen turvaamista”, Jari Huhtinen muistuttaa.
Terveydenhuollon ja ensihoidon toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa, ja tämä heijastuu myös FinnHEMSin toimintaan. Sairaalaverkoston murros sekä kasvavat vaatimukset varautumisen ja kokonaisturvallisuuden osalta korostavat entistä tiiviimpää roolia osana päivittäistä ensihoitoa ja terveydenhuollon kokonaisuutta. Samalla sisäisessä kehittämisessä painottuvat toiminnan vaikuttavuuden mittaaminen ja todentaminen, henkilöresurssien turvaaminen sekä suorituskyvyn jatkuva kehittäminen.