Australian oppeja: Ajetaanko keikat loppuun?

Tiina Koutajoki Blogi, Yleinen

Kun australialainen HEMS saa hälytyksen keikalle, ajetaan tehtävä loppuun aina, jos potilaan tila sitä edellyttää. Suurien etäisyyksien maassa on mahdollista, että potilas ehditään kuljettaa lähimpään sairaalaan ennen kopterin saapumista paikalle. Kategorisesti tämä voisi luoda helpon ratkaisun – potilas on jo päässyt hoitoon eikä HEMSiä tarvita. Todellisuus on kuitenkin toinen – lähin hoitopaikka voi olla mikä tahansa pienen terveyskeskuksen tai kohtalaisen keskussairaalan välillä.

Kokemus on osoittanut tarpeelliseksi, että HEMS jatkaa potilaan luokse riippumatta tämän sijainnista, etenkin jos kyseessä on vammapotilas. Tämä on helppo ymmärtää suomalaisittainkin – esimerkiksi terveyskeskuksen valmiudet hoitaa monivammapotilasta ovat heikot missä vain, ja potilaan lopullinen hoito toteutuu vasta oikean hoitovalmiuden sairaalassa.

Perusteet tutkimuksista ja kotoperäiset kokemukset puoltavat näkemystä, että monivammapotilaan hoidon pitäisi toteutua traumakeskuksessa. Suomessa tämä tarkoittaa yliopistosairaalaa. Kysymys kuuluukin, tulisiko lääkäriyksikön ajaa keikka loppuun myös Suomessa vaikka keskussairaalaankin evakuoidun potilaan luokse? Moni potilas voidaan kuljettaa ohi keskussairaalan, jos HEMS-yksikkö kohtaa hänet sairaalan ulkopuolella. Tästä huolimatta ainakin osittain HEMS-yksiköiden hälytysalueet rajoittuvat keskussairaaloiden ulkopuolelle, syynä oletus potilaan nopeasta siirrosta sairaalaan ennen HEMS-yksikön saapumista. Tätä olisi hyvä tarkastella kriittisemmin – vain harvoin potilaan tila nimittäin edellyttää välitöntä hätäleikkausta (vuodon hallitsemiseksi) keskussairaalassa. Ja toisaalta jos alkuvaiheen selvityksissä ilmenee, että potilas on kärsinyt monivammautumisesta, on siirto korkeamman valmiuden hoitolaitokseen tällöinkin tarpeen. Ilmeisin tarve yliopistosairaalasiirtoon on potilailla, joilla on vakava aivo- tai rintakehävamma tai jotka tarvitsevat radiologista vuodon hallintaa.

BOPRA-pilottitutkimus saatu päätökseen – tulokset lupaavia

Tiina Koutajoki Ajankohtaista, Yleinen

FinnHEMS tutkimus- ja kehitysyksikkö toteuttaa yhteistyössä yliopistollisten sairaanhoitopiirien, Lapin sairaanhoitopiirin sekä useiden ammattikorkeakoulujen kanssa aivojen happeutumista ensihoidon aikaisessa anestesiassa kartoittavan tutkimuksen, joka on ainutlaatuisen laaja kliininen ensihoidon tutkimuskokonaisuus Suomessa. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe eli pilottitutkimus saatettiin onnistuneesti päätökseen syyskuun alussa.

BOPRA (Brain Oxygenation during Prehospital Anesthesia) on valtakunnallinen kliininen ensihoidon tutkimus, jossa kartoitetaan potilaan aivojen happeutumista ensihoidon aikaisessa anestesiassa ja sen yhteyttä potilaan myöhempään toipumiseen. Tutkimus toteutetaan uudella, erityisesti ensihoitoon soveltuvalla NIRS-monitorointilaitteella. NIRS-monitoroinnin (near-infrared spectroscopy) avulla ensihoidon potilaita mahdollisesti pystytään tulevaisuudessa hoitamaan entistä yksilöllisemmin ja korkealaatuisemmin.

