Rekry: Etsimme viestintäpäällikköä

Tiina Koutajoki Ajankohtaista, Uutiset

Etsimme joukkomme kokenutta strategisen viestinnän ammattilaista. Viestintäpäällikkö tukee koko organisaation viestintää ja raportoi toimitusjohtajalle. Tehtävä on uusi, joten pääset kehittämään sekä ulkoista että sisäistä viestintää yhdessä kaikkien FinnHEMSin ammattilaisten kanssa.Viestintää hoitaa tällä hetkellä viestintätoimisto, jonka kanssa tulet tekemään jatkossa yhteistyötä.

Tehtäviin kuuluu

  • vuosittainen ja projektikohtainen viestinnän strateginen suunnittelu yhdessä muun organisaation kanssa
    • viestinnän tavoitteet ja linjaukset
    • keskeiset viestit ja kohderyhmien määrittely
    • viestinnän toimenpiteet ja budjetointi
  • viestinnän suunnittelu ja valmennus poikkeustilanteita varten
  • verkkosivujen ja sosiaalisen median päivittäminen
  • mediatiedottaminen (tiedotteet ja tilaisuudet)
  • osallistuminen sidosryhmätyöhön
  • viestintämateriaalin tuotanto ja hankinta
    • esitykset, videot, esitteet ja vuosikertomus
  • sisäisen viestinnän suunnittelu (myös tukikohdat)
  • koko organisaation viestinnän sparraus

Toivomme hakijalta

viestinnän alan koulutusta ja useamman vuoden kokemusta ainakin kolmelta viestinnän alueelta:

  • viestinnän strategisesta suunnittelusta
  • sidosryhmien kanssa toimimisesta
  • mediasuhteiden hoitamisesta
  • viestintäpalvelujen hankinnasta
  • verkkoviestinnästä ja sosiaalisesta mediasta
  • kriisiviestinnästä

Tehtävässä menestymisen kannalta on tärkeää, että olet vakuuttava esiintyjä sekä sosiaalisesti taitava toimija työyhteisöissä ja sidosryhmien kanssa.

Videosarja, osa 5: HCM on todellinen moniosaaja

Tiina Koutajoki Blogi

HCM:in (Hems Crew Member) eli lentoavustajan työssä vaaditaan muun muassa tiimipelaamista ja paikallistuntemusta. Lennolla HCM on lentäjän työpari ja tehtäväpaikalla lääkärin avustaja. ”Vaikka olemme vain pieni osata tätä koko järjestelmää, tässä osassa on hienoa olla mukana”, sanoo HEMS-pelastaja Jani Pohjolainen. FinnHEMSin kolmas minidokumentti kertoo HCM:n työstä. Paina play ja kuule lisää!

Videosarja, osa 4: "Tuodaan apua, mitä muu ensihoitojärjestelmä ei pysty tarjoamaan"

Tiina Koutajoki Blogi

Lääkärihelikopterin tehtävänä on tuoda merkittävää lisähyötyä vaikeasti vammautuneelle tai sairastuneelle potilaalle. Kyse on palvelusta, jota muu ensihoitojärjestelmä ei pysty tarjoamaan. ”Palkitsevinta ja hienointa on, kun tulee vastaan potilas, jota on pystynyt oikeasti auttamaan ja jota pystyy auttamaan”, sanoo FinnHEMSin Turun tukikohdassa työskentelevä lääkäri Timo Iirola minidokumentissa, joka on kuusiosaisen videosarjan viimeinen osa.

Videosarja, osa 3: Pieni paine kirittää lentäjän parhaaseen suoritukseen

Tiina Koutajoki Blogi

”Ensimmäinen fiilis, kun keikka tulee, on: minneköhän se tulee, minkälainen sää on, millä mennään.” Näin lähtötunnelmia kuvailee FinnHEMSin Turun tukikohdassa helikopterilentäjänä työskentelevä Antti Pesonen. Lisää lääkärihelikopterilentäjän työstä kerrotaan FinnHEMSin kuusiosaisen videosarjan toisessa osassa. Klikkaa itsesi tukikohdan kulisseihin!

Videosarja, osa 2: Tukikohdissa ollaan valmiina 24/7

Tiina Koutajoki Blogi

Lääkärihelikopteritukikohdan miehistön on oltava aina valmiina lähtemään tehtävälle. Siksi on levättävä silloin, kun siihen on mahdollisuus. On muistettava syödä ja kannettava omia varusteita mukanaan. ”Kaikki tehtävät ovat yllätyksiä. Koskaan ei voi tietää, mitä on vastassa”, sanoo FinnHEMSin Turun tukikohdan lääkäri Timo Iirola. Hälytyksen saatuaan yksikkö lähtee tehtävälle noin viidessä minuutissa. FinnHEMSin videosarjan viides osa kertoo, miten miehistö varautuu hälytyksiin.