Tiedote: Lääkärihelikoptereilla historian kiireisin juhannus

Tiina Koutajoki Ajankohtaista, Uutiset

FinnHEMSin lääkärihelikoptereilla oli kaikkien aikojen kiireisin juhannus. Ne hälytettiin tehtävälle yhteensä 199 kertaa, mikä on 25 prosenttia enemmän kuin viime juhannuksena. Eniten hälytyksiä kirjattiin Kuopion lääkärihelikopteritukikohdassa.

Lääkäri- ja lääkintähelikopterit saivat enemmän hälytyksiä juhannuksena kuin kertaakaan aiemmin FinnHEMSin historiassa. Edellinen ennätyslukema on vuodelta 2012, jolloin hälytyksiä oli 196.

Koko maassa juhannuksen kiireisin päivä oli lauantai, jolloin FinnHEMS hälytettiin 86 kertaa. Kuudesta tukikohdasta vilkkain oli Kuopio, missä lääkärihelikopteri hälytettiin viikonlopun aikana tehtävälle kaikkiaan 52 kertaa. Se on 49 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

Seuraavaksi eniten hälytyksiä kirjattiin Turussa (37 hälytystä) sekä Vantaalla ja Tampereella (molemmissa 36 hälytystä). Vantaalla kasvua viime vuodesta oli 44 prosenttia ja Turussa 37 prosenttia.

Suurin osa hälytyksistä koski tajuttomia ja elottomia potilaita, tieliikenneonnettomuuksien uhreja sekä myrkytystapauksia. Juhannuksena oli seitsemän vesipelastustehtävää ja neljä synnytystä.

Lääkäri- ja lääkintähelikopterihenkilöstön työhyvinvointi on melko hyvällä tasolla

Tiina Koutajoki Ajankohtaista, Uutiset

Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminta (HEMS-toiminta) yhdistää kaksi turvallisuuskriittistä alaa: terveydenhuollon ja ilmailun. Tärkeä osa kokonaisturvallisuudesta muodostuu henkilöstön jaksamisesta ja vireydestä, minkä vuoksi FinnHEMS tutkimus- ja kehitysyksikkö ja Työterveyslaitos toteuttivat valtakunnallisen tutkimushankkeen HEMS-henkilöstön kuormituksesta ja palautumisesta Suomessa. Tulosten perusteella HEMS-henkilöstön yleinen terveys ja työhyvinvointi ovat kaikissa ammattiryhmissä yleisesti melko hyvällä tasolla.

Tuloksista nousi kuitenkin esiin lääkäreiden suurempi kuormitus verrattuna muihin ammattiryhmiin. He nukkuivat yön yli kestävien työvuorojensa aikana vähemmän kuin muut ammattiryhmät ja raportoivat useammin alentunutta vireystilaa kuin muut ammattiryhmät.

– Suurin syy lääkärien kuormitukseen ovat todennäköisesti konsultaatiopuhelut, joihin HEMS-lääkärit vastaavat ympäri vuorokauden ja jotka siten rajoittavat lääkäreiden yhtäjaksoista lepoa työvuoron aikana, sanoo ohjelmapäällikkö Mikael Sallinen Työterveyslaitoksesta.

Videosarja, osa 4: "Tuodaan apua, mitä muu ensihoitojärjestelmä ei pysty tarjoamaan"

Tiina Koutajoki Blogi

Lääkärihelikopterin tehtävänä on tuoda merkittävää lisähyötyä vaikeasti vammautuneelle tai sairastuneelle potilaalle. Kyse on palvelusta, jota muu ensihoitojärjestelmä ei pysty tarjoamaan. ”Palkitsevinta ja hienointa on, kun tulee vastaan potilas, jota on pystynyt oikeasti auttamaan ja jota pystyy auttamaan”, sanoo FinnHEMSin Turun tukikohdassa työskentelevä lääkäri Timo Iirola minidokumentissa, joka on kuusiosaisen videosarjan viimeinen osa.