Blogi: Next is now – ajatuksia ensihoidon tulevaisuudesta

Tiina Koutajoki Blogi, Yleinen

Kansainväliset kongressit ja konferenssit ovat korvaamattoman tärkeitä paitsi verkostoitumisen myös alan kehityksen ja tutkimuksen seuraamisen sekä oman ammattitaidon kartuttamisen kannalta. Tutkimus- ja kehitystoiminnan suunnittelemisessa on tärkeää tietää, missä mennään meillä ja muualla.

Huhtikuussa ensihoidon ammattilaiset kokoontuivat jälleen Kööpenhaminaan EMS2018-kongressiin, josta on kolmen vuoden aikana muodostunut alan kärkitapahtumia Euroopassa. Vuodesta toiseen tapahtuma on tarjonnut merkityksellisiä kohtaamisia, tietoa ja uusia ideoita.

Kongresseihin osallistumiseen kannattaa mielestäni panostaa. Kolme intensiivistä päivää alan asiantuntijoita kuunnellen – tauoilla käydyistä keskusteluista puhumattakaan! – stimuloi ajattelua aivan eri tavoin kuin tavalliset työpäivät toimistolla. Kansainvälisen verkostoitumisen lisäksi tapahtumissa on mahdollista keskustella suomalaisten ensihoidon osaajien kanssa alan kotimaisista kehitysnäkymistä. Ilahduttavaa on, että ensihoitojärjestelmämme on kansainvälisesti vertailtuna monin tavoin pitkälle kehittynyt ja meillä tehdään laadukasta ensihoitotutkimusta: tänäkin vuonna tapahtumassa oli esillä useita suomalaistutkijoiden postereita, joiden joukossa myös meidän yksikkömme tukemia tutkimuksia.

Tutkimus- ja kehitystoiminnalla kohti laadukkaampaa ensihoitoa

Tiina Koutajoki Uutiset, Yleinen

Kahdessa vuodessa FinnHEMSin tutkimus- ja kehityspalveluiden yksiköstä on rakennettu kansainvälisestikin noteerattu tutkimustoimija. Sen toiminta on valtakunnallisesti ensihoidon kannalta merkittävää, läpinäkyvää ja tehokasta.

FinnHEMSin tutkimus- ja kehityspalveluiden yksikön perustaminen vuonna 2015 oli merkittävä askel ensihoidon laadun ja lääkärihelikopteripalvelun parantamiseksi.

Yksikkö koordinoi, rahoittaa ja toteuttaa ensihoidon ja HEMS-toiminnan tutkimus- ja kehitysprojekteja. Toiminnan tavoitteena on ensihoitopalvelun kehittäminen yhteistyössä sairaanhoitopiirien kanssa.

– Kyse ei ole pelkästään lääketieteellisten toimenpiteiden tutkimuksesta. Ensihoitoa tarkastellaan kokonaisuutena, myös järjestelmän näkökulmasta. Tutkimusta tehdään monipuolisesti koko ensihoitokentän hyödyksi ja eri tieteenaloilta, selvittää projektipäällikkö Anna Olkinuora FinnHEMSistä.

Blogi: Rovaniemi sai rauhan

Tiina Koutajoki Blogi, Yleinen

Vuosi sitten pääsimme Rovaniemellä muuttamaan uusiin miehistötiloihin. Vihdoinkin saimme työrauhan – ja pääsimme kuulosuojaimista eroon.

Työskentelimme edellisissä, parakeista koostuvista miehistötiloissamme noin viisi vuotta. Parhaiten silloista tilannettamme kuvaa sana turtuminen. Turruimme parakkielämään ja siihen, että kuljimme sisätiloissa kuulosuojaimet päässä. Se alkoi tuntua jopa normaalilta, kuten myös se, että saimme jatkuvasti jännittää, milloin kaivattu lepohetki katkeaa melun takia. Ja melulla en tarkoita pelkästään lennoston Hornetien aiheuttamaa melua. Parakissa kuului ihan kaikki: lumiauran kolahdus, postiauton peruutustutkan kimeä piipitys ja naapurihuoneen lattialle putoavan kynän helähdys. Hiljaista ei ollut koskaan. Koskaan ei pystynyt rauhassa keskittymään käsillä olevaan työhön, ja levätessäkin oli oltava koko ajan varuillaan.

Uuden tukikohdan merkitystä ei ymmärtänyt ennen kuin sen sai kokea. On ollut hämmentävää tajuta, että on oikeasti hiljaista, eivätkä ulkopuoliset häiriötekijät vaikuta työntekoon. En ollut oikeastaan aikaisemmin edes ymmärtänyt, kuinka tärkeä asia rauhallinen ympäristö on. Eikä kyse ole pelkästään levosta. Myös koulutusten suorittaminen, ohjeistusten kirjoittaminen tai muu hallinnollinen työ on paljon helpompaa, kun tekemiseen voi oikeasti keskittyä. Nyt kun huoneen oven sulkee, saa aidosti olla rauhassa. Vain VIRVE-hälytyksen piippaus vie päivystystehtävälle.