Videosarja, osa 2: Tukikohdissa ollaan valmiina 24/7

Tiina Koutajoki Blogi

Lääkärihelikopteritukikohdan miehistön on oltava aina valmiina lähtemään tehtävälle. Siksi on levättävä silloin, kun siihen on mahdollisuus. On muistettava syödä ja kannettava omia varusteita mukanaan. ”Kaikki tehtävät ovat yllätyksiä. Koskaan ei voi tietää, mitä on vastassa”, sanoo FinnHEMSin Turun tukikohdan lääkäri Timo Iirola. Hälytyksen saatuaan yksikkö lähtee tehtävälle noin viidessä minuutissa. FinnHEMSin videosarjan viides osa kertoo, miten miehistö varautuu hälytyksiin.

Vihdoinkin työ saa arvoisensa puitteet

Tiina Koutajoki Blogi

Vedosta lepattavat lahkeet, jäätyvät putket ja ovenraosta sisälle tupruttava lumi ovat Kuopion Rissalassa sijaitsevan nykyisen parakkirakenteisen tukikohdan ilmeisiä haittapuolia. Vielä merkittävämpiä tekijöitä ovat työssä jaksamiseen ja lepomahdollisuuksiin liittyvät puutteet. Toimintaamme varta vasten suunniteltu uusi tukikohta onkin siksi ihan mielettömän hieno juttu.

Kesällä tulee kuluneeksi 10 vuotta siitä, kun aloitin työni HEMS-toiminnassa. Koko tämän ajan – ja jo ennen sitä – Itä-Suomen lääkärihelikopteri on toiminut väliaikaisissa tiloissa. Tilat ovat muutto muutolta parantuneet, mutta tilanpuute ja parakkirakenteiden ongelmat puutteellisine lämmön- ja ääneneristyksineen ovat pysyneet.

Nykyisissä tiloissa rakenteelliset haitat ovat kuitenkin pieniä verrattuna työssä jaksamisen haasteisiin. Pienissä tiloissa kaikki tapahtuu saman käytävän varrella. Päivystävän miehistön lepo häiriintyy, kun käytävällä liikkuu esimerkiksi muita miehistön jäseniä, mekaanikkoja tai FinnHEMSin edustajia. Heikon äänieristyksen takia kukaan ei saa rauhaa. Myös lentokentän melu kyllästyttää.

Blogi: "Kaikki, mitä teemme, tapahtuu potilaan ehdoilla"

Tiina Koutajoki Blogi

Lääkärihelikopteritoiminta on tärkeä osa ensihoitopalvelua. Tavoitteemme on palvella koko erityisvastuualuettamme mahdollisimman hyvin. Kaikki, mitä teemme, tähtää potilaan kannalta mahdollisimman hyvään tulokseen. Myös tukikohtaratkaisu on osa tätä tavoitetta.

Itä-Suomen lääkärihelikopteri on aina toiminut väliaikaisissa tiloissa. Toiminnan vakiintumisen myötä saamme vihdoin pysyvän lääkärihelikopteritukikohdan Kelloniemeen.

Merkittävä osa alueen väestöstä keskittyy Kuopion taajama-alueelle, jonne sijoittuu myös merkittävä osa tehtävistämme. Mikä sitten olisi paras sijainti lääkärihelikopteritukikohdalle? Lentotoiminnan näkökulmasta tarkasteltuna Rissala olisi järkevä vaihtoehto. Ensihoitopalvelun kannalta taas sijainti Kelloniemessä, lähempänä kantakaupunkia on parempi. Lääkärihelikopteritoiminnan yhteydessä puhutaan paljon helikopterista ja lentämisestä, mutta myös maayksiköllä hoidettavat tehtävät ovat tärkeä osa toimintaamme. Kulkuvälineellä ei ole potilaan kannalta merkitystä. Sillä on merkitystä, että tavoitamme hänet mahdollisimman nopeasti ja turvallisesti.